Suomen suurin matkablogiyhteisö
ÖÖLANTI JA KALMAR - TYTTÄREN MUUTTOMATKA RUOTSIIN

Tyttären muuttomatkalla Ruotsissa: Kalmarista Öölantiin

Se, että perheen esikoinen lähtee opiskelijavaihtoon Ruotsiin, tarjoaa mahdollisuuden tehdä sinne muuttoreissun. Kohteenamme oli Kalmar Etelä-Ruotsissa ja etenkin Kalmariin kytkettynä oleva Öölanti kiinnosti. Menomatkalla teimme yhden yön pysähtymisen Växjöössä kodinvaihtona. Olimme aivan ihanassa järvenrantakodissa. Omistajat olivat juuri laittaneet ensimmäistä kertaa asunnon kodinvaihtoon, olimme ensimmäiset vieraat.  Meitä onnisti, saimme upean sään ja siten onnistuimme hyödyntämään sup lautaa ja kajakkeja. Itse kävin sekä illalla että aamulla kajakilla melomassa. Palautti hyvin pitkästä ajomatkasta ja matkan rasituksista. Saunassa oli upeat löylyt, mutta mitä ilmeisemmin kohtalaisen iso rakennusvirhe, ei lattiakaivoa, jouduin hikisesti kuivaamaan lattiaan, kun design kiuas vielä tiputti kaikki vedet lävitse kiukaan. Kuulimme ruotsalaisilta sukulaisiltamme, että Ruotsissa on saunabuumi – saattoi näkyä tässä, ruotsalaisilla rakentajilla ei saunaan liittyvät seikat eivät ole ihan hallussa.

 

Kalmar sijaitsee Etelä-Ruotsissa vajaan viiden tunnin ajomatkan päässä Tukholmasta. Siellä on asukkaita n. 40 000.  Itämeren rannalla sijaitseva kaupunki on vilkas opiskelijakaupunki ja hengittää opiskelijoita koko solullaan. Se näkyi myös siinä, että keskustassa toivotettiin opiskelijat tervetulleiksi jopa kaivonkansissa olevissa viesteissä. Yleisesti Etelä-Ruotsissa on Ruotsin kauneimpia kartanoita, todella idyllisiä rantakaupunkeja ja parhaat hiekkarannat. Ilmasto siellä on melko miellyttävä läpi vuoden ja siitä kertoo myös se, että golf kentät ovat auki läpi vuoden.

Solukämppä oli järkyttävä läävä, tyttäreni kateellisena seurasi, kun viereistä solua desifioitiin uusien muuttajien toimesta. En saanut hyvä äiti leimaa, olimme tulleet turistireissulle, emme tekemään suursiivousta. Toisaalta olimme myös odottaneet erilaista siivoustasoa, sillä vuokrasopimukseen kuuluu pakollisena 200€ loppusiivousmaksu. Olisimme odottaneet, että sillä olisi saanut edellisen asukkaan jäljiltä huoltofirma siivottua myös yleisiä tiloja. Ehkä ei, tai sitten ne olivat jo sotkuuntuneet. Solussa oli neljä kämppää, joista kahta asusti ruotsalaiset ja yksi vielä tyhjänä. Toinen ruotsalaisista oli boheemi pelaajapoika, joka yöllä kotiuduttuaan heitti kartonkiroskansa huoneesta käytävään. Kun ekaa kertaa mentiin kämpille, niin ketään ei ollut paikalla, mutta tyhjä hellan liesi oli täysillä päällä… Tänne jätin siis tyttäreni…

Kalmarin ykkösnähtävyys on luonnollisesti historiallinen Kalmarin linna. Kalmarin sodassa (1611-13) tanskalaiset valtasivat linnan ja se vahingoittui pahoin. 1600-luvun lopulla linna rapistui kuten moni muukin linna ja 1700-luvulla sitä käytettiin käytännön tarpeisiin esim. viljavarastona ja vankilana. Linnaa restauroitiin 1800-luvulla valmistuen sen vuosisadan lopussa. Se on nykyiseen muotoonsa rakennettu 1500- luvulla ja jo sinne saapuminen upean puutarha-alueen lävitse on kokemus. Myös kellarikerroksessa oleva Van Goghin näyttely kannattaa tsekata, se on visuaalinen ja siten jopa teini-ikäiset pitivät siitä.

Tajusin vasta matkan päällä, että vaikka Öölanti on kapea, niin se on 137km pitkä. Öölanti on Ruotsin toiseksi suurin saari. Eli vaikka tyttäreni kämpiltä oli vain 1km matka Öölannin sillan alkuun (6km pituinen silta, jossa ei kyllä voi pyöräillä, niin kapea on reuna-alue ja autoja menee järkyttävästi kovaa vauhtia), niin koko päivähän siellä meni ja pimeällä kotiuduttiin. Öölanti tunnetaan erityisesti tuulimyllyistään, niitä siellä on kaikkialla. Tärkein valtti on saaren alkuperäinen luonto ja kiireettömyys. Neljäsosa saaren pinta-alasta on laidunaluetta, lampaita ja erilaisia kasveja. Modernin kasvitieteen isä Carl von Linne teki siellä keskeisiä tutkimuksiaan. Itse asiassa Kalmarin yliopisto on Linnaeus yliopisto juuri hänen mukaansa. Öölanti on leppoisa ja sopiva kohde luontoihmisille. Bensa-asemia ja pieniä ruokakauppoja siellä on riittävästi ja monia leirintäalueita. Yleisesti uimarannat ovat leirintäalueilla,  aidattujen alueiden sisällä, yhden kerran meinasimme mennä, mutta emme sitten kehdanneetkaan. Bödan alueella olimme vasta iltamyöhään, joten 2o km pituinen beach jäi meiltä näkemättä, mutta luontokohteita siellä riittää, joten ei hätää. Päiväretkellä, jolla me olimme ei vain ehdi kaikkea.  Sollidenin linna, joka on rakennettu 1906 ja sen puutarha-alue on todella must see- kohde. Vaikka me olimme siellä vasta syyskuussa, jolloin parhain kukkaloisto oli jo kadonnut, niin alue oli kerrassaan valloittava. Todella näkee, miksi kuningasperhe on niin kiintynyt tähän kartanoalueeseen. Siellä vietetään vuosittain kruununprinsessa Victorian syntymäpäiviä.

Saaren ihan yläosassa oli upeita luontokohteita: Trollskogen (peikkometsä), Netuni Åkrar, jossa pystyi heittelemään leipiä yksi toistaan täydellisimmillä ”leipäkivillä”, Långe Erikillä oli ihana kivipelto, johon oli tehty kivistä kasoja (majakka oli jo suljettu), Byryms raukar, joka oli upea kalliomuodostelma. Alvaret, suoalue jäi näkemättä, kun pimeys iski.

Långe Erik kivipelto

Trollskogenissä on monenmittaisia vaellusreittejä rentoon käppäilyyn

Byrums raukar

Nuorimmaisemme on koko elämänsä ollut perheemme sanaSeppo. Ja kun tähän lisätään vielä teini-ikä, niin ei voi välttää lohkaisuja, jotka naurattavat nasevuudessaan meitä vanhempia. Menomatkalla matkustimme Viking Gracellä ja paluumatkalla vähän tunkkaisemmalla Amorellalla. Hytissä ollessamme hän sivalsi: “Mä tykkään kyllä enemmän Siljasta, kun siellä on meille köyhemmillekin ikkunallisia hyttejä”. Piikki tässä oli luonnollisesti suunnattu nuukalle äidille. Murkun kanssa matkustaminen on omanlaista. Vasta nyt, neljännen lapsemme ollessa 13v ymmärrän, miksi jotkut jättää murrosikäiset kotiin matkojen ajaksi. Murrosikäiset ovat monesti pain in the ass: ei ole kiinnostunut mistään, valittaa, saa kohtauksia, vaatii extra kohtelua mm. kalleimmat ruoka-annokset (ja jättää lopulta puolet syömättä). Mutta sopivassa hetkessä taas yhteistyökykyinen ja asiallinen ja reipas. Teini tuo väriä matkaan joka tapauksessa. Jokainen kuuluu perheeseen, juuri sen luonteisena ja ikäisenä kuin on sinä hetkenä. Perheen yhteiset muistot ovat aina upeita, siksi ei olla päädytty vielä jättämään ketään kotiin! Kitos Växjö, Kalmar ja Öölanti yhteisistä kokemuksista – vaikka se nuorin monesti vain istuikin autossa puhelimensa kanssa 😉

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply Siiri maanantai, toukokuu 18, 2020 at 21:19

    Mun mielestä on hieno päätös ottaa kaiken ikäisenä lapset mukaan. Käsittämätöntä, ettei Ruotsissa osata rakentaa saunaa.

    • Reply kodinvaihtaja keskiviikko, toukokuu 20, 2020 at 08:30

      Joo, luulisi, että ystävämme google neuvoisi myös saunan rakentamiseen. No rakennusvirheitä on joka maassa ja joka aikoina. Tämä yleinen virhe voi kyllä tarkoittaa sitä, että eivät jatkossa rakenna saunoja, kun niin monelle tulee negatiivisia kokemuksia vesivaurioiden ja homevaurioiden tähden, tylsää.

  • Reply Terhi maanantai, toukokuu 18, 2020 at 23:09

    Tuo on kyllä koettu, että Ruotsissa saunoissa ei ole lattiakaivoja, kulje siinä sitten rätin kanssa jos vähänkin haluat heittää löylyä. Öölanti on ihana paikka ja Kalmarin linna kierroksen arvoinen. Kivaan paikkaan tyttäresi meni, sääli jos asuntolassa oli huonoja naapureita.

    • Reply kodinvaihtaja keskiviikko, toukokuu 20, 2020 at 08:28

      Aika jännä, että sinulla sama kokemus saunoista siellä. Itse ihan stressasinkin sitä, että jääkö saunaan vettä, joka pilaa uuden saunan. Kävin varmaan viidesti rätillä pyyhkimässä lattiaa ja pidettiin tosi pitkään sauna päällä saunomisen jälkeen. Soluasunto on aina soluasumista ja toisaalta kaikki kokemukset on hyviä – ainahan sitä olisi kiva saada elämänmittaisia ystäviä, monella onkin nimenomaa soluasumisesta, mutta nyt ei niin hyvin tässä asiassa käynyt.

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin tiistai, toukokuu 19, 2020 at 11:14

    Itseäni on jäänyt harmittamaan, että omat vaihtokuviot aikanaan peruuntuivat. Onneksi olen saanut sittemmin tehdä lyhyen työrupeaman ulkomailla, mutta opiskeluvaihto on varmasti kokemuksena todella hieno ja siitä tulee varmasti saamaan myös ison hyödyn.

    • Reply kodinvaihtaja keskiviikko, toukokuu 20, 2020 at 08:24

      Itseltäkin jäänyt vaihto yliopistoaikana tekemättä. Olin niin rakastunut, että en voinut kuvitella erossa olemista ja ei se ollut ihan niin yleistäkään mennä vaihtoon. No jonkun muutaman viikon kesävaihdon tein kuitenkin Ukrainaan. Ruotsi on järjestelmällisyydessään hyvä vaihtopaikka, mutta suomalaiselle siellä oli huonoa se, että tyttöni sai ottaa vain vaihto-opiskelijoille tarjolla olleita enkunkielisiä kursseja, joten ruotsin taito ei vahvistunut samoin, kuin jos olisi ollut mahdollisuus ottaa mitä tahansa kursseja.

  • Reply Pirkko / Meriharakka keskiviikko, toukokuu 20, 2020 at 13:58

    Kalmarin ohitimme mennen tullen jonain kesänä Öölannilla käydessämme – onhan se todella kiva kesäsaari. Tosin olemme vielä sitäkin enemmän ihastuneet Gotlantiin, jonne olemme palanneet useasti. Osa ihastusta on tietysti se, että Ruotsissa tuntee olonsa suunnilleen yhtä kotoisaksi kuin Suomessa, ehkä vielä niin, että pidän siitä Ruotsin vähän sosiaalisemmasta ja iloisemmasta ilmeestä vähän enemmän kuin vakavasta Suomesta. Aikoinaan asuinkin pari vuotta Tukholmassa, josta löytyi ensimmäinen työpaikka, enkä olisi pitänyt ihan mahdottomana vaikka jäädäkin Ruotsiin.
    Mitenkähän tyttäresi kanssa käy? 🙂

    • Reply kodinvaihtaja maanantai, toukokuu 25, 2020 at 13:39

      Nimenomaa sama fiilis Ruotsista: kotoinen, mutta sosiaalisempi. Gotlanti jäi meillä välistä: aika ei riittänyt ja toisaalta laivaliput olivat kohtuuttoman kalliit, siis vaikka olisi mennyt pyörillä/kävellen. Oikein yllätti.

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.