Malediivit – käytä aikasi muuhun kuin pääkaupunki Maléen

Moni suuntaa Malediiveille auringon, rantojen ja upeiden postikorttimaisemien perässä. Yleensä matka toinen toistaan tunnelmallisimmille pikkusaarille taittuu maan pääkaupungin Malén kautta, siellä sieltä löytyy kansainvälinen lentokenttä. Samalla tämä tarjoaa mahdollisuuden tutustua maan pääkaupunkiin, mutta kannattaako siihen pistää aikaa? Tässä kokemuksiani Malésta lyhyen käynnin perusteella.

Me saavuimme Malediiveille sen verran pitkälle iltapäivän puolella, että ajattelimme jäädä yhdeksi yöksi Maléen ennen siirtymistä paikallissaarelle. Tämä loi varsin stressittömän aikataulun saapumisellemme, sillä meidän ei tarvinnut murehtia sitä, että lento olisi myöhässä ja missaisimme mahdollisesti vielä Malésta lähtevät pikaveneet muualle.

Vietimme Maléssa alle vuorokauden, siitäkin leijonanosan majoituksessamme. Kuitenki ehdimme iltapäivän ja illan aikana sekä seuraavana aamuna ennen Guraidhoon saarelle siirtymistä nähdä ja kokea vilauksia kaupungista.

Malé on ruuhkainen ja kaoottinen

En ole käynyt monessakaan Kaakkois-Aasian suurkaupungissa, mutta olen kuullut paljon juttuja niiden (liikenne)kaaoksista ja muista lieveilmiöistä. Malé tuntui olevan kuin kaaos pienoiskoossa, kaakkoisaasialainen suurkaupunki golfpalloon puristettuna. Ensimmäiset mielikuvani Malésta olivat epäesteettisyys, kaoottisuus sekä ahtaus.

Kaupunki oli teoriassa kävelykelpoinen: siellä kulki pieniä kävelyteitä – tai ehkä polkuja olisi parempi kuvailusana. Kaupungin kadut, sekä kävelijöille, että pyörät alleen ottaneille, olivat kuitenkin niin kapeat, että kaikki tuntuivat vievän tilaa toisilta, missä ja millä sitten liikuttiinkaan.

Liikennevaloja ei tuntunut olevan missään, liikennesäännötkin tuntuivat olevan absurdi käsite. Kaikki menivät ”minä ensin” -mentaliteetilla, aivan kuin olisivat leikkineet ala-asteajoiltani tuttua ”ei väistetä” -leikkiä, jonka nimi on aika itsensä selittävä. Kukaan ei väistä, ellei ole aivan pakko, eikä mielellään silloinkaan. Ohi mennään mistä halutaan, ja on aivan ok ajella rinnakkain tilassa, jossa sen ei pitäisi millään muotoa olla mahdollista. Yritä sitten harrastaa Euroopan kaupungeissa mahdollista kaupunkikävelyä Maléssa. Huh.

Maléssa asuu paljon ihmisiä pienellä maapalalla

Maléssa asuu arvioiden mukaan reilu 150 000 ihmistä. Saari, jonne pääkaupunki on rakentunut, on pieni. Sen pinta-ala on alle kaksi neliökilometriä. Vaikka ei olisi matemaattinen asiantuntija, nuo kaksi lukua auttavat jo varmasti hahmottamaan sen, että pienellä maaläntillä on sangen paljon väkeä. Samankaltaisen efektin saisi, jos 150 000 ihmistä asuisi Tampereen keskustassa Hämeenpuiston ja rautatieaseman välisellä alueella.

Ihmiset ovat onneksi yleisesti varsin kohteliaita, jos ei puhuta heidän liikenneitsekeskeisyydestään. Kun olimme kävelemässä lauttasatamasta hotellille, muutama ihminen pysäytti meidät jutellakseen, auttaakseen tai ties mistä syystä, mutta he eivät olleet mitenkään päällekäyviä ja jättivät meidät rauhaan, jos tuntui siltä, etteivät intressimme kohdanneet. Ihmisiä ei tarvinnut pelätä muuten kuin liikenteessä.

Kuitenkin ihmisiä tuntui olevan joka paikassa. Minnekään ei voinut edetä sujuvasti, eikä missään oikein tuntunut voivan olla sujuvasti, sillä aina läsnä oli muitakin ihmisiä. Niillä hirveän kapeilla, ruuhkaisilla ja kaiken kyllästämillä kulkureiteillä. Tuon lyhyen, mutta varsin intensiivisen kaupunkirupeaman jälkeen oli ihana paeta niille pienille paikallissaarille, joilla oli vain kourallinen ihmisiä.

Malé ei tuntunut tarjoavan kiinnostavaa nähtävää

Jotkut kaupungit tekevät suuren vaikutuksen, vaikka niissä ei olisi mitään erikoista – ei kuuluisia nähtävyyksiä tai maailmanluokan arkkitehtuuria. Joskus riittää, että kaupungissa on hyvä ja kotoisa olo. Vähän kuin olisi tullut toiseen kotiinsa maailman toiselle puolelle. Malélla ei valitettavasti ollut tähänkään kummoista annettavaa.

Emme toki lyhyen ajan sisällä ehtineet koko Maléa kiertää, mutta siinä, mitä ehdimme kaupungista nähdä, ei ollut mitään kiinnostavaa. Mitään, mikä saisi huokailemaan onnesta tai haaveilemaan paluusta. Malé oli tarjonnaltaa hyvin hajuton ja mauton.

Kaupunkia määrittää korkeiden, mutta varsin mitäänsanomattomien talojen paraati. Talot eivät ole niin ultramoderneja, että ne herättäisivät kiinnostusta, mutta eivät myöskään niin vanhoja, että ne viehättäisivät sitä kautta. Kovin kummoisia nähtävyyksiäkään emme sieltä bonganneet. Jokusen aukion, kyllä. Rantakatua pitkin oli myös ihan kiva kävelä ja nauttia turkoosista merestä.

Ehkä rannasta löytyvät markkina-alueet olisivat olleet näkemisen arvoisia, mutta ne olivat menneet kiinni siinä vaiheessa, kun sinne olisimme ehtineet. En kuitenkaan usko niiden tarjoavan niin huikeita elämyksiä, että pelkästään niiden vuoksi kaupunkiin kannattaa vaivautua.

Malé vai Hulhumale?

Malediivien lentokenttä sijaitsee kahden pienen saaren välissä. Lentokentästä vasemmalle on pääkaupunki Malé, oikealle taas Hulhumale. Me vietimme yhden yön myös Hulhumalessa, ennen paluulentoamme.

En lähtisi ylistämään Hulhumalea pääkaupunkia kiinnostavammaksi kohteeksi, sillä ehdimme viettää siellä vielä vähemmän aikaa kuin Maléssa. Mutta paikka tuntui silti rauhallisemmalta, joten jos Malén kaaos ja hälinä tuntuu jo paperilla uuvuttavalta, kannattaa miettiä, jos pakollisen stopin kohde olisikin Malén sijaan Hulhumale. Etäisyyttä Hulhumaleen ei ole sen enempää kuin Maléenkaan.

Jos olet suuntaamassa Malediiveille ja mietit, kannattaako pääkaupungin näkemiseen uhrata päivä tai pari, on rehellinen vastaukseni ei. Toki nämä ovat makuasioita, mutta en koe, että olisin menettänyt mitään, jos olisin jättänyt käymättä Maléssa.

Lähdetään taas -blogista voit lukea samansuuntaisia tunnelmia Malésta. 

LUE MYÖS NÄMÄ:

• Tällainen matkakohde on Malediivit – käytännön vinkit saarille
• Malediivien matkabudjetti – näin edullinen oli 9 päivän reissu
• Ensitunnelmia Malediiveilta – oikea kohde oikeaan aikaan
• Käytyjä maita on nyt 50 – tässä mietteitä kahdeksasta viimeisestä

---

Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK  |  INSTAGRAM  |  BLOGIT.FI  |  BLOGIPOLKU