Kaupunkilomat Suomi

Ruskaretkellä Vaasassa – Bragen ulkomuseo ja Kustaanlinnanpuisto

6.10.2019

Syksyn väriloisto saa mut joka vuosi hyvälle tuulelle ja viihtymään ulkona entistä enemmän. Tämä syksy on tosin ollut hieman poikkeus rutiiniin, sillä syksyn monet kiireet ovat vieneet mennessään ja vähentäneet pieniä ulkoiluja ja ruskaretkiä, minkä on harmittanut mua. Onneksi taannoisella viikonloppureissullani Vaasaan ehdin hieman korjata vahinkoa ja tehdä siskoni kanssa pienen ruskaretken kivoissa maisemissa.

Kun siskoni kysyi mitä haluaisin tehdä ja heitin ilmoille ruskan ihailun mahdollisuuden, keksi hän kivan ruskakohteen. Vaikka ehdin asua Vaasassa lähes pari vuosikymmentä, olen ehtinyt unohtaa kaupungista monia asioita kuten kivoja ulkoilukohteita. Tosi meidän retkikohteemme ei ole sen suuremmin kuulunut ulkoilurepertuaariini Vaasassa vielä asuessani, sillä Hietalahden alue sijaitsee varsin kaukana vanhoista kotikulmistani.

Nyt oli kuitenkin kiva lähteä verestämään muistoja ja nauttimaan upeasta ja raikkaasta syyspäivästä vanhoihin tuttuihin, mutta silti tavallaan uusilta tuntuneisiin maisemiin.

Vaikka Hietalahden alue sijaitsee ihan Vaasan keskustan kupeessa, on tunnelma meren äärellä hyvin rauhallinen – aivan kuin olisi paljon kauempana menosta ja meiningistä kuin kilometrin-parin päässä. Alueella voi tehdä kiva kävelylenkin niin syksyllä kuin koska tahansa muulloinkin aloittamalla esimerkiksi Bragen ulkomuseosta ja jatkamalla aina vaikka Hovioikeudelle asti.

Matkan varrelle mahtuu paljon kivaa nähtävää, kauniita puistoja sekä tunnelmallista merimaisemaa. Vaikka kaikki matkan varrella käymämme paikat olivatkin mulle vanhoja tuttuja, en enää muistanut että ne sijaitsevat noin mukavan lähellä toisiaan. Alla reitti, jonka parissa tunnissa taitoimme.

Bragen ulkoilmamuseo tarjoaa pohjalaista talonpoikaisympäristöä

Heti rannassa puikkelehtivan tunnelmallisen kävelyreitin alkupäässä sijaitsee tunnelmallinen pala menneisyyttä Bragen ulkoilmamuseon muodossa. Museon alueella sijaitsee useita punamultaisia rakennuksia, jotka huokuvat rauhallista maalaisidylliä.

Itse museo oli jo ehtinyt sulkea ovensa tältä vuodelta, mutta alueelle pääsi silti vierailemaan maksutta ja myös tutustumaan rakennuksiin ulkopuolelta. Tämä oli mukava juttu, sillä alue oli varsin mielenkiintoinen nähtävyys tälläkin tapaa. Rakennuksia ja muutakin nähtävää riitti ja kuulas syyspäivä ja puihin ehtinyt upea ruska saivat paikan syvänpunaiset rakennukset aivan hehkumaan.

Sen verran hauskalta paikka näytti, että sinne tekisi mieli mennä verestämään muistojaan jo vaikka ensi kesänä. Pakko myöntää, että ulkoilmamuseo oli käymistämme paikoista se, jota en olisi enää spontaanisti muistanut.

Bragen museoalueen rakennukset eivät sijaitse alkuperäisessä ympäristössään, vaan joukko 1800-luvun puurakennuksia on tuotu paikalle Närpiöstä. Tavoitteena oli luoda paikkaan pohjalainen maatila kaikkine rakennuksineen ja paljon erilaisia rakennuksia alueella olikin. Oma suosikkini oli iloisenvärinen tuulimylly. Yhteensä rakennuksia alueella on 24, joista me emme kaikkia ehtineet edes ulkoapäin nähdä lyhyen pistäytymisemme aikana.

Yksi Bragen mieleenjääneistä kohteista oli alueen perällä ollut spiraalimainen kivikehä, jatulintarha. Jatulintarha on vähän kuin pieni labyrintti, josta ei kuitenkaan ole ulospääsyä. Kivikehäkin oli tuotu paikalle muualta, mutta kuvaa silti hyvin aluetta, sillä niitä löytyy useampia Vaasan kupeessa sijaitsevasta Merenkurkun saaristosta.  Olen viime vuosina yrittänyt tutustua paremmin myös Merenkurkun saaristoon, joten ehkä pitäisi lähteä sinne kivikehäbongailemaan!

  • Bragen ulkomuseo on avoinna noin juhannuksesta elokuun puoliväliin. Lisätietoja voit lukea paikan nettisivuilta. Museorakennuksissa vierailevien pitää pulittaa pieni pääsymaksu, mutta esimerkiksi näin syksyllä rakennusten ollessa suljettuina, itse alueelle pääsee kiertämään maksutta.

Hietalahdenpuisto ja Villa Sandviken

Ihan Bragen ulkoilmamuseon kupeessa sijaitsee viehättävä Hietalahdenpuisto, joka tarjosi ruskafanille paljon ihailtavaa. Aluetta kannattaa kierrellä ristiin rastiin, sillä siellä on paljon kauniita puita ja pensaita, jotka olivat syyskuun loppupuolella värikkäimmillään.

Puiston keskiössä on Villa Sandviken eli Hietalahden Villa, jonka juuret juontavat 1800-luvun puoliväliin. Se on aikanaan ollut hienostohuvila, enkä oikein voisi moiselle upeampia puittaita kuvitella. Itse Villassa emme tällä reissulla käyneet, mutta sieltä näyttää avautuvan varsin hulppeat maisemat niin puistoon kuin sen taustalla kajastavalle merellekin. Tunnetuimpia Villassa vierailleita henkilöitä ovat Runeberg ja Sibelius. Nykyään rakennuksessa toimii ravintola.

Hietalahden puisto ja sen lähialueet ovat jääneet mulle mieleen ikuisiksi ajoiksi, sillä ensimmäinen ajotuntini ikinä alkoi tämän alueen laitamilla sijaitsevalta parkkipaikalta ja jatkui jossain Villan tuntumassa, sangen rauhallisella alueella onneksi. Muuten Villan alue tuskin olisi jäänyt näin elävästi mieleeni.

Kustaanlinnanpuisto ja veikeät eläinpatsaat

Kustaanlinna ei meinaa nimenä istua mun suuhun. Vaikka olen ihan suomenkielisestä perheestä, on alue ja etenkin sen uimaranta totellut lähipiirissäni sen ruotsinkielistä nimeä eli Gustavsborgia. Tällä rannalla tuli käytyä pienenä uimassa vaikka kuinka monet kerrat ja muistan edelleen elävästi alueelle vievän pienen metsäreitin, sillä sen läpi olen polkenut pyörällä vaikka kuinka monesti.

En tiedä johtuuko se omasta vanhenemisestani vai mistä, mutta metsäisä pätkä tuntui nyt paljon pienemmältä ja sen varrella ollut mäki todella matalalta. Mutkaisan mäen kohdalla puissa vipeltäneet oravat silti muistin, niitä puissa riitti edelleen.

Alue täytti hyvin ruskaretkeni toiveet, sillä jo Bragen museoalueelta alkanut ja Hietalahdenpuistossa jatkunut kaunis ruska ulottui myös Kustaanlinnanpuistoon.

Pienellä metsätaipaleella bongasimme myös meille molemmille jotain uutta – joukon eläinpatsaita puiden siimeksessä! Edelleen Vaasassa asuva siskoni oli löydöstä ihan yhtä ymmällään kuin minäkin, joten kovin tunnettu juttu patsaat eivät näytä olevan. En edes löytänyt niistä mitään kunnon tietoa, vaikka yritin aihetta googletella. Jos joku osaa valaista patsaiden tarinaa enemmän ja erityisesti sitä, kuinka kauan ne ovat tuolla lymyilleet, olisin erityisen mielissäni.

Patsaita löytyi yhteensä lähes kymmenen, kun niitä tajusi alkaa etsiä. Oli jänistä, karhua, sutta, oravaa, tikkaa ja muitakin metsän eläimiä. Jossain vaiheessa eläimet vaihtuivat ötököiksi ja reitin varrella köllötteli ainakin isoja perhosia.

Me emme tällä kertaa kulkeneet Kalarannan puistoa kauemmaksi, mutta matkaa olisi voinut jatkaa tien yli ainakin vielä Hovioikeudenpuistolle asti. Matka kohti Kalarantaa toi mieleeni lisää muistoja ja melkein jo unohtuneita paikkoja: Wasalandian rauniot, Merikotkapatsaan ja siitä vähän eteenpäin sijaitsevan Hietasaaren. Musta tuntuu, että alue ansaitsisi toisenkin muisteluretken.

Jos siis haluat nauttia Vaasan upeasta luonnosta, merimaisemista ja tehdä muutaman kilometrin pituisen kävelylenkin leppoisassa maastossa, tässä yksi mukava reittiehdotus. Toimii erityisen hyvin ruska-aikaan, mutta varmasti myös minä tahansa muuna vuodenaikana.

LUE MYÖS NÄMÄ:


Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK  |  INSTAGRAM  |  TWITTER  |  BLOGIT.FI  |  BLOGIPOLKU

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Tea Jousmäki 7.10.2019 at 20:48

    Hei eläin patsaat puistoreitille on tehty kahden vuoden ajanjaksolla vaasan kaupungin viheralueyksikön toimesta.

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 10.10.2019 at 21:28

      Jes, kiva että aiheesta löytyi tietoa :) Tosi hauska idea nuo eläinpatsaat, toivottavasti pysyvät siellä pitkään.

    Leave a Reply