Färsaaret on loistava luontomatkakohde ja tarjoaa vaelluksen ystäville upeat puitteet päiväretkille. Pitkiä, monen yön vaelluksia, Färsaaret ei pahemmin tarjoa, mutta paikka on varsinainen päiväpatikoijan paratiisi. Me olimme kaverini kanssa Färsaarilla kahdeksan päivää, jonka aikana ehdimme tehdä kuusi varsinaista päiväpatikkaa ja niiden lisäksi myös pieniä tutustumiskävelyitä kyliin ja pääkaupunkiin.
Näiden kuuden pienen seikkailun aikana ehdin varmasti saada jo jonkinlaista käsitystä siitä, minkälainen paikka Färsaaret on vaelluskohteena, joten tässäpä teille vinkkipostaus aiheesta:
Päiväpatikoita meno-paluuna
Färsaarilla on tarjolla rutkasti pieniä päiväpatikkareittejä alkaen parin kilometrin pikkuseikkailuista pidempiin, monen tunnin ponnistuksiin. Reiteistä on tehty varsin kattava opas, jota on tarjolla sekä netissä, että myös paikan päällä lentokentällä tai turisti-infoissa. Vaellusoppaaseen pääset tutustumaan tästä.
Oppaan alkuun on koottu hyvä kasa ohjeita, minkä jälkeen löytyy kasapäin patikkareittejä maantieteellisesti järjesteltynä. Jokaisesta reitistä on laitettu mukaan kartalle merkitty kulkureitti, reitin kesto ja matkan pituus, tietoa reitin vaikeustasosta, maastosta ynnä muuta oleellista. Kesto ja kilometrimäärä on yleensä ilmoitettu meno-paluureitin perusteella.
Me emme päässeet tekemään yhtään ympyräreittiä, vaan kaikki meille sopineet vaihtoehdot olivat meno-paluureittejä. Vaikka Färsaaret onkin huikean kaunis paikka, ei maisemia silti aina jaksa katsoa kateen kertaan. Kannattaakin reittien kohdalla tutkia mahdollisuutta, josko päätepisteestä pääsisi vaikka bussilla takaisin lähtöpisteeseen, niin kaikkia matkoja ei tarvitisisi tallata kahteen suuntaan.
Yhden kerran meitä onnistikin bussien kanssa, kerran taas teimme yhdestä meno-paluureitistä hieman erilaisen, kun pyörähdimme vuorilla sijainneiden järvien ympärillä pienen kiepin ja tulimme vaihtoehtoista reittiä takaisin lähtöpisteeseen sen sijaan, että olisimme oheiden mukaan vaeltaneet koko reitin paikasta A paikkaan B ja samaa tietä takaisin.
Vaellusoppaan mukaan Färsaarilla näytti olevan oikeastaan vain yksi useamman päivän vaellukseksi sovelutunut reitti, mutta pidempien vaellusten tekoa saarilla hankaloittaa se, että telttailu ei ole sallittua leirintäalueiden ulkopuolella. Opaskirja kehottikin tuon vaelluksen kanssa yöpymään läheisessä, mutta selkeästi reitiltä poikkeavassa kylässä, mutta ei tarjonnut mitään tietoa siitä, miten reitiltä olisi voinut kätevästi poiketa kylään yöpymään ja sieltä taas reitille vaeltamista jatkamaan. Kannattaa siis suosiolla pitäytyä päivävaelluksissa, niin säästää suunnitteluvaiheessa paljon aikaa ja vaivaa!
Vaellusreittien löytäminen ja reitillä pysyminen
Vaikka yllä mainitsemani vaellusreittiopas onkin varsin hyvä tietopaketti päiväpatikoita suunnitellessa ja Färsaarten matkareittiä miettiessä, on siinä silti omat heikkoutensa. Vaikka reitit onkin merkitty oppaassa kartalle, ovat karttakuvat pieniä, eikä niistä näe selkeästi sitä, missä reitti kulkee ja varsinkaan, mistä reitti tarkemmin alkaa.
Yllättäväksi apuvälineeksi tässäkin tapauksessa nousi maps.me-niminen offlinekarttasovellus, jota olen jo muutenkin paljon hehkuttanut. Siitä löytyi varsin kattavasti kaikki tekemämme päiväpatikkareitit ja ennen kaikkea niiden lähtöpisteet, vaikka pääosin kyseessä olikin pieniä kinttupolkuja.
Näiden isojen kiviröykkiöiden avulla oli helppo seurata reittiä
Myös näistä kepeistä oli apua! Aina eivät tosin tulleet lammasoppaan kanssa.
Ensimmäinen päiväpatikkamme oli pääkaupunki Tórshavnin viereiselle Nólsoyn saarelle vienyt retki, ja kun maps.messa tiiraili Nolsoyta lähietäisyydeltä, huomasi tarpeeksi zoomaillessaan saarta halkomaan ilmestyneen katkoviivan, joka lopulta olikin ihan yksi yhteen saaren poikki kulkeneen viitoitetun patikkareitin kanssa. Ilman maps.me:tä varsinkin reitille löytäminen olisi ollut paljon hankalampaa.
Kyllä reittien bongaaminen maastosta alkoi olla päivä päivältä helpompaa, kun silmä tottui etsimään tiettyjä muotoja ja värejä. Välillä patikkareitti erottuu maastosta selvästi, polku on sen verran tallattu tai leveä, ettei erehtymisen vaaraa ole, mutta vähemmän vierailluilla reiteillä kulkua ohjaavat myös maastossa olevat värikkäät kepit ja/tai isot kiviröykkiöt. Toisinaan olimme ainoat ihmiset koko reitillä, joten näistä kepeistä ja kasoista oli tarvittaessa paljon apua reitin kulun hahmottamisessa.
Maaston haastavuus ja lammasyllätykset
Färsaarten maasto ei yleensä puuduta kulkijaa. Se on tarpeeksi vaihtelevaa, jos ei ihan reitin varrella niin ainakin lähiympäristössä sen verran, että matkanteko ei käy tylsäksi. Maisemissa riittää ihmeteltävää.
Meidän reittimme olivat varsin sopivia peruskuntoiselle vaeltajalle. Peruskuntoisella tarkoitan sitä, että kuntopohjaa on kartutettu muullakin tapaa kuin kotona istumalla ja Googlen kuvahakua kauniista vaellusreiteistä selaamalla. Jos olet tottunut olemaan jalkojesi päällä vaihtelevassa maastossa, esimerkiksi metsässä, pärjäät jo varsin hyvin.
Korkeuseroja riittää, välillä reitit nousevat tai laskevat varsin jyrkästi ja sen jälkeen jatkavat pitkän matkan tasaisella. Maasto on pitkälti jalan alla miellyttävältä tuntuvaa hiekkaa tai ruohoa, kunnon kivikoissa ei kauheasti tullut tarvottua. Nimimerkillä vieläkin traumoja Huippuvuorten rakkakivikkoisesta ylämäestä… Välillä maasto on kuitenkin niin kaltevaa, että se saattaa aiheuttaa rasitusta jaloille, vaikka muuten kävelyalusta olisikin mukava.
Tässä ollaan lähdössä ensimmäiselle päiväpatikalle. Edellisenä iltana oltiin toisillemme vakuuteltu, että kartalla näkynyt reitti kulkee varmasti tuon nyppylän juurella. Arvatkaa kuinka suuri riemu repesi tässä vaiheessa, kun tajusimme, että reitti nouseekin koko komeuden päälle! Menimme silti, ja kyllä kannatti.
Yksi käsitys patikkapolusta
Tästäkin mentiin ylös ja alas reunaa myötäillen. Onneksi sumu ei iskenyt!
Färsaarilla on todella paljon lampaita. Jos et saarilla ollessasi törmää yhteenkään lampaaseen, olet väärässä paikassa. Lampaat eivät yleensä aiheuta varsinaisia hankaluuksia vaeltajille. Ne ovat sen verran arkoja, että loikkivat suosiolla muualle, kun huomaavat jonkun lähestyvän.
Tarkkaile kuitenkin maastoa, sillä lampaat voivat jättää polulle ikäviä muistoja käynneistään ja kenkien putsaaminen lammaspommeista puuttomassa maastossa on aika hankalaa. Kaverini voi kertoa enemmän siitä, kuinka ihanaa oli monen tunnin hakemisen jälkeen löytää bussipysäkiltä satunnainen puunoksa, kun oli käynyt vähän hassusti!
Maskeerauksesta päätellen tämä lammas vaikuttaa jossain black metal -bändissä!
Aurinko paistaa ja rakeita ja räntää sataa!
Oikeasti. Jo parin tunnin vaelluksella voit törmätä lähes mihin tahansa sääilmiöön. Tuolla Nólsoylla ehdimme muun muassa nauttia auringonpaisteesta, joka muuttui kahdessa minuutissa hyvin rankaksi lumisateeksi, ja takaisin auringoksi yhtä nopeassa ajassa. Samalla reissulla koimme vielä toisenkin lumisateen ja yhden lumi-rae-potpurin.
Toisella vaelluksella, parin tunnin sellaisella, sää oli myöskin pääpiirteissään aurinkoinen, mutta noiden parin tunnin aikana saimme myös niskaamme ainakin viisi raekuuroa. Jep. Oli toinen puoli naamasta vähän hellänä, kun se oli saanut spontaania pistoshierontaa.
Tällainen ihastuttava lumi/räntäkuuro iski kuin tyhjästä. Ja oli onneksi parissa minuutissa ohi.
Färsaarten hyvä puoli on kuitenkin se, että mikään yllättäen iskenyt sääilmiö kestää harvemmin kauan. Hakkaavat rakeet tai rätteinä naamaan läiminyt lumipyry oli yleensä ohi muutamassa minuutissa.
Me emme ehtineet kokea yhtään kunnollista yllätyssumua, mutta näihinkin kannattaa suhtautua vakavasti. Jos siis sumu iskee, jää paikallesi. Se menee yleensä nopeasti ohi. Turhalla sumussa liikkumiselle voit jopa aiheuttaa itsellesi vaaraa. Färsaaret ovat täynnä äkkijyrkkiä maisemia, joten voit sumussa polulta eksymisen lisäksi löytää itsesi kallionkielekkeeltä seisomasta, jos et ole varovainen.
Tässä kohtaa keli oli parhaimmillaan!
Huonolla näkyvyydellä ei kannata ottaa riskejä ja liikkua ympäriinsä. Vastassa voi olla vaikka tällainen äkkijyrkkä pudotus.
Varaudu viileään säähän
Färsaaret tarjoaa todennäköisemmin taattua pilvisyyttä ja sadetta kuin aurinkoa ja lämpöä. Kannattaakin varautua viileisiin sääölöihin. Aurinkokin saattaa toisinaan näyttäytyä ja välillä paistella vaikka kuinka iloisesti, mutta harvoin se paistaa niin pitkään, että sen lämmöllä tarkenisi tuntitolkulla.
Me olimme Färsaarilla touko-kesäkuun vaiheessa. Toukokuu on kuukausista vähäsateisin, minkä puolesta puhuvat hyvin muun muassa ne viisi raekuuroa parin tunnin aikana… No ei, vaikka lähes joka päivä vettä tuli niskaan jossain muodossa, kyseessä olivat kuitenkin pienet kuurot. Sadepäivät, kun vettä tulee niskaan useita tunteja putkeen, olivat harvassa. Yksi kunnon myrsky-yö kuitenkin koettiin, vielä kun nukuttiin teltassa. Siinä sai aamuyön tunteina vähän miettiä, tuleeko teltan absidi tuulen voimasta sisään vaiko ei. Päiväsaikaan tällaiset myrskyt jäivät onneksi uupumaan.
Päivälämpötilat olivat reissumme aikana noin 5-10 plusasteen tuntumilla. Välillä oli lämpimämpää, mutta missään vaiheessa ei tullut sellaisia päiviä, että ulkona olisi tarjennut ainakaan pitkiä aikoja ilman takkia. Välillä taas päiväsaikaankin oli tarvetta kahdelle takille.
Ota mukaan lämpimiä, teknisiä ja sadetta pitäviä vaatteita
Sanotaan, ettei ole huonoa säätä, on vain huonoja varusteita. Ainakin huonolla varustautumisella voi tehdä reissustaan paljon ikävämpää, mutta voin kyllä myöntää, että vaikka olisi kuinka hyvin vaatettanut itsensä, tuntikausia jatkunut tihkusade ei ylennä mieltä sadekerrosten alla pönöttäessä.
Järkevä, lämmin, nopeasti kuivuva ja tuulta ja vettä loitolla pitävä vaatetus on kaiken A ja O. Sää vaihtelee hyvin nopeasti jopa ääripäästä toiseen, joten on hyvä, että ohuilla kerroksilla voi sonnustautua jokaiseen hetkeen mahdollisimman sopivasti.
Mulla oli vaelluksilla yleensä päällä seuraavanlainen setti: pitkät housut, joiden alla ohuet legginsit, ohut sadetakki, fleece tai paksu huppari, ohut pitkähihainen, kahdet sukat, yhdet tai kahdet hanskat, kaulahuivi sekä panta korvia lämmittämässä. Kylmillä taipaleilla sadetakin alle sujahti vielä kevytuntuvatakki. Jalassa oli järeät, varrelliset kengät.
Vaatetuksessa kaikkein oleellisinta on, että päällimmäinen kerros pitää sateen ja tuulen loitolla. Mulla oli mukana kahdet housut: Fjällrävenin vaellushousut, jotka vahattuina pitävät jonkin verran vettä loitolla, sekä ihan kunnon sadehousut. Näistä jommatkummat menivät aamulla jalkaan sääennusteen mukaan.
Sadetakkina toimi Mac In A Sac sen verran isossa koossa, että alle mahtui paksu pitkähihainen sekä tarvittaessa myös kevytuntuvatakki. Kevytuntsikka taas on pieneen kokoon pakkautuva, joten sen kantaminen ei paljon lisägrammoja reppuun tuonut. Hanskoja oli kahdet erilaiset, ohuet merinovillahanskat sekä niiden päälle tarvittaessa sujahtaneet sadetta kestävät hanskat. Kaulassa oli osittain fleecestä tehty tuubihuivi, joka lämmitti sopivasti. Sukista toinen pari oli merinovillaa, toinen teknistä materiaalia, kaksien sukkien käyttö vähentää rakkojen ja hiertymien saamista.
Kevyen päivärepun kanssa matkaan
Vaikka mä voin nykyään tehdä myös monipäiväisiä vaelluksia, joilla kuljetaan rinkka selässä, lämpenen silti enemmän lyhyemmille patikoille ja sille, että mukana kulkee ainoastaan päiväreppu. Meille riitti varsin pienet päiväkantamukset, oman päiväreppuni vetoisuus oli 20 litraa.
Vaikka päivärepulla ei välttämättä tarvitse olla kokoa, kannattaa silti panostaa siihen, että siinä on kunnolliset rinta- ja lantioremmit, jotta sitä jaksaa kuljettaa mukana pitkiäkin aikoja. Repussa kannattaa ehdottomasti olla myös sadesuoja tai reppu kannattaa vuorata sisältäpäin niin, etteivät tavarat kastu.
Mukana ei kulkenut kovin paljon tavaraa: vettä, retkikeitin, kaasu, ruokailuväineet, ruoka ja naposteltavaa, tuulisuoja ja pieni istuinalusta, roskapussi, varavirta sekä muutama vaate. Kameraa kannoin kuivapussissa, jonka kiinnitin repun remmeihin. Se toimi hyvin, eikä sitä tarvinnut olla koko ajan kaivamassa selästä, ja kuivapussi suojasi sitä niinä hetkinä kun ei kuvannut.
Ruokailut vaellusten aikana
Lienee ilmiselvää, että Färsaarilla ei voi ostaa ruokaa päiväpatikoiden varrelta, vaan eväät tulee ottaa mukaan matkaan lähtiessä. Me hoidimme ruokapuolen ihan kunnon lounailla, sillä hyvä ruoka auttaa jaksamaan. Olimme molemmat ottaneet mukaan retkikeittimet ja asiaankuuluvat kokkailuhärpäkkeet. Tosin kun olimme ostamassa kaasua keittimiin ennen ensimmäiselle patikalle lähtöä, oli retkeilykaupassa myynnissä ainoastaan yksi keittimiimme sopinut kaasupullo.
Tämä ei onneksi tuottanut ongelmia, sillä retkiruokamme olivat lisää vain vesi -mallia, joten pärjäsimme hyvin yhdellä kattilalla, kettimellä ja kaasulla. Oli ihanaa syödä kunnon ruoka yllättävän monituntisiksi venyneiden päivien aikana, eikä vain kitkutella napostelueväillä.
Välillä keittimen kanssa kokkaillessa sai olla vähän luova, sillä Färsaaret on tuulinen ja sateinenkin paikka. Vaikka mulla oli mukana ohut tuulisuoja keittimelle, yritimme silti löytää mahdollisimman suojaisia sopukoita kokkailua varten. Top 2 -kokkauspaikat olivat karjasuojan sivuseinän takana ja bussikatoksessa. Harmi vaan, että tuolla karjasuojassa oli puoliksi mädäntyneen eläimen ruumis, ja välillä tuuli toi nenään reippaat löyhkät, mutta bussipysäkki taas oli ihan ässä. Siellä oli meille jopa pienet penkit ruokailun ajaksi. Ole siis luova, jos harrastat retkikeittimen käyttöä Färsaarilla.
Vettä meillä kummallakin oli päiväpatikoilla mukana noin 1,5 litraa, mikä riitti varsin hyvin. Luonnosta emme vettä ottaneet, ainoastaan hanoista majapaikoissa.
Tämä oli paras kokkailupaikka!
Varaudu maksamaan tiettyihin paikkoihin päästäksesi!
Vaikka pääasiassa Färsaaren patikoinnista pitää maksaa ainoastaan sinne matkustamisesta koituvat kustannukset, on viime aikoina asiaan tullut pari poikkeusta.
Tästä voit lukea englanniksi siitä, mitkä kohteet ovat nykyään maksullisia. Maksullisten paikkojen joukossa on pari suosittua patikkaa, jotka mekin teimme. Toinen on Mykinesin saari, josta pitää pulittaa 100 kruunua (noin 13e), jos haluaa päästä saaren lunnialueelle ja saaren päässä olevalle majakalle. Kun kävimme Mykinesissä, maksu oli otettu vastikään käyttöön ja onnistui silloin vain käteisellä satamassa. Myös nettimaksamisen pitäisi tulla mahdolliseksi, ellei ole jo.
Toinen taas on lähellä saaren lentokenttää sijaitseva Trælanípa/Bøsdalafossur. Linkkaamallani sivustolla mainitaan ensin opastetut retket, jotka ovat varsin hintavia. Alueelle voi kuitenkin mennä helposti kiertämään ilman opasta, mutta siitäkin pitää silti maksaa. Tämä maksaa 200 kruunua, eli reilu 25e. Hinta on hieman suolainen, varsinkin kun paikalliset vielä huhuavat, että raha ei automaattisesti menisi paikan infrastruktuurin parantamiseen. Maisemat ovat kuitenkin sen verran hulppeat, että paikalla kannattaa käydä. Maksuvälineenä kävivät sekä käteinen että kortti.
Näihin maisemiin päästäkseen piti maksaa 200 kruunua. Paikka oli kuitenkin sen verran kiva, ja näkemistä riitti yllättävän moneksi tunniksi, että ei kirpaise niin hirveästi.
Tulipas tästä pitkä postaus, mutta toivottavasti tästä löytyy myös hyviä vinkkejä kaikille Färsaarten luontoon suuntaaville! Aion vielä erikseen kertoa tarkemmin tekemistämme päiväpatikoista, tämä postaus on pitkä ilman tarkempaa reittiselostustakin.
Jos aiheesta löytyy kysyttävää, vastailen mielelläni!
Jos et malta odottaa lisää patikointitarinoitani Färsaarilta, voit kasvattaa matkakuumettasi Maailman äärellä -blogin puolella, jossa on myös juttua Färsaarten uskomattomista patikointireiteistä.
LUE MYÖS NÄMÄ:
- Färsaaret – tämän kohteen kanssa loppuvat ylisanat!
- Färsaarten Mykines oli lunnifanin unelmakohde!
- Färsaarten Mykines – saari kuin taruista
- Tällainen Huippuvuoret on vaelluskohteena
- Tällainen on Torres del Painen W trek – vaeltajan unelma
Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:
FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER | BLOGIT.FI | BLOGIPOLKU
4 Comments
Färsaaret on todella ihan mieletön päiväpatikointikohde. Pääsee helpolla mun Top5-listalle, vaikka monessa olen jo ehtinyt käydä. On kyllä ikävä näitä maisemia – ja lampaita 😍.
Kiitos juttuni linkkaamisesta ❤️.
Sama juttu, Färsaaret pääsee myös omiin kärkikahinoihin, vaikka olen vaeltanut ja muutenkin reissannut niin lähellä kuin kaukanakin. On se vaan niin huikea paikka! Eniten ikävöin ihania lunneja, sen jälkeen maisemia ja toki myös sympaattisia lampaita. Toivottavasti jälleennäkemiseen ei mene kauaa :)
Todella informatiivinen postaus Noora taas. Grönlanti on pitkään ollut mielessä, mutta Färsaaret vaikuttaa myös todella vaikuttavalta kohteelta!
Kiitos Mikko! Grönlanti on pitkän aikaa kiinnostanut myös mua. Tuskin Färsaaret pahinta Grönlanti-kuumetta karkottaa, mutta on varsin varteenotettava paikka hieman erilaiseksi luontomatkakohteeksi. Suosittelen ehdottomasti käymään! Saarissa on jotain hyvin ainutlaatuista, mikä teki syvän vaikutuksen.