Uuden-Seelannin Stewart Island on kuin paratiisi

Käyntiään Uudessa-Seelannissa ei tarvitse rajoittaa pelkästään maan Pohjois- ja Eteläsaarille, vaan pienempiä saaria löytyy myös roppakaupalla. Vaikka kuukaudessa teki niukkaa ehtiä tutustua edes noihin kahteen suurimpaan saareen, ehdimme silti tehdä päiväretken ihastuttavalle Stewart Islandille eli Stewartinsaarelle.

Vaikka päiväretki tarjosikin varsin lyhyen tilaisuuden Stewart Islandiin tutustumiseen, oli käynti silti mainio. Stewart Island oli hurjan kaunis paikka, jossa olisi riittänyt nähtävää paljon pidemmäksikin aikaa. Saari tarjosi paratiisimaisia luonto- ja merimaisemia, minkä lisäksi saimme kierrellä sitä hyvin pitkälle omassa rauhassa. Tosin yhdessä vaiheessa paikallinen pingviini lyöttäytyi hetkeksi seuraamme, mutta siitä lisää myöhemmin tässä postauksessa!

Stewart Island – Uuden-Seelannin kolmanneksi suurin saari

Stewart Island sijaitsee lyhyen lauttamatkan päässä maan Eteläsaaren eteläkärjestä. Stewart Islandille pääsee kätevästi lautalla, matka-aika on tunti suuntaansa, etäisyyttä saarten välillä on 30 kilometriä. Saarella on vain yksi kaupunki, nimeltään Oban. Saaresta 85% on luonnonpuistoa, mikä takaa sen, että Stewart Islandilta löytyy luonnonrauhaa ja leppoisaa menoa.

Lautta jätti meidät Obaniin ja koska meillä ei ollut etukäteen suuria suunnitelmia saarta varten, kävimme saaren turisti-infosta kyselemässä suosituksia. Luontoa halusimme nähdä kävellen, ja saimmekin hyvän suosituksen siitä, minne ehtisimme aikataulumme puitteissa tehdä pienen retken.

Oban sijaitsee Halfmoon Bay -nimisessä lahdessa, jonka antiin kannattaa myös saarella käydessään tutustua. Siellä on tarjolla kauniita rantamaisemia, lahdella kelluvia veneitä sekä uskomattoman kirkasta vettä. Myös erilaisia merilintuja on helppo bongailla aluetta tutkiessaan. Jo Halfmoon Bayn alue oli varsin rauhallinen, kovin moni kävijä ei tuntunut eksyneen tälle idylliselle saarelle.

Kävelyretki Ackers Pointin majakalle

Meille oli suositeltu kävelyretkeä, joka kulkisi rantaviivaa pitki kohti Ackers Pointin niemimaata, ja lopulta siellä olevalle majakalle. Mä rakastan majakoita, joten tämä reitti vaikutti ihan nappivalinnalta.

Sää oli suosinut meitä aamusta asti ja auringossa kimaltava meri ja upea luonto tekivät jo itsessään kävelymatkasta täydellisen. Pitkään kuljimme rannassa, jota koristi siellä täällä kauniit puut, pensaat ja muut kasvit. Rannassa meri oli upea vihertävänturkoosi, kauempana satumaisen sininen. En ole varsinainen rantalomaihminen, mutta kaunis ranta yhdistettynä mukavaan kävelyreittiin on yhdistelmä, joka toimii mulle.

Maasto alkoi kohota, kun kulkumme vei kohti sisämaata ja majakkaa. Ohitimme edelleen toinen toistaan idyllisempiä poukamia, jotka olisivat voineet olla lähes minkä tahansa paratiisisaaren markkinointimateriaalista. Vaikka rantaviivaa pitkin kävely olikin ollut varsinaista visuaalisen nautinnon ilotulitusta, oli mukava päästä hetkeksi myös enemmän puiden sekaan kulkemaan. Pilvettömältä taivaalta porottanut aurinko alkoi jo hieman tuntua useamman kilometrin kävelyn jälkeen.

Uudessa-Seelannissa meillä oli varsin huono majakkakarma. Aina kun olimme menossa majakalle, sää oli vähintään kehno, yleensä hirveä. Kaksi suunniteltua majakkapysäystä tuli vietettyä melkein vaakatasossa tulleessa sateessa. Nytkin kun lähestyimme kiinnekohtaamme majakkaa, siniseltä taivaalta helottanut aurinko meni yhtäkkiä pilveen ja saimme niskaan jopa hieman vettä.

Vuonopingviinin matkassa kohti majakkaa

Kävelyreittimme oli johdattanut meidät metsän siimeksessä puikkelehtivalle kapealle polulle. Yhtäkkiä, yhden mutkan takaa tultuamme tajusimme, että keskellä polkua kökötti pieni pingviini. Se seisoi paikallaan kuin joku hassu vieterilelu, ainoastaan sen pää pyöri vinhasti puolelta toiselle. Niin topakasti se seisoi paikallaan, että olin jo hetken varma, että se olikin turisteja varten rakennettu robotti, kunnes pingviini sai tarpeekseen ympäriinsä tuijottelemisesta ja lähti johtamaan matkaamme kohti kulman takana odottavaa majakkaa.

Vaikka olin varautunut siihen, että Uudessa-Seelannissa saattaisimme kohdata pingviinejä luonnossa, en millään lailla ollut varautunut siihen, minkälaisen elämyksen tämä vallan sosiaalinen vuonopingviini meille tarjosi. Me yritimme pitää siihen kohteliaan, useamman metrin etäisyyden, ettei eläin vain järkyttyisi läsnäolostamme, mutta sitä ei paljon näyttänyt meidän seura haittaavan.

Pingviini vaappui meidän edellämme ylöspäin majakalle vieviä portaita, enkä ole ehkä ikinä nähnyt yhtä sympaattista näkyä! Majakan juurelle päästyämme se pyöri vielä pitkän tovin luonamme, vaikka miten yritimme kunnoittaa sen elinpiiriä ja pysytellä etäällä. Ehkä jotkut turistit ovat joskus ruokkineet sitä tai kenties se oli muuten vain sosiaalinen tapaus. Joka tapauksessa annoimme sen pyöriä rauhassa, mutta emme yrittäneet koskea siihen tai ruokkia sitä.

Tuossa pieni (ja hieman kiikkerästi kuvattu) video pingiinin matkanteosta. Huomaa, että pingviinin kohtaaminen tapahtui hieman yllättäen ja kesken kuvaamisen joudun loikkaamaan ojaan, että näkisin pingviinin paremmin. 

Majakkakarmamme meni muuten ohi siinä vaiheessa, kun lähdimme majakalta takaisin kohti Obania. Sää muuttui taas aurinkoiseksi, aivan kuin koko synkeää sade-episodia ei olisi tapahtunutkaan!

Vinkkejä Stewart Islandilla käyntiä varten:

• Stewart Islandin Obaniin pääsee lautalla Eteläsaaren Bluffista
• Matka-aika on tunti/suunta
• Lauttalippuja voi ostaa osoitteesta https://www.stewartislandexperience.co.nz/
• Bluffista ensimmäinen lautta lähtee kello 9.45 ja Obanista viimeinen lautta kello 17. Tarkemmin aikatauluja pääsee katselemaan tästä.
• Yhdensuuntaisen lipun hinta aikuiselle on kirjoitushetkellä (1/19) $85 (noin 50e), meno-paluu $148 (noin 89e). Halpaa lystiä ei siis ole tiedossa, mutta mielestäni käynti oli rahan arvoinen, jopa päiväretkellä
• Lautoille ei voi ottaa mukaan autoa. Auton jätimme parkkiin sataman parkkipaikalle.
• Stewart Islandilta löytyy ravintoloita, majoitusta, pyöränvuokrausta ynnä muuta. Kannattaa käydä paikan turisti-infosta kyselemässä vinkkejä saarelle.
• Paljon lisää tietoa Stewart Islandista löytyy saaren nettisivuilta

Vaikka Stewart Island ei olekaan pala persoonallisinta Uutta-Seelantia, oli se silti todella ihastuttava kohde. Toki aurinkoinen sää kruunasi vierailumme, mutta muutenkin saari oli uskomattoman luonnonkaunis ja tunnelmallinen. Voisin ehdottomasti käydä Stewart Islandilla toisenkin kerran, mutta seuraavaksi viettäisin siellä ainakin pari päivää enemmän.

Lue myös nämä:

• Jo viikossa Uusi-Seelanti on vienyt sydämeni
• Menossa Uuteen-Seelantiin? Vinkkejä viisumiin ja maahantuloon
• Parasta Uudessa-Seelannissa: kuvankaunis Milford Sound
• Tämän verran maksoi 3,5 viikon road trip Uudessa-Seelannissa

Kaikki maailmanympärimatkaani koskevat postaukset pääset lukemaan tästä

---

Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK  |  INSTAGRAM  |  TWITTER  |  BLOGIT.FI  |  BLOGIPOLKU