Etelä-Amerikka Maailman ympäri

Orongo – pala Pääsiäissaaren historiaa ilman yhtään patsasta

11.1.2019

Pääsiäissaari on ehdottomasti yksi kiehtovimmista paikoista, missä olen ikinä käynyt. Saaren sadat, salaperäiset moai-patsaat ovat omiaan luomaan saarelle mystistä tunnelmaa. Mutta on tuossa piskuisessa saaressa muutakin kiehtovaa kuin nuo patsaat.

Vaikka patsaita on ripoteltu ympäri saaren, on siellä silti paikkoja, joista niitä ei löydy. Toki moni näistä paikoista on vain tienvartta tai muuta, minne patsaiden sijoittamisessa ei olisikaan mitään suurta pointtia. Mutta Pääsiäissaaren ainoan kaupungin, tai pikemminkin kylän, Hanga Roan, kupeesta löytyy Orongon kivikylä ja seremoniakeskus, josta löytyy kyllä paljon kiinnostavia asioita, mutta ei yhtä ainoaa patsasta.

Ihaile Rano Kaun tulivuorimaisemia matkalla Orongolle

Vaikka Orongo sijaitsee varsin lähellä Hanga Roan kylää jo muutenkin pienellä saarella, ei sinne piipahda ihan tuosta vaan, ainakaan ilman autoa. Pääsiäissaari on yllättävän muodokas – siellä riittää korkeitakin kohtia niin maisemien ihailuun kuin maisemaa koristamaankin.

Nousu Orongolle ei ollut kaikista kepein, varsinkin kun lämpöä oli noin 30 astetta.

Matkan varrella kannattaa pysähtyä ihailemaan maisemia. Pääsiäissaari on todella kaunis ja vehreä paikka.

Orongon sijainti Rano Kau -nimisen tulivuoren päällä saaren eteläkärjessä on varsin lyömätön. Kylän vieressä sijaitsee huikean kaunis kraatterijärvi, toisella puolella on taas jyrkkää kalliota ja huima pudotus sinisenä kimmeltävään Tyyneen valtamereen. Vaikka Orongon huipulta kuinka katselisi, ei Pääsiäissaaren lisäksi näe missään mitään kunnollista palaa maata. Tuolla jos jossain tunsi olevansa kaukana kaikesta.

Rano Kaulla tuskin on enää vulkaanista toimintaa, joten siellä on hyvin turvallista vierailla. Huipulle pääsee helpoiten autolla, mutta itse lähdin taittamaan mutkaista ja kuoppaista taivalta vuokrapyöräni kanssa. Myönnän kyllä heti alkuun, että tien kaltevuuskulma oli sen verran jyrkkä suhteessa siihen, kuinka vähän olen viime vuosina pyöräillyt, joten noin puolet noususta meni taluttaen, mutta pyörä oli ihan paras kun huristeli huipulta takaisin alas.

Näissä maisemissa silmä lepäsi!

Rano kau oli niin suuri, että se oli hankala saada mahtumaan yhteen kuvaan!

Rano Kaun kraatterijärven halkaisija on varsin iso, joten järvessä riittää nähtävää. Lisäksi järveä pääsee ihailemaan ihan ilmaiseksi, toisin kuin sen vieressä olevaa Orongoa, jonne pääsee vain etukäteen ostettavalla kansallispuistopassilla. Itse en koko järveä jaksanut kierrellä maisemien perässä, sillä huikaisevia merimaisemia näin Orongon puolelta, mutta jos jostain syystä kiinnostus ei riitä Orongossa käyntiin, kannattaa järveä kierrellä vähän enemmänkin.

Orongo on melkein moderni pala Pääsiäissaarta

Orongo on Pääsiäissaaren patsaisiin verrattuna varsin modernia arkkitehtuuria. Siinä missä saaren kuuluisia moai-patsaita tehtailtiin noin vuosina 1250-1500, on Orongon seremoniakylä kukoistanut 1600-luvun loppuolelta 1800-luvun puoliväliin.

Orongon maasto oli kumpuilevaa ja paikka tarjosi kauniita maisemia

Tällaisia rakennuksia Orongosta löytyi. Näyttävät pienine kulkuaukkoineen hieman klaustrofobisilta.

Rano Kau ja Orongo sijaitsevat vierekkäin. OIkealla näkyy pala Orongoa, keskeltä alkaa kraatterijärven reuna.

Kuten jo sanoin, kylästä ei löydy patsaita, vaan sieltä löytyy rakennuksia. Vuosisatojen aikana suuri osa rakennuksista on ehtinyt rapistua pahasti. Niitä on restauroitu viime vuosisadan puolivälissä. Alunperin paikalla on ollut viitisenkymmentä rakennusta.

Rakennukset ovat huomiotaherättävän näköisiä. Pyöreitä, matalia ja ikkunattomia rakennelmia. Vähän kuin muinaisia Hobittien koloja. Rakennuksia ei sentään ollut rakennettu pysyviksi asumuksiksi. Ainakin itse olisin kokenut matalan ja pimeän kolon, johon johtaa vain ahdas kulkuaukko, varsin klaustrofobiseksi jo pelkästään ulkopuolelta ihmettelemällä. Itse rakennuksiin ei tietenkään saanut mennä.

Orongon alue oli varsin laaja

Orongo toimi Pääsiäissaarella 1700- ja 1800-luvuilla toimineen lintumieskultin tapahtumapaikkana. Lintumies oli titteli, jonka sai vuosittain järjestetyn kilpailun voittaja. Kilpailussa oli tarkoitus saada ensimmäisenä haltuunsa Orongon vieressä olevalle pikkiriikkiselle saarenpahaselle pesimään tulleen linnun muna. Voittaja sai tittelin lisäksi oikeuden hallita Pääsiäissaarta seuraavaan kilpailuun saakka. Nämä lintumieskisaan osallistuneet kilpailijat majailivat Orongon asumuksissa kilpailun ollessa käynnissä.

Orongon vierailijakeskuksesta löytyi pieni ote paikallisen kielen sanastoa. Muutama tuttu sana löytyi näin kaukaisesta kielestä löytyvän!

Ilman Orongon historiasta ja merkityksestä tietämistä paikka saattaa näyttää vain hassulta kivikasojen ja röykkiöiden tyyssijalta, joka tarjoaa upeita maisemia. Jos kuitenkin on etukäteen ottanut edes vähän selvää Orongon tarkoituksesta, on paikassa kiertäminen varsin mielekästä. Lisäksi Rano Kaun upea kraatterijärvi sekä upeat merimaisemat tekevät paikasta loistavan kohteen, jos niin kauas kuin Pääsiäissaarelle asti kerran eksyy. Onneksi paikkaa on restauroitu, vaikka moai-patsaat ovatkin saaren tunnetuinta antia!

Lue myös nämä:


Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK  |  INSTAGRAM  |  TWITTER  |  BLOGIT.FI  |  BLOGIPOLKU

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply