Blogihaasteet

Kesään 2018 mahtui lunta, jäätä, hellettä ja ruskaa

4.10.2018

Tuntuu vähän hämmentävältä kirjoittaa kesäloman summauspostausta nyt lokakuun alussa – kahdestakin syystä. Ensinnäkin näin tänään, kun ulkona satoi lunta. Toiseksi luin paljon kesäloman koonteja elokuussa, silloin kun olin vasta kääntämässä lomavaihdetta päälle.

Mä lomailin tänä kesänä varsin myöhään, varsinaisesti leimailin itseäni töistä pidemmälle lomalle vasta elokuun puolivälissä. Toki maailmanympärimatkan takia alkukesäkin meni muilla mailla ja palasin sorvin ääreen matkaltani vasta vähän ennen kesäkuun puoliväliä, ja ajattelinkin ettei lomailulle ole niin akuuttia tarvetta.

Aivan hyvin myöhäinen kesäloman vietto toimikin tänä vuonna. Kesään mahtui kaksi lomapätkää ja niiden myötä kaksi ulkomaanreissua. Sen lisäksi matkustelin hieman Suomessa. Todellakin hieman, mutta toisaalta en tehnyt ulkomaillekaan kovin pitkiä visiittejä enkä lähtenyt Eurooppaa kauemmaksi.

Kuten otsikkokin kertoo, kesääni mahtui monenlaista. Niin säiden kuin aktiviteettienkin puolesta. Tässä summaus reissukesästäni:

Kesäkuussa koin suomalaista Tuskaa

Kesän alku sujui kotiinpaluun tunnelmissa, mutta ehti siinä myös hieman reissata kotimaassa. Saatiin kaverin kanssa idea lähteä pariksi päiväksi Tuskaan festaroimaan, joten Helsinki oli ensimmäinen kohde, minne suuntasin maailmanympärimatkalta kotiuduttuani. Kaksi festaripäivää sujui varsin tiivistahtisesti, sillä saavuimme karkeiloihin suoraan töistä ja koska päätimme lähdöstä vain vähän ennen H-hetkeä, ei rahaa ollut kuin yhden yön majoitukseen, joten toisen festaripäivän jälkeen köröttelimme yöbussilla takaisin Tampereelle. Helsinkiä ei tullut nähtyä keskustan ja festarialueen lisäksi lainkaan, mutta kyllä kaksi päivää pääkaupungissa lasketaan kesän aloitusretkeksi!

Heinäkuussa kuulin lakeuden kutsun

Heinäkuu toi kesään lisää kotimaanmatkailua. Vaikka aina en laskekaan viikonlopun käyntiä kotikonnuillani reissaamiseksi, tällä kertaa sen kyllä siihen kategoriaan kelpuutan. Siskoni kanssa nautittiin kesästä ja innostuttiin retkeilemään Vaasan lähiseuduilla. Viikonlopun aikana ehti hyvin tutustua lisää Raippaluodon kauniiseen luontoon ja merimaisemiin sekä käydä ihmettelemässä Laihialla ja Tuovilassa sijainneita kivisiltoja.

Oli kiva tutustua vanhan kotiseutuni antiin, esimerkiksi molemmat kivisillat olivat kohteita, joista olin aiemmin ollut valitettavan epätietoinen. Noin kauniita siltoja kelpasi kuitenkin käydä katsomassa ja Raippaluodossa on aina mukava viettää kesäpäivää.

> Kivisilloista ja Raippaluodon seikkailuista voit lukea lisää tästä

Elokuussa Arktinen vaellus katkaisi hellekesän

Elokuussa mua odotti reissu, jonka ajatteleminen sai perhosia vatsaan – nimittäin neljän päivän vaellus Huippuvuorilla! Tämä oli kesäni kohokohta, vaikka kaikki kesän retket olivatkin varsin mahtavia.

Huippuvuoret oli todella kiehtova ja arktisella tavalla kaunis kohde. Vaikka matkassa mitattuna olen käynyt paljon Huippuvuoria kauempana, saarille saapuessa tuli tunne siitä, että nyt olen todella kaukana kotoa. Saarelle nimen antaneet vuorenhuiput pilkistivät valkoisen pilvi- ja usvaverhon läpi synkkinä ja majesteettisina, kun lentokone oli lähestymässä määränpäätään. Näky oli yksi upeimmista koskaan.

Vaeltamaan lähteminenkin hieman kutkutteli. Liikkuisimmehan paikassa, jossa on enemmän jääkarhuja kuin ihmisiä. Onneksi emme kuitenkaan jääkarhuja kohdanneet vaelluksen aikana. Näin yhden sellaisen täytettynä Longyearbyenin museossa ja sitä lähietäisyydeltä tuijotellessani tajusin, kuinka raavas eläin onkaan kyseessä.

Huippuvuoret ei ole vaelluskohteena kaikkein helpoin, sillä valmiita reittejä ei ole. Mutta maisemiltaan se on niin ainutlaatuinen, että pienet haasteet hyvittyivät kertaheitolla. En edelleenkään rakasta rakkakivikossa ylämäkeen rämpimistä rinkka selässä, mutta voisin koska tahansa lähteä Huippuvuorille uudestaan – vaeltamaan.

Huippuvuorten reissun jälkeen vietin vielä pari päivää Oslossa ennen kotiinpaluutani. Oslo ei ihastuttanut mua toisellakaan yrittämällä, vaikka toki Oslosta niitä kivoja juttujakin löytyi. Akershusin linnoitus on muodostumassa suosikkipaikakseni Oslossa ja siellä tuli käytyä tälläkin kertaa.

> Huippuvuorten tunnelmia voit lukea lisää tästä

> Oslon mietteitä löytyy tästä

Syyskuussa Saksassa kesä ja syksy yhdistyivät

Syyskuun puolivälissä alkoi kesälomani toinen osa. Vaikka Suomessa ilmat olivat jo hieman kylmenneet kesän lämmöistä, reissuni ensimmäinen kohdemaa Saksa tarjosi vielä viimeiset hellepäivät tälle kesälle. Suuntasin Saksaan, koska halusin päästä taas yöpymään linnassa. Pari vuotta sitten Irlannissa tuli vietettyä linnahotellissa yksi yö, nyt halusin tuplata ajan, sillä vain yksi yö upeissa puitteissa oli armottoman vähän.

Saksasta löytyi linnahotelli, joka oli edullisten lentojen ja sen jälkeen helposti julkisten saavutettavissa. Siksi Saksa.

Vaikka olen Saksassa reissannut ennenkin, oli tämä ensikosketukseni Reiniin ja sen jokilaaksoon. Enkä olisi oikeastaan parempaa paikkaa voinut reissulleni valita. Reinin varsi oli täynnä toinen toistaan kauniimpia kyliä ja, mikä tärkeintä, linnoja! Kauniin maiseman kruunasi hiljalleen ympäriinsä levittäytyvä ruska. Olen alkanut siirtyä kesäfanituksesta armottomaksi syksyn ja sen väriloiston rakastajaksi, joten ajoitukseni oli täydellinen. Sain kesän ja syksyn parhaat palat samassa paketissa!

Reinin maisemien, muutaman linnan ja kahden ihastuttavan kylän – St Goarin ja Oberweselin – lisäksi ehdin hieman tutustua myös Frankfurtiin ja Mainziin. Mainz tosin oli vähän spontaani tutustumiskohde, sillä en ollut ajatellut siellä käydä. Se kuitenkin osui junamatkani varrelle ja huomioni Mainziin kiinnitti yhden sen juna-aseman vieressä olleet roomalaisen amfiteatterin rauniot. Niinpä päätin paluumatkalla käydä vilkaisemassa raunioita ja sen lisäksi tutustuin muutaman tunnin ajan Mainzin muuhunkin antiin, kuten kauniiseen vanhaankaupunkiin.

Saksasta lensin pariksi päiväksi Tukholmaan moikkaamaan sinne muuttanutta kaveriani. Vaikka olen käynyt Tukholmassa jo kymmeniä kertoja, saa se mut aina iloiseksi. Nyt Tukholma tarjosi mulle ruskaa ja katutaidetta, mutta ei olisi edes haitanut, vaikken olisi tehnyt siellä mitään ihmeellistä. Siellä on jo niin kotoisa olo, että aika kuluu ihan hyvin vain siellä olemalla.

Kesälomani loppuhuipennus saa varmasti teidät kaikki kateelliseksi. Kävin nimittäin Keravalla! Kyllä, luitte oikein, Keravalla. Mika, Outi ja Sonja järkkäsivät siellä matkabloggaajille huikeaa Kerava-päivää jo toista kertaa ja pääsin vihdoinkin mukaan. Päivä oli varsin onnistunut ja hauska, vaikka Mauri-myrsky yrittikin laittaa kapuloita rattaisiin.

> Tästä voit lukea ensitunnelmia Saksan linnareissulta

> Tukholman ruskaretkelle pääset tästä

Tällainen kesä tänä vuonna. Vaikka reissuja ei ollutkaan kuin pari eikä reissupäiviäkään kertynyt monta, niin laatu korvaa määrän. Antaisin tälle kesälle arvosanaksi täyden kympin!


Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda. Itsehän olen Instagramissa nimimerkillä @hallanvaara.

You Might Also Like

10 Comments

  • Reply Travelloverin Annika 4.10.2018 at 22:11

    Mainio kes’ä, sanoisin! Huippuvuoret kiehtoo. Olen ollut Färsaarilla ja Grönlannissa ja tykkäsin molemmista. Tuntuu, että ei kahta ilman kolmatta, eli että Huippuvuorillekin tahtoisin. Ajatus jääkarhun kohtaamisesta on kuumottava. Kiehtovakin toki, mutta pelottava.

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 8.10.2018 at 21:30

      Huippuvuoret kannattaa ehdottomasti laittaa käyntilistalle, kun Färsaaret ja Grönlanti ovat olleet mieleisiä. Mulla taas ei ole niistä vielä kokemusta, mutta toivottavasti ainakin jompikumpi mahtuu ensi vuoden suunnitelmiin! Jääkarhua en kyllä halua kohdata niin, että ollaan samalla maaperällä. Mutta vaikka laivan kannelta sellaista voisin joskus ihmetellä.

  • Reply Terhi | Vagabondablogi.fi 5.10.2018 at 11:58

    Kyllähän kesääsi mahtui reissuja vaikka kuinka! Jopa Kerava, sokerina pohjalla :D Huippuvuorilla olisi mahtava käydä. Ajatus jääkarhuun törmäämisestä ei kylläkään ole kovin houkutteleva… Hui kauhistus!

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 8.10.2018 at 21:32

      Kerava on kyllä saanut monet kateelliseksi :D Huippuvuoret oli ihan mahtava paikka ja oli hienoa päästä myös vaeltamaan siellä eikä näkemään pelkästään kaupunkimiljöötä. Jääkarhua en kyllä vaellusreissulla olisi halunnut kohdata. Onneksi mentiin sen verran sisämaassa, että siellä niitä harvemmin edes on.

  • Reply Sari /matkalla lähelle tai kauas 6.10.2018 at 11:34

    Jos pääsisin kesälomallani Huippuvuorille, olisi se kyllä ihan parasta matkaa! Mutta kyllä kesäsi muutoinkin näyttää olleen täynnä mielenkiintoisia paikkoja. Itse keskittysin tänä kesänä enemmän suomikohteisiin.

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 8.10.2018 at 21:34

      Huippuvuoret oli tämän kesäloman paras kohde, vaikka muissakaan ei ollut valittamista. Mä luulin, että tämä kesä olisi mennyt enemmän kotimaahan painottaen, mutta näin kävi nyt. Suomessa oli kyllä niin upea kesä, että täällä kelpasi varmasti reissata!

  • Reply Heidi/Thaimaanrannan maalarit 7.10.2018 at 15:53

    Itse en ole koskaan ollut erityisen innostunut vaeltamisesta, mutta kun katselee näitä sun kuvia, voin vain kuvitella mistä kaikesta jään paitsi. Todella upean näköistä!

    Valtavasti reissuja sait yhteen kesään mahdutettua :)

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 8.10.2018 at 21:36

      Mä olen lämmennyt vaeltamiselle kunnolla vasta viime vuosina. Olen ennen lähinnä vain päiväpatikoinut, sillä luulin, etten jaksaisi kantaa rinkkaa pitkiä matkoja. Mutta onneksi olin väärässä ja olen uskaltautunut löytämään vaeltamisen upeuden. Suosittelen lämpimästi kokeilemista, siinä ehtii nauttia maisemista aivan uudella tavalla :)

  • Reply Katja / Lähtöselvitetty 3.11.2018 at 07:49

    Minun kesäni loppui tänä(kin) vuonna jo elokuussa, kun koulut alkoivat, mutta ilmojen puolesta tämä syksykin on ollut mainiota aikaa lomailla niin Suomessa kuin Euroopassa yleisestikin. Vielä syyslomalla lokakuussakin Pariisissa pääsi ensin t-paidoilla, mutta nopeasti lämpötilat alkoivat laskea lähemmäs normaaleja syksylukemia. Vasta nyt marraskuun tultua alkaa ilmassa tosiaan olla talven tuloa.

    Ja Euroopan mittakaavassa on myös ihan järkevää lomailla ja matkustaa vasta myöhemmin syksyllä, jolloin suurimmat massat ovat palanneet koteihinsa. Suomessa taas saa jo elokuussa paikat ihan itselleen.

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 7.11.2018 at 21:38

      Eurooppa on todella mainio lomakohde ympäri vuotta. Jos lähtee Suomesta jo vähänkin etelämmäs, voi kivoja lämpötiloja kokea alkukeväästä myöhäiseen syksyyn. Mun oli vähän hankala osata pakata tuonne Saksaan, sillä Suomessa oli jo viileämpää, mutta sinne oli tiedossa lämpimiä päiviä. Jotenkin ei meinannut uskoa, että siellä voi oikeasti tarjeta t-paidalla. Yritän Euroopassa matkustellessa välttääkin heinäkuuta ja elokuun alkua, toki kohteesta riippuen. Mutta ainakin Pohjoismaita kauemmas mennessä pyrin suosimaan muuta kuin tuota ajankohtaa.

    Leave a Reply