Etelä-Amerikka Luontokohteet

Päivä kuvankauniilla Titicaca-järvellä

10.10.2016

Perussa reissatessa kannattaa ehdottomasti pistää päivä tai pari matkasuunnitelmistaan Titicaca-järveä varten. Titicaca on varsinainen järvien kuningatar, sillä se sijaitsee 3 800 metrin korkeudessa. Eikä se koossakaan kalpene, se kun on Etelä-Amerikan suurin järvi. Siinä siis riittää näkemistä!

Me valitsimme Titicacaan tutustumisen tukikohdaksi järvenrantakaupunki Punon, joka ei järven lailla kauneudessa loistanut, mutta osoittautui kelpo paikaksi järvireissua varten.

Titicacalle tuntuu olevan tarjolla vaikka minkälaista retkeä. Alkaen lyhyistä piipahduksista lähimmillä saarilla päättyen usean saaren kiertomatkoihin ja mahdollisuuksiin yöpyä saarilla. Meillä oli vain yksi päivä aikaa paneutua Titicacan taikaan, ja päädyimmekin kahden saaren päiväreissulle.

Uros – kelluvat saaret

P5240569

P5240567

P5240560

Titicaca-järven etukäteen kiehtovin saari oli Los Uros, Uros-saaret. Vaikka suomalaiselle saarien nimi saattaa kalskahtaa sangen maskuliiniselta, eivät saaret olleet raavaiden uroiden temmellyskenttää, vaan saarten erikoisuus piilee siinä, että ne ovat ihmisten tekemiä, kelluvia saaria.

Saaret saivat alkunsa, kun niitä ensimmäisenä asuttaneet asukkaat pakenivat inkojen hyökkäyksiä. Saaret rakennetaan kaisloista, mutta koska niiden sijoituspaikka on järvi, kaislat – ja sitä myöden saaret – lahoavat, joten saaria pitää jatkuvasti rakentaa uusina kerroksina vanhojen, lahoavien osien päälle.

P5240561

P5240563

Kuulosti ennakkoon varsin hauskalta ja uniikilta konseptilta. Ja ainutlaatuista se varmasti olikin, hauskaa taas oikeastaan ei.

P5240565

P5240542

Tässä demonstroidaan sitä, miten kelluvia saarilauttoja rakennetaan

P5240551

P5240564

Kun astuimme erään kelluvan saaren kamaralle, tuli heti varsin selväksi, että saaret ovat nykyään olemassa turismia palvellakseen. Saarten asukkaat vaikuttivat varsin köyhiltä ja tuntuivat asuvan saarilla enää siksi, että ne houkuttavat turisteja. Ja siellä missä on turisteja, on myös rahaa.

Aluksi meille esiteltiin varsin kattavasti saaren historiaa, elintapaa, paikallisia herkkuja ja myös sitä, miten saaret rakennetaan. Mutta sitten yritettiin kaupitella käsitöitä, venereissuja ja mitä lie. Tietenkin ihmiset tarvitsevat rahaa, mutta itselleni jäi saarivierailusta loppujen lopuksi hyvin vaivaantunut fiilis. Olinkin varsin helpottunut, kun seilasimme kirjaimellisesti väljemmille vesille.

Taquile – kuvankaunis paratiisisaari

P5240573

P5240570

P5240575

Reissun toinen etappi oli mulle ennestään tuntematon Taquile-saari. Joka on kuulemma saanut nimensä tequilasta, sillä jos en väärin muista, saari muistuttaa tequila-pulloa. No, muistutti tai ei, saari oli mielestäni paljon elähdyttävämpi kokemus kuin vaivaannuttanut Uros.

Taquile on saari, jonka melkein jokainen kolkka on kuin luotu Instagram-hetkiä varten. Sen rinteillä on ryppäinä somia taloja, sieltä aukeaa huikeat maisemat joka suuntaan, saarta kiertää soma kivinen polku. Polun varrelle mahtuu usea kiviportti. Saari oli täynnä tunnelmallisuutta ja hyvää henkeä.

P5240586

P5240589

P5240596

Taquilen korkeimmat kohdat huitelevat yli neljän kilometrin korkeudessa. Taas keuhkoja hieman raastoi, kun yritti puskea itseään eteenpäin ylämäen loppumattomalta tuntuvassa spiraalissa. Mutta saavutettiinhan se korkein kohta viimeinkin! Saaren toiselle puolelle kaartaessaan tien varrelta voi erottaa järven yli maisemia naapurivaltio Boliviaan asti. Niin lähellä, mutta silti niin kaukana.

P5240588

P5240599

Taquilelle olisi ollut mahdollista jäädä yöksi. Harmittavasti me emme tätä pystyneet toteuttamaan, sillä meitä odotti iltalento Limaan. Olisin kyllä mielelläni jäänyt pidemmäksikin aikaa nauttimaan noista maisemista.

Taquile on varsin pikkuruinen saari, ja sitä kiertävä tie oli parissa tunnissa kuljettu päästä päähän. Matkan varrella pysähdyimme vielä pitämään ruokatauon pienessä kaupungintapaisessa. Kun joskus palaan noille kulmille, voisin tehdä sen Bolivian kautta ja nauttia ajan kanssa tuon kauniin järven annista.

IMG_1478

P5240594

P5240597

Me ostimme päiväretkemme suoraan satamasta edellisenä päivänä. Hostellillamme oli mainoksia samasta retkestä, mutta kalliimmalla. Toki niihin sisältyi ainakin kuljetukset satamaan, mutta meidän hostelli oli niin keskeisellä paikalla, että satamaan käveli  reilussa kymmenessä minuutissa.

Aamulla oli pientä häslinkiä sen kanssa, mikä matkustajia odottavista veneistä olikaan meidän, mutta kysymällä oikea vene selvisi. Retken matkalippu kannattaa muuten pitää hyvässä tallessa koko retken ajan. Ne tarkastettiin (tai kerättiin pois) retken lopussa ja ilman lippua olisi tainnut joutua pulittamaan retken hinnan uudelleen.

Mikä on erikoisin saari, jolla sä olet vieraillut? Entä kaunein?

Lue myös nämä:


Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER BLOGIT.FI | BLOGIPOLKU

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Sofia 19.10.2016 at 00:33

    Onpa kauniit maisemat! Mielenkiinto Titicaca-järveä (ja oikeastaan koko Latinalaisen Amerikan luontoa) kohtaan vaan kasvoi! Itse olen tähän mennessä päässyt käymään Meksikossa, jossa oli myös hurmaavan kaunista luontoa. Mukavaa syksyä!

    • Reply Noora | Kerran poistuin kotoa 19.10.2016 at 20:57

      Nuo maisemat ovat kyllä mielettömät! Latinalainen Amerikka tuntuu kyllä ihan mielettömältä paikalta. Perussakin mua eniten ihastutti juuri huikean kaunis luonto. Meksikossa olen käynyt vain ohimennen, mutta sen perusteella uskallan kyllä olla samaa mieltä senkin luonnosta. Toivottavasti pääset käymään tuolla Titicacalla joskus :) Mukavaa syksyä myös sulle!

    Leave a Reply