Hersyvää heinäkuuta! Voisinpa toivottaa helteistä, mutta sitä ei ole tällä hetkellä tarjolla kuin työpaikallani. Uusi kuu, uudet Instagram-kujeet taas kerran. Tällä kertaa kotimaanmatkailun siivittämänä. Mä myönnän, että vieraat maat ajavat rakkaan Suomen ohi matkailussa. Ennemmin menen kauemmas kuin lähelle. Onneksi aina välillä on silti aikaa tutkia myös lähitienoita.
Suurimmat motivaattorit ympäri Suomen reissailulle mulle ovat kaverit, keikat ja festarit. Kavereiden kanssa tavatessa ei välttämättä tule koluttua itselle kovin uusia nurkkia, vaan samat naamat ja samat kaupungit tulevat tutuiksi. Keikka- ja festarihyppelyt taas pitävät yleensä niin kiinni siinä touhussa, ettei Suomenmaasta ehdi välttämättä paljoa muuta nähdä kuin maisemat junan tai muun kulkupelin ikkunasta.
Jos mua on viehättänyt viime aikoina luontomatkailu, olen yrittänyt nähdä myös Suomen luonnon uusin silmin. Katsoa sitä siltä kantilta, että se olisi kovin uutta ja jännittävää. Niin kuin ensikertalainen sen kokisi. Yrittää löytää sen parhaat jutut, kauneimmat paikat ja ne asiat, jotka saavat haukkomaan henkeä.
Vaikka Suomi ei olekaan luonnon suhteen kovin extreme, on täällä silti paljon kauneutta. Tai no, ovathan tuhannet järvet suurta erikoisuutta jos vertaa vaikka jo Keski-Eurooppaan. Tai sankat metsät Islannin karuun luontoon verraten. Itsestäänselvyydet Suomen luonnossa ansaitsevat sen, että ne saavat hätkähdyttää mua upeudellaan!
Mulla on vielä valitettavan paljon Suomen luonnonkauneutta ihastelematta. Lapissa olen käynyt kerran talvella, mutta ruska-aikaan sinne haikailen kovasti. Itä-Suomen maisemat ovat myös jääneet multa valitettavaan paitsioon. Kolista voisi olla hyvä aloittaa. Ahvenanmaan yli lentäessä sitä aina istuu nenä kiinni lentokoneen ikkunassa huokaillen paikan kauneutta.
Turun saaristo olisi myös kovin lähellä, mutta edelleen käymättä. Festarireissu Sotkamoon muutama vuosi sitten sai myös huokailemaan ihastuksesta. Kohoava maasto lämmitti sydäntä, vaikka Alppeihin sitä ei voinutkaan verrata. Eikä pidäkään! Suomessa on ne uniikit juttunsa, joita varmasti alppimaissa kasvanutkin ihailee tänne tultuaan.
Vaikka Suomesta jatkuvasti haikailenkin pois ja ihailemaan toinen toistaan upeampia luontoelämyksiä, olen iloinen siitä, ettei täällä tarvitse kovinkaan kauas kotioveltaan poistua, että luonto tulee lähelle. Tampereen keskustan tuntuma on yhtä puistoa, järvenrantaa, harjua, metsää ja mitä lie.
Entisessä kotikaupungissani Vaasassa meri ei ollut kaukana. Meren tuoksua olen oppinut arvostamaan kunnolla vasta sisämaahan muutettuani. Ja jos lähden oikeastaan minnepäin Suomea tahansa, joko kyläilemään tai vaikka keikkojen perässä, niin jokaisella kaupungilla on tarjottavana oma pala luontoa. Viime aikoina sitä onkin tullut tutustuttua monien jo varsin tuttujenkin kaupunkien järviin, metsiin ja puistoihin.
Nautin veden äärellä olemisesta. Sen muodolla ei ole niin väliä. Joki, järvi ja meri kelpaavat kaikki. Junassa on ihanaa istua ja tuijotella ohi vilahtelevia vesistöjä. Näitä aina kaipaan reissatessani muualla Euroopassa. Niitä jatkuvia veden pilkahduksia. Metsät ovat myös rauhan paikkoja. Olen niin onnekas, että kotini lähistöllä on täydelliset lenkkeilymaastot niin järvi- kuin metsäfanille.
Mä olen myös alkanut fanittaa puita. Väkkyrät rungot, pilviä hipovat latvat ja niiden massiivisuus on upeaa katseltavaa. Ne näyttävät upeilta joka vuodenaikaan. Lisäksi rakastan auringonlaskuja veden äärellä. Mikään ei ole kauniimpaa kuin vedenpinnasta heijastuvat purppuravärit joille lähimaasto luo siluettimaisen kontrastin.
Suomi, sinä olet kaunis!
Lue myös nämä:
- Minun Suomeni – rakkaimmat paikat ja muistot
- Satumaisen kaunis Merenkurkun saaristo
- Tampereen talvinen taikamaailma
- Suomenlinna – täydellinen paikka kesäretkelle
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Rimma + Laura, Travellover ja Muru Mou. Itsehän olen Instagramissa nimimerkillä @hallanvaara.
26 Comments
Komppaan; Suomi on todellakin kaunis! Rakastetaan reissata kotimaassa ja kohta starttaakin parin viikon tournee läpi Suomen. Toivottavasti päästään näkemään ja kokemaan joitakin uusia kohteita vanhojen tuttujen ja rakkaiden rinnalla. Ihanaa kesää :)
Vau, kaksi viikkoa Suomessa kuulostaa mahtavalta. Koskahan itse malttaisi reissata täällä yhtä pitkäkestoisesti! Toivotaan, että teille tulee huippu reissu ja sääkin tuosta kohenisi. Ihanaa kesää myös sinne :)
Onhan Suomi kaunis maa, pakko myöntää. Mulla vaan sama juttu, enemmin lähden kauas kuin lähelle. Suomen paikoista ajattelee jotenkin niin, että niihin pääsee koska vaan, mutta kuinka usein voin matkustaa vaikka Australiaan tai Prahaan?
Mä tykkään myös veden äärellä olemisesta, san takia onkin niin kiva että Turussa on vesi lähellä :) Vähän oon haaveillut retkestä saaristoon ja Utön saarelle, mutta saa nyt nähdä miten käy.
Niinhän se menee, Suomessa kaikki (ainakin melkein) on sen verran lähellä ja helposti saavutettavissa, että niihin voi lähteä koska tahansa. Eli ei siis koskaan :D Turku on kyllä siitäkin kiva kaupunki, että siellä vettä riittää. Toivottavasti saat lähdettyä tuonne saaristoon, mutta toisaalta kyllä se siellä pysyy, jos tänä kesänä ei ehdikään :)
Kyllä, Suomi on kaunis! Järviä en osannut Suomessa asuessani pitää mitenkään erikoisina – kuinka voisinkaan kun niiden näkeminen oli jokapäiväistä. Mutta nyt olen alkanut kaivata järvimaisemaa ihan hullun lailla. Niin kaunista, etenkin kesäisin :)
Mäkin olen herännyt järvien kauneuteen vasta nyt, kun olen enemmän matkustellut. Nytkin ehdottomat suosikkini lenkkipaikoista kiertävät järven rantoja. Ei haittaa niin urheilun tuska, kun voi keskittyä maisemien kauneuteen :)
Ihana postaus! Määki useimmiten haaveilen vain kauas, mutta viimevuosina sitä on vaan yhä enemmän alkanu arvostamaan tätä Suomen rauhaa ja kauneutta. Onneksi tänä kesänä loman puutteessa suunnitelmissa on paljon lähipaikkojen kiertämistä ja oon niin onnellinen, että kesätyönikin puolesta saan hypettää Oulun kauneutta kansalle ja katsoa kaupunkia itsekin uusin silmin.
Kiitos! Suomen rauhaa on kyllä oppinut arvostamaan enemmän juuri vasta viime vuosina. Varmasti ainakin mulla asiaa on auttanut se, että on matkustellut pois Suomesta ja tajunnut, kuinka uniikkia täällä onkaan. Sulla on kyllä nyt mahtava tilaisuus nauttia Suomesta. Onneksi olet päässyt kääntämään tilanteen voitoksi ja ottamaan siitä kaiken ilon irti, etkä vaan jäänyt surkuttelemaan sitä, ettei ulkomaille pääse :)
Suomessa on se hyvä puoli, ettei se lopu kesken sellaisellekaan, joka aktiivisesti kotimaassa matkustaa. Älä siis vielä sure, vaikket ole paljoa nähnytkään! Aivan hyvin tässä näyttää olevan jo matskua. Ja onneksi Suomen reissuja ei välttämättä tarvi suunnitella sen kummemmin verrattuna ulkomaan matkoihin, sen ku lähtee vaan kun siltä tuntuu :)
Niinhän se on, ei Suomesta näkeminen lopu! Ja Suomea tosiaan pystyy kiertämään hyvin spontaanisti. Ehkä jos pohjoisempaan lähtisi, niin sitä voisin vähän jo suunnitellakin, että siitä saisi kaiken ilon irti. Mutta lähiseutuja voi onneksi tutkiskella ihan jo vaikka siitä ilosta, että on kaunis päivä :)
Olet kyllä onnistunut noissa kuvissa ja niiden tunnelmassa. Suomi on….
Kiitos kovasti! :) Suomi kyllä on.
Upeita kuvia! Näin ulkomailla asuessa ja kuvia katsellessa Suomi on todellakin henkeäsalpaavan kaunis.
Kiitos paljon! Vaikka mä en koskaan ole asunut ulkomailla niin kyllä jo muiden maisemien näkeminen on saanut arvostamaan Suomen kauneutta ihan uudella tavalla.
Minäkin ulkosuomalaisena kaipaan eniten Suomen järvimaisemia, hiljaisuutta ja rauhaa. Ensi viikolla pääsen niistä onneksi nauttimaan!
Ihanaa, että sä pääset taas nauttimaan Suomen parhaista puolista. Toivottavasti säät suosii sun visiittiä :)
Kivoja kuvia olet Suomesta saanut, vaikka ulkomaita suosisitkin :-) Suomessa on tietysti se hyvä puoli, että tähän maahan voi täällä asuessaan tutustua myös pieniä paloina, eli päiväretkilläkin ehtii.
Kiitos! Kyllä Suomestakin saa kauniita kuvia, kun malttaa pitää täälläkin silmät auki :) Kyllä, tuo päiväretkeilyn etu on kotimaassa mainio. Ei tarvii ottaa töistä päivätolkulla lomaa, että pääsee seikkailemaan.
Nää on kyl tosi kauniita kuvia! <3 Jos ollaan molemmat niin huonoja kotimaanreissaajia niin ehkä meiän pitää yhessä tehä jotkut tutustumiset esim. just siihen Lonnaan. :D
Kiitos! Omia lemppareita nää on myös! Haa, toi kuulostaa suunnitelmalta! Mä oon kyllä mukana, voidaan olla huonoja Suomi-turisteja yhdessä :D
Suomessa on ihan tosi monta erilaista puolta. Itä-Suomi on minullekin melko tuntematon, mutta se on kyllä tosi kaunista. Ja Lappiin haikailen minäkin ruska-aikaan.
Suomesta kyllä puolia löytyy! Vuodenajat ja eri Suomen kolkat tuovat kyllä jokainen ihan eri perspektiiviä näihin meidän maisemiin ja paikkoihin.
Aivan upeita kuvia! Saat todella Suomen hehkumaan.
Luontomme on erityinen. Minä en ole siihen tutustunut, mutta taas maailmalla mennessäni olen viimeksi edellispäivänä nauranut, että Sloveniassa sitten on yksi saari. Suomalaisilla aika monilla on ihan oma. Ja Plitvicessä Kroatiassa ollaan ylpeitä 16 järvestä. Niin, meillä on tuhansia.
Kiitos, tässähän ihan punastuu! Suomen luonto on kyllä erityinen. Mä olen tutustunut siihen aivan liian vähän, pitäisi yrittää enemmän. Tuo on niin sympaattista, että Sloveniassa on se yksi saari. Mutta ehkä juuri sen takia siitä osataan olla niin ylpeitä. Näitä omia asioita ei yleensä osaa arvostaan, ennen kuin muu maailma antaa niille perspektiiviä. Mutta onneksi sen jälkeen yleensä osaa :)
Saaria olikin kai neljä tai viisi. Se yksi oli ainoa järvessä oleva. :) Kirjoitin siitä juuri postauksen. :)
No, tekevälle sattuu! Ja tuo on silti niin pieni määrä, että voi hyvin pyöristää yhteen :) Pitäisiköhän meidän tehdä Norjat ja luovuttaa sinne suuntaan pari ylimääräistä saarta? Pitää käydä lukemassa sun postaus!