Eurooppa Kaupunkilomat

Kööpenhaminan kahdet kasvot

2.11.2015

Havahduin juuri siihen, että loppukesän Köpiksen-reissustani on kulunut jo kaksi kuukautta. Mihin kaikki aika tässä välissä katosi? Reissusta on pitänyt blogata jo ajat sitten, mutta ilmeisesti kaikki muu on ajanut sen ohi. Otetaan nyt komento takaisin ja korjataan virhe saman tien.

Kööpenhaminassa vierähti siis kaverin kanssa viikonloppu elokuun viime metreillä, kesäisten säiden vielä helliessä kaupunkia. Olin ollut kerran aiemminkin Kööpenhaminassa, pari vuotta sitten pääsiäisenä. Se reissu ei tosin ollut suurmenestys.

Kun saavuimme Köpikseen, lunta satoi vaakatasossa ja kylmää riitti koko visiitin ajan. Jo lennollamme Köpikseen oli ollut aivan jäätävää, ja itse olin puolikipeänä lähes koko reissun, kaveri taas sairastui hieman pahemmin. Halusin siis revanssin tästä hieman vaisuissa tunnelmissa sujuneesta retkestä ja nähdä Kööpenhaminan, joka kylpee lämmössä ja auringossa.

Vaikka ensikosketukseni Köpikseen ei ollut paras mahdollinen, ehdin silti ihastua kaupunkiin palavasti. Kaupungin upea arkkitehtuuri yhdistää hienosti niin skandinaavista meininkiä värikkäine rakennuksineen ja mulle Saksaa ja Hollantia mieleen tuovia kapeita, korkeita taloja. Viihdyin kaupunkia kierrellessä mainiosti. Lisäksi kaupungin fiilis on mahtava: avoin, ystävällinen, seikkailuun kutsuva. Rento tunnelma välittyy heti ensikokemalta. Näistä lähtökohdista lähdin siis nauttimaan uusintakierrosta Köpiksen kanssa!

IMG_5786

Köpiksen valloittaja valmiina lähtöön! Kuvan krediitit Raijalle.

Kööpenhaminasta pääsee kätevästi Malmöön!

Lentojemme (sinne perjantai-iltana ja takaisin sunnuntai-iltana) puitteissa meillä piti olla kaksi päivää aikaa tutkia Kööpenhaminan ihmeitä. Tosin suunnitelmiimme ujuttautui pieni muutos jo ennen kuin olimme poistuneet Suomen kamaralta ja puolet lauantaista vierähtikin spontaanilla suklaanostoreissulla Malmöön.

Ruotsissa on joku mystinen taika, joka saa mut ihan mielettömän onnelliseksi aina kun sinne päädyn. Eikä se johdu pelkästä maailman parhaasta suklaasta. Rakastan ruotsia palavasti, lisäksi huumaannun aina siitä fiiliksestä, mikä Ruotsin maaperällä mut ympäröi. Malmö ei myöskään tuottanut pettymystä – tosin odotuksiakaan en ollut ehtinyt kaupungin varalle kehittää. Koin kuitenkin näillä pikatreffeillä niin hurjaa ihastusta tuohon yllätyskohteeseen, että sen jälkeen paluu Köpikseen tuntui hieman vaisulta…

IMG_5901

IMG_6029

Kööpenhamina on persoonallinen kaupunki

Ei Kööpenhamina silti pettänyt. Tunsin oloni siellä varsin kotoisaksi. Köpiksen keskusta on turistien lisäksi myös täynnä historian havinaa: vanhoja rakennuksia riittää, katsoi minne tahansa. Hauskoja yksityiskohtia myös. Hieman nuhruisia (hyvällä tavalla) kahviloita, pieniä katutaiteen ripauksia, värejä, ihania puistoja. Persoonallisuutta. Kaikkea, mistä mä pidän kaupunkilomailussa.

En ole mikään suuri ruuan ystävä, reissussakin valitsen ravintolan yleensä sillä perusteella että se sattuu olemaan lähellä silloin kun mulle iskee huutoraivonälkä. Mutta Köpiksessä innostuin myös ruokapaikoista. Erityisesti mahtavista wok-sellaisista. Oivoi, niissä olisin voinut ahtaa vatsani täyteen monenmonta kertaa!

IMG_5898

IMG_5908

IMG_5938

Olen huomannut nykyään löytäväni käymistäni kaupungeista tiettyjä ominaispiirteitä, jotka toistuvat säännöllisesti, käveli (ainakin keskustan alueella) minne tahansa. Kööpenhaminassa tämä teema oli talojen päädyt! Tuntui, että joka risteyksessä pönötin niska kenossa ihastelemassa mitä upeampia päätyarkkitetuurisia ratkaisuja.

Oli pyöreyttä, jylhyyttä, parvekkeita, kukkasia. Ja jokaiseen paikkaan olisin voinut muuttaa. Muutenkin viihdyin keskustan alueella vanhojen rakennusten ympäröimänä. Voi kuin vieläkin rakennettaisiin samaan henkeen. Kaikkein suurin yllätys mulle taisi kuitenkin olla Frederiks Kirken bongaaminen. Ei Tanskassa nyt tuollaisia kirkkoja voi olla!

IMG_6144

Italia soitti ja sanoi, että haluaa kirkkonsa takaisin.

IMG_5936

Rosenborgin linna

IMG_5933

Rosenborgin linna ja Kastellet

Kaksi muuta paikkaa, jotka ihastuttivat mua suuresti, olivat Rosenborgin linna sekä Kastelletin linnoitus, sekä kumpaakin paikkaa ympäröivät puistot. Kaupungilla pitää olla historiansa. Mitä pidempi, sen parempi. Ja sen soisi edelleen näkyvän kaupunkikuvassa niin paljon kuin mahdollista.

Ahdistun kaupungeista, jotka ovat täynnä pelkkiä moderneja betonimöhkäleitä tai pilvenpiirtäjiä. En mä oikein saa niistä mitään irti. Mutta juuri se, että kävelyllä kääntyy jonkun kulman taakse, ja silmien eteen levittäytyy pala historiaa, on täydellistä.

Rosenborgin linnan puistossa oli juuri meneillään jotkut ruokafestivaalit, jotka sulkivat vapaasta käytöstä valitettavan suuren osan puistoa. Kuitenkin siellä seikkaillessa juuri kun aurinko oli painumaissa mailleen, oli oma tunnelmansa. Kastelletia ympäröinyt puistoalue oli myös todella kaunis, lisäksi täynnä hassuja ihmishahmoisia patsaita. Kirsikkana estetiikkakakun päällä oli ehdottomasti St. Albanin uusgoottilainen kirkko. Ai että oli kaunista!

IMG_6112

Portti Kastelletiin

IMG_6114

St. Albanin kirkko


IMG_6106

IMG_6099

Särmikäs Nørrebro

Olin juuri ennen Köpikseen lähtöä lukenut Terhin Muru Mou -blogia hyviä vinkkejä etsien. Voin ehdottomasti suositella lukaisemaan blogia, jos olet suuntaamassa Kööpenhaminaan! Olin sieltä bongannut Nørrebron kaupunginosan mahdollisena kiinnostavana käyntikohteena, ja muistaakseni Terhi luonnehti paikkaa niin sanottuna aitona Kööpenhaminana (toivottavasti en nyt muista aivan pieleen!).

Lisäksi Nørrebro sijaitsi sopivasti aivan keskustan vieressä, niin homma oli selvä. Sinne siis. Ja mainio visiitin kohde se olikin. Siinä missä Kööpenhaminan keskusta on siisti ja sliipattu, Nørrebro on rosoinen ja ehkä voisin sanoa jopa hieman röyhkeä.

Sillan toisella puolella odottaa aivan toinen maailma, katutaiteen täyteinen sellainen. Jos mut olisi viskattu sinne ilman ennakkotietoa, en ehkä ensimmäiseksi olisi osannut sanoa olevani Köpiksen keskustan liepeillä.

IMG_5983

Ensikohtaaminen Nørrebron kanssa

IMG_5982

IMG_5986

IMG_5991

Siinä missä Kööpenhaminan keskusta on täynnä turistielämää, Nørrebro tuntuu huokuvan aitoa elämää. Katutaiteen lisäksi se on täynnä hauskoja pikku kauppoja, hieman vinksahtanutta (taas hyvällä tarkoitettu kehu) persoonallisuutta ja osuipa matkallemme jopa pieni kirpputoritapahtuma. Harmiksemme osuimme Nørrebrohon juuri sunnuntaina, kun lähes kaikki siellä oli kiinni. Tosin lompakko varmasti kiitti.

Assistens Kirkegårdin vehreydessä

Ensimmäisenä meitä veti puoleensa paikan hautausmaa, Assistens Kirkegård. Luonnollisesti kahden kirjastotädin ollessa liikenteessä etsimme paikasta H. C. Andersenin haudan. Hautausmaa oli varsin kaunis ja vehreä paikka ja huokui jännittävää tunnelmaa. Jonka kyllä onnistuivat pilaamaan paikalliset lenkkeilijät.

En nyt tiedä olenko vain ihmeellinen niuho asian suhteen, mutta ei mulle tulisi mieleenkään lenkkeillä hautausmaan poikki. Toki ymmärrän kyllä sen, että Köpiksessäkään nyt ei taida olla lenkkeilymaastoa liiaksi asti, mutta silti koin tavan hieman häiritsevänä.

IMG_6012

IMG_6009

IMG_6017

IMG_6022

Muuten suosittelen ihan vain kävelemään pitkin poikin Nørrebrota ja nauttimaan näkemästään. Siellä sitä riittää. Ei nyt ehkä koko reissun ajaksi, mutta muutamaksi tunniksi ainakin. Ja koska Kööpenhaminan keskusta on käveltävissä, sekä Nørrebro oli siinä ihan vieressä, teimme tietenkin sen virheen, että kävelimme ympäriinsä (toki myös Malmössa) koko viikonlopun. Kaksi päivää ja reilu 40 kilometriä myöhemmin jalat eivät kiittäneet.

Mutta kävely kannatti, sillä siinä pääsi näkemään paljon sitä, mikä näkemisen arvoista oli. Vaikka Malmö hieman salakavalasti tuli ja jyräsi itselleen viikonlopun ykköspalkinnon parhaasta matkakohteesta, jäi Köpiksestä edelleen todella mukava kuva. Varmasti käyn kolmannenkin kerran, mutta mielellään taas silloin, kun ulkona tarkenee viipottaa. Ja valloittaisin samalla mielellään myös muitakin Tanskan kaupunkeja. Olen jo bongaillut niistä pari potentiaalista linnaa!

Lue myös nämä:


Piditkö lukemastasi? Seuraa blogiani myös täällä:

FACEBOOK | INSTAGRAM | TWITTER BLOGIT.FI | BLOGIPOLKU

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply sannero 4.11.2015 at 19:20

    Tein ekan oman reissuni Köpikseen myös pari kuukautta sitten, nähtävästi teidän reissusta seuraavalla viikolla :D ite majoituin hostellissa joka oli nimenomaan tuolla Norrebrøn alueelle ja tykkäsin kanssa miljööstä kovasti :) ja ylipäätään koko Köpiksestä, luulenpa että täytyy tehdä vielä uusi reissu…

    • Reply Noora 4.11.2015 at 21:07

      Ilmeisesti loppukesä on siis täydellinen aika valloittaa Köpis! Nørrebro oli kyllä oikein mainio paikka, hyvin erilainen kuva olisi Köpiksestä jäänyt ilman käyntiä sinne. Suosittelen uutta reissua sinne suuntaan, Köpis tuntuu kaupungilta, joka kestää montakin käyntiä! Malmö oli kiva kaupunki siinä aivan vieressä, jos haluaa jotain uuttakin kokea samalla vaivalla :)

    Leave a Reply