Ioannina
Ioannina, toiselta nimeltään Yannina on Epiruksen pääkaupunki ja samalla alueen suurin kaupunki. Se sijaitsee vuorten keskellä viehättävän Pamvotis-järven rannalla. Matkaa rannikolta on selvästi alle 100 km, mutta tässä vuoristoisessa maankolkassa matkaan kuluu kyllä reilut 1.5 h. Jollei ole omaa vuokra-autoa käytössä, paikalle pääsee myös hyvin bussilla.
Ioannina on yliopistokaupunki, ja se näkyykin kaupunkikuvassa selvästi. Kaupunki on täynnä nuorten suosimia kahviloita ja baareja, ja kaupungin ilme on nuorekas ja moderni. Kun me olimme siellä, oli syyslukukausi juuri alkamassa ja kaupunki oli täyttymässä nuorista. Iloinen puheensorina täytti kaupungin.
Hiukan yllättäen nuoret eivät kuitenkaan halunneet/uskaltaneet puhua englantia, ja koska meidän oma kreikan kielen taitomme on onneton, niin kommunikointi jäi vähäiseksi. Kyllä he selkeästi ymmärtävät englantia, mutta englannin puhuminen ei ollut mieluista. No, ymmärretyksi tulimme ja kaikesta huolimatta iloisesti palvelluiksi.
Ioanninassa on muurien ympäröimä vanha kaupunki. Vanha kaupunki oli ainakin meidän vierailumme aikana erittäin hiljainen, lähes autio. Muurien sisällä ei ole ravintoloita, baareja eikä kahviloita eikä myöskään kauppoja. Alueella on muutama museo, jotka keskittyvät alueen historiaan ja myös käsityötaitoihin, mutta muuten vanha kaupunki on ennen kaikkea asuinalue. Taloista suuri osa on todella kauniisti restauroituja, joten rauhallinen käyskentely alueella on mukavaa ajanvietettä.
Pittoreski pikkukylä Parga
Parga on tämän alueen varmasti suosituin lomakohde. Kylä on rakennettu amfiteatterin muotoon ja kylässä on selkästi havaittavissa venetsialaisvaikutteita. Ympärivuotisesti kylässä asuu vain reilut 2000 asukasta, mutta niin kreikkalaisten kuin ulkomaalaisten turistien määrä moninkertaistaa väkimäärän. Parga on kaunis kuin mikä. Talot on maalattu kauniilla väreillä, ja paikasta tuli väkisinkin mieleen Amalfin rannikon pikkukaupungit. Niistä voitkin lukea täältä: La Bella Italia – Amalfin rannikko, sempre bellissima
Paikan viehätyksen ymmärtää todella hyvin. Kylässä riittää katseltavaa viikoksi taikka kahdeksi, ja kylää ympäröivät hiekkarannat ja turkoosina kimmeltävä Joonianmeri. Pienen kävelymatkan päässä olevan Pargan linna ikään kuin katselee alaspäin ja suojelee kylää. Keskus on täynnä ravintoloita ja kahviloita. Parhaimmillaan Parga on ehkä auringonlaskun aikaan, jolloin värit ja valot luovat lähes maagisen tunnelman. Iltavalaistuksessa myös kylän edustalla sijaitseva Panagían kirkkosaari on kuin suoraan sadusta. Me saimme kaiken kukkuraksi todistaa vielä todellisia prinsessahäitä.
. 
Mutta, mutta… Parga oli makuumme ehkä aavistuksen liian ”turisti”. Eli kujat olivat täynnä luvalla sanottuna turistikrääsää myyviä liikkeitä. Toki joukossa oli muutama ihan mielenkiintoinenkin liike. Ravintoloita oli paljon, mutta ruokalistat aika lailla samoja. Vaikka nyt koronan keskellä turisteja oli todella vähän, niin Parga oli ainoita paikkoja koko matkalla, jossa turistien määrän huomasi.
Eli viehättävä paikka, mutta englantilaisittain ”not my cup of tea”.
No Comments