Suomen suurin matkablogiyhteisö
Yleinen

Kaupunkikierros Toscanan auringon alla

10.7.2020

Taas kerran olimme lentäneet Roomaan ja Fiumincinon lentokentälle. Autovuokraamon kautta suuntasimme lentokentältä kohti pohjoista ja Toscanan maakuntaa. Olimme olleet Toscanassa aiemminkin, mutta silloin kiertelimme maaseutua ja pieniä kyliä ja kaupunkeja, joten nyt keskittyisimme muutamaan suurempaan kaupunkiin.

Ihan ensimmäiseksi oli kuitenkin lounaan vuoro. Yksi parhaista automatkailun puolista onkin se, kuinka kivoja paikkoja löytyy aivan vahingossa. Meidän ensimmäinen kohde oli Siena, ja olimme päättäneet ajaa sinne rannikkoa pitkin. Hiukan Rooman pohjoispuolella olikin mukavan näköinen pieni kaupunki nimeltään Santa Marinella, jossa nautimme lounaan katsellen huvijahteja ennen kuin matka jatkui kohti Sienaa.

Siena on todella viehättävä keskiaikainen kaupunki keskellä Toscanan maakuntaa. Sienan päänähtävyys on sen sydämessä sijaitseva keskustori, Il Piazza del Campo. Täällä järjestetään kaksi kertaa kesässä, kerran heinäkuussa ja kerran elokuussa, kuuluisa Il Palio di Siena, jossa 10 ratsukkoa ratsastavat kilpaa kolme kertaa tämän aukion ympäri, ratsastajat ilman satuloita pukeutuneina värikkäisiin asiaankuuluviin asuihin. Kilpailu kestää vain noin 90 sekuntia, ja aina joku hevonen saapuu maaliin ilman ratsastajaa heitettyään hänet selästä kilpailun tuoksinassa. Perinteeseen kuuluu, että ennen itse kilpailua on Il Corteo Storico, historiallinen kulkue hienoine pukuineen ja lippuineen. Koko viikonloppu on muutenkin pelkkää juhlaa, ja näinä viikonloppuina kaupunki onkin täynnä ihmisiä, jotka ovat tulleet tänne niin muualta Italiasta kuin ympäri maailmaa.

Il Campoa hallitsee kaupungintalo Il Palazzo Pubblico ja sen torni la Torre del Mangia. Palatsin rakentaminen aloitettiin vuonna 1297, ja se valmistui 1310. Vuonna 1344 valmistui torni, jonka 500 porrasta vie sinut ylös näköalapaikalle, josta on hienot näkymät yli koko Sienan kaupungin ja lähiympäristön. Sisäpihalta on käynti myös Sienan museoon.

 

Kaupunkina Siena on viehättävä kapeine kujineen, lukuisine kauppoineen, ravintoloineen ja kahviloineen. Kaupungissa on reilut 50.000 asukasta ja todella monta kirkkoa. Me opimme tämän hotellin ystävälliseltä signoralta. Yritämme etsiä reissussa majapaikkoja, jotka eivät olisi ihan niitä tavallisimpia, niin tälläkin kertaa. Löysimme vanhan nunnaluostarin, joka oli restauroitu hotelliksi. Tullessamme sisään, annettiin meille heti Sienan kartta, johon oli merkitty lukuisia kirkkoja ja kellonaikoja. Saimme hyvin seikkaperäisen selostuksen, missä kirkossa on messu mihinkäkin aikaan ja missä kirkossa on kirkkomusiikkikonsertti. Kiitimme kauniisti ja veimme laukkumme huoneeseemme, jonka ainoana koristeena palohälyttimen lisäksi oli iso krusifiksi. Että tällaista tällä kertaa… Mutta hotelli oli todella siisti, keskeisellä paikalla ja omassa karuudessaan kaunis. Hotellilla on myös hyvin tunnelmallinen sisäpiha, joskin ei minkäänlaista baaria, josta olisi voinut ostaa iltaviinilasillisen.

Sienasta jatkoimme matkaa kohti Firenzeä. Toscana on täynnä viinitiloja. Jokaisen tien, varsinkin pienempien teiden, varret ovat täynnä tilojen mainoskylttejä. Tällä kertaa me pysähdyimme täällä.

Fattoria Casalosten ystävällinen rouva kierrätti meitä tiluksilla, ja kertoili tilan historiasta ja nykypäivästä. Heillä on kolme poikaa, ja jokainen poika on saanut oman viinimerkkinsä. Mielenkiintoisin tarina liittyi yhteen näistä pojista. Hän on syntynyt siten, että hänen kaikki sisäelimensä ovat ”väärinpäin” eli sydän oikealla jne. Tästä he olivat keksineet yhden viinimerkkinsä nimen eli Inversus (latinaksi ylösalaisin). Pullojen etiketissä on tämän sanan lisäksi kyseisen pojan sormenjälki.

Näitä viinitiloja on melko lailla kaikkialla Italiassa. Niihin kannattaa poiketa, vastaanotto on ystävällistä. Rohkeasti vain viinejä maistelemaan! Tässä muuten nyt yksi automatkailun huonompia puolia, ainakin kuskin maistelu jää kyllä väliin.

Firenzen tuntevat kaikki. Se on tuttu niin historian kirjoista, leffoista, kirjoista kuin Italian turistioppaista. Kaupunki on täynnä taideaarteita, ja luulenpa, että taiteen asiantuntijat nauttivat kaupungista kaikkein eniten. Il Palazzo Vecchio, Il Palazzo Pitti, David-patsas jne. jne. Kaiken tämän näet täällä. Jos todella haluat syventyä näihin, niin varaa tarpeeksi aikaa, sillä paikkoihin on lähes aina jonoa, ja niiden kiertäminen vaatii aikaa. Pahitteeksi ei varmasti ole ensin kerrata vähän taidehistoriaa.

Firenzessä ei voi olla näkemättä Il Duomoa, kaupungin katedraalia. Se todella hallitsee kaupunkikuvaa. Kirkon rakentaminen alkoi jo 1200-luvun lopussa, ja valmiiksi se saatiin 1400-luvun alkupuolella. Kaikki puhuvat Il Duomosta, mutta kirkon oikea nimi on Il Cattedrale di Santa Maria del Fiore. Kirkko on valtava, siis valtava! Pitkään kirkko oli maailman suurin, mutta modernilla ajalla on rakennettu suurempiakin. Ulkokuori on tehty marmorista, jossa on valkoista ja eri vihreän ja pinkin sävyjä. Pelkästään kiertämällä tätä kirkkoa ihmetellen sen ulkokuorta kuluu mukavasti muutama tunti.

Il Ponte Vecchio eli vanha silta on ainoa Arno-joen ylittävä silta, joka pelastui II maailmansodasta. Silta on rakennettu 1300-luvun puolivälissä, ja aivan alusta lähtien se on täyttynyt kauppiaista. 1500-luvulta aina tähän päivään asti sillalla ovat saaneet toimia vain kulta- ja timanttikauppiaat. Silta onkin täynnä kimallusta.

.

Firenze on myös ostoskaupunki. Kaikki maailman huippumerkit löytyvät täältä. Se on myös ruokakaupunki. Ravintoloiden määrä on suuri, ja jollet löydä täältä itsellesi sopivaa ravintolaa, niin ehkä sitä ei sitten ole olemassakaan. Firenze on myös suuri yliopistokaupunki, joten kaupunkikuva on myös moderni ja nuorekas. Firenze on tätä kaikkea, ja lisäksi se on siisti ja tyylikäs, elegantti ja hienostunut. Firenze on oikein sopiva matkakohde esimerkiksi pitkäksi viikonlopuksi.

Firenzestä meidän matka jatkui kohti kaltevaa tornia ja Pisaa. Tämän maailmankuulun tornin rakennustyöt alkoivat 1100-luvun loppupuolella. Se on ollut kallellaan aivan alusta lähtien johtuen pehmeästä maaperästä. Tornia on yritetty sekä jo rakennusaikana että myöhemmin vuosien saatossa suoristaa, mutta melko huonoin tuloksin, kunnes nyt aivan viime vuosina näyttäisi siltä, että kallistuminen on saatu pysähtymään ja torni on jopa hieman suoristunut. Tornihan on itse asiassa viereisen tuomiokirkon, Il Campo dei Miracolin kellotorni.

Pisa ja klassisen fysiikan ja tähtitieteen isä Galileo Galilei kuuluvat yhteen. 1500-luvulla Galileo Galilei tuli opiskelemaan Pisan yliopistoon luonnontieteitä, ja hyvin pian hänet nimitettiin Pisan yliopiston matematiikan professoriksi. Galilein opit eivät olleet katolisen kirkon mieleen, ja niinpä hänet kutsuttiin vuonna 1616 inkvisition eteen. Galilei tuomittiin elinkautiseen vankeuteen, joka kuitenkin muutettiin kotiarestiksi.

Pisan torni on näkemisen arvoinen, mutta itse kaupunki ei tehnyt suurempaa vaikutusta. Ehkäpä parhaiten sitä voisi kuvailla meidän mielestä sanoilla ”ihan kiva”.

Pysähdyimme matkalla takaisin kohti Roomaa ja kotia todella kivassa pikkukaupungissa, Arezzossa. Tämän piti olla meille vain yhden yön yöpymispaikka, mutta kaupunki oli niin kiva, että jäimmekin muutamaksi yöksi. Toscanan kumpuilevien maisemien keskeltä löytyi siis todellinen helmi. Kaupungissa ei ole sen ihmeemmin mitään kuuluisia nähtävyyksiä, mutta koko paikan tunnelma oli viehättävä. Turisteja ei ollut nimeksikään, vaan täällä pääsi keskelle aitoa italialaista tai pitäisikö sanoa toscanalaista elämää. Hotellimme oli aivan keskustorin laidalla, ja kun sen vihdoin löysimme (pienten vaikeuksien jälkeen), niin se osoittautui oikein mukavaksi. On muuten aika rentouttavaa välillä vierailla sellaisissa paikoissa, joissa ei ole niitä must-see-paikkoja, vaan voi vain käyskennellä ja nauttia.

        

Tämä reissu, kuten meidän Italian lomat yleensäkin, päättyi taas muutamaan päivään Roomassa. Roomassahan ei voi käydä liian usein.

 

A presto, l’Italia!

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply