Suomen suurin matkablogiyhteisö
Yleinen

Malesian kiertomatka – osa V – Borneo

9.6.2020

 

Borneo on maailman kolmanneksi suurin saari ja Aasian suurin saari, ja kuitenkin se oli meille melko tuntematon, kun aloitimme matkaamme suunnittelemaan. Borneosta toiselle meistä tuli mieleen orangit ja toiselle pääkallonmetsästäjät. Näistä lähtökohdista lähdimme suunnittelemaan matkaa. Borneon pinta-alasta suurin osa kuuluu Indonesialle, Malesialle toiseksi eniten ja saarelle mahtuu myös pieni Brunein sulttaanikunta. Melko pian ymmärsimme, että meidän aikataululla ei ole mahdollista nähdä koko saarta, vaan piti valita. Ensin päätimme, että pysymme Malesian alueella. Indonesia on varmasti ansainnut ihan oman matkansa, joten myös Borneon Indonesian puoli jäisi mahdollisesti sille matkalle. Brunein sulttaanikunta olisi kiinnostanut, mutta senkin jätimme lopulta pois maan erittäin kyseenalaisen maineen vuoksi. Alunperin ajattelimme, että menisimme Sabahin maakuntaan saaren pohjoisosassa, mutta ulkoministeriön silloinen matkustustiedote sai meidät muuttamaan suunnitelmia ja suuntasimme Sarawakin maakuntaan etelämmäksi. Auton jätimme Penangin saarelle, ja suuntasimme kohti lentokenttää ja Borneota. Lensimme muuten kaikki nämä meidän Aasian sisäiset lennot Air Asia -halpalentoyhtiöllä, josta ei ole pahaa sanaa sanottavana. Lennot olivat ajoissa, koneet melko vanhoja, mutta ihan siistejä ja henkilökuntakin melko ystävällistä. Emme varmastikaan valitsisi yhtiötä pitkille lennoille, mutta tällaiset tunnin lennot sujuivat mallikkaasti.

Noin tunnin lennon jälkeen laskeuduimme Sarawakin pääkaupunkiin Kuchingiin. Hyppäsimme taksiin, ja suuntasimme aamuvarhaisella kohti hotellia. Taksikuski oli äärettömän ystävällinen, puhui hyvää englantia ja kehui koko matkan Borneota, borneolaisia ja Kuchingia. Silloin emme vielä tienneet, että kaikki hänen sanomansa osoittautuisi todeksi.

Aivan ensimmäinen havainto Borneosta oli siisteys. Ero Manner-Malesiaan oli huikea! Istutukset olivat hyvin hoidettuja, nurmet leikattuja ja roskia ei näkynyt missään. Borneon yllätys numero 1.

Kuching tarkoittaa malaijin kielellä kissojen kaupunkia. Kukaan ei tuntunut oikein tietävän, miksi kaupunki on saanut juuri tämän nimen, mutta kissat ovat kyllä näkyvässä roolissa kaupungissa. Eläviä kissoja emme nähneet kummemmin, mutta kissapatsaita kaupungissa löytyy. Ja kaikki kaupat ovat täynnä mitä ihmeellisempiä kissaesineitä.

   

Kuching on erittäin viihtyisä kaupunki. Meidän sinne tullessamme oli jokin paikallinen uskonnollinen pyhäpäivä, joten suurin osa kaupoista oli kiinni ja kaupunki oli hyvin hiljainen. Kuchingin läpi virtaa joki, jonka varrelle paikalliset tulevat viettämään iltaa ja nauttimaan jokailtaisesta valoshowsta. Pyhäpäivän ansiosta meidän oli mahdollisuus nähdä myös paikalliset markkinat. Kuchingissakin katutaide, Street Art, on voimissaan, ja kaupungista löytyy niin kiinalainen kortteli kuin intialainen aluekin. Keskustan alueella on helppo liikkua jalkaisin.

   

Joen yli on rakennettu näyttävä kävelysilta, jota pitkin pääset helposti tutustumaan molempien puolien nähtävyyksiin.

 

Borneossa on turisteja, mutta ainakaan näin elokuun alkupuolella niitä ei ollut tungokseen asti. Hieman yllättäen, ainakin meille, paikalliset kertoivat, että suurin turistiryntäys tulee Ranskasta ja Italiasta. Borneolle tulevat turistit ovat pääasiassa kiinnostuneita saaren luonnosta. Kuchingissa on monia turistiretkiä järjestäviä yrityksiä, ja suosittelemmekin, että osallistut heidän järjestämille valmiille retkille, sillä silloin käytössäsi on asiantuntevat oppaat. Me kysyimme hotellista suosituksia, ja valitsimme niiden perusteella omat kohteemme.

Orangit olivat meille must. Paikalliset varoittelivat, että elokuun alussa saaren sademetsistä löytyy valtavasti hedelmiä ja varsinkin orankien suurinta herkkua, duriania, joten voi olla, että emme tule näkemään orankeja. Ne eivät ole saarella aidattuina jollekin alueelle, vaan ne saavat liikkua aivan vapaasti sademetsässä. Kaksi kertaa päivässä niille annetaan kuitenkin mahdollisuus ruokailuun, mutta läheskään joka päivä ne eivät käytä tätä mahdollisuutta. Toivoimme kuitenkin parasta, ja onni oli puolellamme. Näimme monta orankia ja kauempaa jopa pari emoa poikasineen. On muuten aika vaikuttava eläin tuo oranki!

Orankien historia saarella on järkyttävä, mutta suojeluohjelma on tuottanut tulosta. Toivotaan, että suojeluohjelma jatkuu ja orangit saavat elää jatkossakin rauhassa.

Sademetsän polttaminen viljelymaaksi on ongelma myös Borneossa. Paikalliset kertoivat, että syyskuusta eteenpäin ilma on välillä niin sakeana savusta, että esimerkiksi astmaatikkojen elämä on hankalaa. Ongelmaan on vaikea löytää helppoa ja nopeaa ratkaisua, sillä monelle perheelle maan myyminen on ainoa tapa selvitä. Onneksi ongelma jo tiedostetaan ja ratkaisuja etsitään.

Sarawakissa on rakennettu turisteille erilaisia ”teemapuistoja”, joissa heille esitellään saaren elämää. Tällaiset rakennetut puistot eivät tietenkään ole sitä aitoa, mutta ainakin ne paikat, joissa me kävimme, oli toteutettu taidokkaasti. Saimme todella kattavan kuvan saaren historiasta, tavoista, kulttuurista jne. Oppaat olivat erittäin innokkaita kertomaan saarestaan, ja ylpeys omasta kotisaaresta oli jopa liikuttavaa. Borneolaiset ovat ylpeästi sitä, mitä ovat.

Pääkallonmetsästys on kuulunut oleellisena osana Borneoon. Eräs meidänkin opas kertoi hyvin innostuneena, kuinka hänellä on edelleen tänä päivänäkin olohuoneessaan kunniapaikalla esi-isiensä metsästämät pääkallot. Viimeisin todistettu tapaus on 2000-luvulta, joten aivan kokonaan tätä perinnettä ei ole saatu kitkettyä. Kalloja katsellessa tuli vahva tunne, että nyt ollaan kaukana koti-Suomesta.

Kävimme myös veneretkellä, jolla näimme villiapinoita, delfiinejä, monenlaisia lintuja ja aivan kammottavia krokotiileja. Krokotiilit ovat todellinen ongelma Kuchingissa, sillä niitä on niin paljon, että jopa ihan kaupungin keskustassa joessa on tapahtunut hirvittäviä onnettomuuksia, jossa krokotiili on saanut ihmisen kynsiinsä. Eli älä mene uimaan mihinkään, mistä et ole varma, että siellä on turvallista!

Meidän Kuching-vierailun kruunasi viimeisenä iltana paikalliset ruokafestivaalit. Katuruokaa parhaimmillaan!

Kuching, Sarawaki ja Borneo summa summarum:

  • todella ystävällinen saari
  • paljon nähtävää ja koettavaa
  • orangit!
  • kuuntele paikallisia avoimin mielin ja kysele, he kertovat mielellään saarestaan
  • osallistu järjestetyille retkille
  • älä tuomitse, vaan ymmärrä
  • nauti hyvästä katuruoasta

 

Me jatkoimme matkaa täältä viimeiseen kohteeseemme eli Singaporeen.

 

 

 

 

 

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply