Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Yuanyang

Hostellivinkki: Timeless Hostel Yuanyang, Kiina

En ole aiemmin blogissa tainnut majapaikkoja suositella (kuin ehkä sivulauseessa ohimennen maininnut), mutta ajattelin vinkata hostellista, jossa yövyin reissullani Yuanyangissa. Sen verran huippu paikka oli nimittäin kyseessä, että voin todellakin suositella!

Yuanyang Yunnan Kiina (1)

Yuanyang Yunnan Kiina (3)

Yuanyang Yunnan Kiina (5)

Yuanyang Yunnan Kiina (6)

Hostelli, jossa yövyin, oli nimeltään Timeless, ja se sijaitsee pienessä kylässä nimeltä PugaoLaozhai. Yuanyangin keskustasta Xinjiestä on sinne hieman vajaan tunnin matka paikallisbussilla. Matka on pitkä, mutta todellakin vaivan arvoinen! Hostelli sijaitsee rauhallisessa paikassa, vuoren rinteessä aivan upeiden riisiterassien kupeessa. Esimerkiksi auringonnousua pääsee katsomaan kävellen vajaassa parissa minuutissa. Tämän jälkeen voikin suunnata aamiaiselle, jonka voi nauttia vaikka hostellin kattoterassilla seuraillen kylän heräämistä uuteen päivään. Reppuselkäiset lapset suuntaavaat kouluun ja kyläläiset lähtevät viljelyksilleen, ankat ja lehmät paimennetaan tietysti mukaan!

Yuanyang Yunnan Kiina (4)

Yuanyang Yunnan Kiina

Yuanyang Yunnan Kiina (9)

Hostellia pyörittää kiinalainen Richard, joka puhui erinomaisesti englantia (ei todellakaan itsestäänselvää Kiinassa!) ja hänellä oli mahtavia ideoita siitä, mitä mestoilla kannattaa tehdä. Hän esimerkiksi piirsi minulle alueen kartan ja suunnitteli reitin, jonka kiertämällä ehtisin nähdä kahden päivän aikana mahdollisimman paljon kiinnostavia paikkoja. Ilman Richardin vinkkejä en esimerkiksi olisi ehkä lainkaan onnistunut löytämään upeaa, riisipeltojen läpi kulkevaa vaellusreittiä tai päätynyt ihmettelemään paikallisten elämää viikottaisille markkinoille. Hän oli erinomainen opas ja osasi kertoa paljon alueen historiasta ja hani -heimoon kuuluvien paikallisten elämäntavasta.

Yuanyang Yunnan Kiina (10)

Yuanyang Yunnan Kiina (7)

Yuanyang Yunnan Kiina (2)

Minulla on hostellista ainoastaan positiivista sanottavaa: rauhallinen sijainti, siistit huoneet, rento ilmapiiri, edullinen hintataso ja tietysti ystävällinen ja työlleen omistautunut henkilökunta. Omia nettisivuja en hostellille ainakaan englanniksi onnistunut löytämään, mutta Timeless löytyy esimerkiksi Hostelworldista tämän linkin takaa.

I have absolutely no doubts to recommend a place called Timeless Hostel Yuanyang. If you ever have an opportunity to visit Yuanyang this is the place to stay!  Thank you for everything and all the best!

Markkinahumua Yuanyangissa

Vaikka matkustinkin vuoristoon tavoitteenani nähdä Yuanyangin upeat riisiterassit, haluan tutustua myös enemmän paikalliseen elämäntapaan. Päätän osallistua kylässä viikoittain järjestettäville markkinoille. Kun paikallisbussi pudottaa minut kyyydistään ison aukion laidalle, on koko paikka täynnä elämää ja mestoilla varmaankin koko piirikunta.

yuanyang hani 1

yuanyang hani 4

yuanyang hani 5 (2)

yuanyang hani (13)

yuanyang hani 5 (1)

yuanyang hani 5 (3)

Myyntipöydillä on kaikkea mahdollista aina erikoisista hedelmistä taidokkaisiin käsitöihin. Tinkiminen käy kiivaana, koreissa kaakattavat ankat ja lihamestari pilkkoo porsaan ruhoa rööki huulessa. Ympäriinsä häärii värikkäisiiin asuihin pukeutuneita paikallisia ja ostokset kerätään selässä kannettaviin koreihin, joista pilkistää milloin possu, milloin kävelemiseen väsähtänyt pikkulapsi. Osa markkinakansasta on ostosten teon lomassa, aasialaiseen tyyliin, kyykännyt torin laitamille juoruilemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Monet miehistä polttavat tupakkaa valtavan kokoisista metalliputkista, keuhkot mahtaa kiittää!

yuanyang hani (17)

yuanyang hani (12)

yuanyang hani (15)

yuanyang hani (6)

yuanyang hani (5)

yuanyang hani (2)

Valtaosa alueen asukkaista kuuluu hani -heimoon, joka on yksi Kiinan 56 etnisestä vähemmistöstä. Yli 90 prosenttia Kiinan haneista elää Yunnanin maakunnassa, Kiinan eteläosissa. Heidän kulttuurinsa poikkeaa monellakin tapaa valtaväestöstä, mutta näkyvimmät erot lienevät erilainen pukeutuminen ja täysin oma kieli. Hanit elävät yhä perinteiseen tapaansa vuoristossa maata viljellen, kuten he ovat tehneet jo vuosisatojen ajan. Tämäkin markkinatapahtuma järjestetään kerran viikossa ja on osa heidän aitoa elämäänsä, eikä mikään turisteja varten kasattu esitys.

yuanyang hani (11)

yuanyang hani (19)

yuanyang hani 5

yuanyang hani (9)

yuanyang hani (18)

yuanyang hani (7)

Vaikka ulkonäköni poikkeaa paikallisesta, sulaudun markkinahumun ansiosta hyvin joukkoon ja saan ihmetellä menoa kaikessa rauhassa. Kiertelen ympäriinsä ja iloinen markkinatunnelma tempaa mukaansa. Valokuvaan (ja voivottelen mielessäni, miksei mulla oo järkkäriä mukana!) ja maistelen kojujen antimia. Tuskin kukaan muukaan poistuu paikalta tyhjin käsin: yhdenkin vanhan herran näin taluttavan alueelta pois vesipuhvelia. Toivottavasti tuli tehtyä hyvät kaupat!

yuanyang hani

yuanyang hani (1)

yuanyang hani 3

yuanyang hani (16)

1-20160406_145503

Yuanyangin riisiterassit – Kohde, joka ei edes ollut listallani

Minulta jäivät Vietnamissa Sapan kuuluisat riisiterassit väliin, sillä päädyinkin moottoripyöräretkelle pohjoisen pikkukyliin. Onneksi riisipellot eivät suinkaan loppuneet Vietnamiin, vaan löysin uskoakseni Sapaakin vaikuttavamman paikan Yunnanin maakunnasta, Kiinan eteläosista. Tästä saan kiittää täysin Hanoissa tapaamaani reppureissaria, joka oli vastikään saapunut Vietnamiin kuukauden mittaiselta Kiinan reissultaan. Kun tyyppi kertoi minulle retkestään korkealla vuoristossa sijaitseville riisiterasseille ja näytti luuristaan muutaman paikan päältä nappaamansa kuvan, oli selvää, että Yuanyang tulisi olemaan ensimmäinen kohteeni Kiinassa. En voinut olla pohtimatta, että miten oli ylipäänsä mahdollista, etten ollut kuullut tästä paikasta aiemmin mitään eikä minun edes ollut tarkoitus mennä sinne?

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (28)

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (25)

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (18)

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (2)

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (24)

Kuten jo aiemmin kerroin, bussimatkani Hekousta Yuanyangiin oli pitkä ja sekava, sillä päädyin vahingossa koulubussin kyytiin oikean, pitkän matkan bussin sijaan (sellainenkin pitäisi Hekousta lähteä puoli seiskan kieppeillä). Suurin osa porukasta saapuu Yuanyangiin Kunmingista, josta on perille suora bussiyhteys. Yuanyangin keskus on Xinjien kylä, johon myös suurin osa busseista saapuu. Majoitusta voi etsiä sieltä tai sitten vielä pienemmistä kylistä vuoristosta, itse majoituin Timeless -hostellissa, jolle aion omistaa vielä ihan oman postauksensa. Paikan sijainti oli melko syrjäinen, mutta ehdottomasti kaiken säädön ja vaivan arvoinen!

”Olen matkoillani huomannut, että on olemassa kahdenlaisia paikkoja: Niitä, jotka näyttävät mielettömän upeilta kuvissa, mutta paikan päällä ne eivät niinkään sykäytä. Ja sitten on niitä, jotka ovat paikan päällä paljon kuviakin upeampia, sellaisia, joiden tunnelmaa ei kerta kaikkiaan pysty kameran linssin läpi vangitsemaan. Yuanyang oli sellainen paikka.”

Yuanyang on vuorenrinteitä pitkin kiemurtelevine riisiterasseineen upeampi ilmestys, kuin kuvien perusteella olisin ikinä osannut kuvitella. Riisiterassit ovat ehdottamasti kauneimmillaan auringonnousun ja -laskun aikaan, jolloin valonsäteet heijastuvat tuhansien riisilammikoiden pinnasta ja maisema värjäytyy satumaiseen hohteeseen. Näkymä on pysäyttävä, suorastaan epätodellinen. Yuanyang on todellakin ansainnut paikkansa Unescon maailmanperintöluettelossa.

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (14)

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (13)

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (15)

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (20)

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (10)

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (22)

Vierailuni Yuanyangiin sattui onnekseni ajoittumaan parhaaseen mahdolliseen ajankohtaan, huhtikuun alkupuoliskolle. Riisin istutus oli tuolloin jo alkanut, joten pelloilla oli runsaasti vettä ja ilmasto miellyttävä. Aamuisin oli aina jonkin verran sumua, mutta ei koskaan liikaa, auringonnousut olivat sumuverhon takaa ehkä jopa taianomaisemmat kuin täysin selkeällä säällä. Kannattaa ottaa huomioon se, että vuodenajoista ja viljelykierrosta riippuen paikka voi näyttää hyvinkin erilaiselta. Esimerkiksi eräs tuttuni kävi Yuanyangin riisipelloilla vain muutama kuukausi minun jälkeeni ja riisi oli kasvanut tässä ajassa niin paljon, ettei vettä näkynyt lähes laisinkaan terassien peittyessä tasaisesti vihreän maton alle.

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (7)

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (8)

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (11)

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (9)

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (29)

Alueelle saapuvien turistien tulee virallisesti ostaa pääsylippu, joka oikeuttaa vierailemaan neljässä varta vasten rakennetussa näköalapaikassa. Minä en tiennyt, että pääsylippu pitäisi ostaa eikä sitä kukaan minulta koskaan kysellyt. Käytännössä on pitkälti itsestä kiinni, haluaako lipun ostaa vai jättää ostamatta (toki jotkut bussit pysähtyvät alueelle ajaessaan lipputiskille ja silloin voi olla haasteellisempaa kiemurrella tilanteesta).

Lippu ei sinänsä ole kallis, 100 juania (n. 13 €) on mielestäni pieni hinta näin ainutlaatuisista maisemista. Toisaalta koko alue on täynnä samankaltaisia näkymiä enkä ilman lippua kokenut jääväni mistään paitsi. Majapaikkani katolta oli esteetön näköala yhdelle koko alueen kauneimmista maisemista (muutaman sadan metrin päässä tönötti pääsylippuun kuuluva näköalatasanne) ja eräälle toiselle maksulliselle näköalapaikalle sniikkasin helposti sisälle. Kahdesta muusta lippuun sisältyvästä paikasta en osaa sanoa. Näissä neljässä pääpaikassa on tietty eniten tungosta, joten jos töniminen ja selfietikkumeri eivät houkuttele, niin kannattaa ehkä suunnata suosiolla rauhallisemmille seuduille. Alueella on kyllä edelleen mestoja, joilla ei ole muista matkailijoista merkkiäkään, sillä monet turistit vuokraavat yksityisen autonkuljettajan ja käyvät vaan läpi noi neljä pääsylippuun kuuluvaa näköalapaikkaa.

En sikälikään kokenut huonoa omaatuntoa siitä, ettei minulla ollut virallista pääsylippua, sillä lipputuloista ei käsitykseni mukaan mene lanttiakaan alueen asukkaille ja riisiterassien ylläpitoon. Mieluummin osoitan tukeni ostamalla vaikka ruokaa paikallisilta markkinoilta kuin annan rahaa jollekin kasvottomalle yritykselle, joka kenties vaikuttaa alueeseen negativiisesti ja pahimmillaan jopa vaikeuttaa toiminnallaan viljelijöiden elämäntyyliä.

Yuanyang riisiterassit, Yunnan

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (6)

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (12)

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (5)

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (4)

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (3)

Alueella on helppoa liikkua ympäriinsä paikallisten minibussien kyydissä. Virallisia aikatauluja ei ole, mutta autot liikennöivät jatkuvasti molempiin suuntiin aina auringonlaskuun saakka. Kyytiin pääsee helposti kättä heilauttamalla ja bussi pysähtyy poimimaan kyytiin mistä tahansa, kunhan siinä vain on tilaa uusille matkustajille. Ja jos tilaa ei ole, niin pian tulee uusi bussi! Taksat ovat aina samat: lyhyt matka 5 juania ja pitkä matka 10 juania. Yhdenkin päivän aikana ehtii nähdä jo paljon, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että paikalle on parempi varata ainakin kaksi päivää. Enemmän aikaa kuljeskella pitkin riisiterasseja vesipuhvelien seassa, eksyä pieniin olkikattoisiin kyliin, leikkiä värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneiden lasten kanssa, tutustua hani-yhteisön elämään, räpsiä useampi muistikortti täyteen valokuvia…

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (30)

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (17)

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (26)

Yuanyang riisiterassit, Yunnan (19)

Oon todella kiitollinen, että satuin törmäämään Hanoissa siihen reppureissariin, joka minulle tästä paikasta kertoi. Ja nyt kerron vuorostani teille: jos siis joskus matkustat Yunnaniin, niin lisää ihmeessä pakollisten käyntikohteiden -listalle Yuanyangin riisiterassit!

 

Eikö tämä olekaan luokkaretki riisipelloille?

On varhainen aamu, kun kellon pirinä herättää minut hotellihuoneessani Hekoussa. Olen saapunut Vietnamista Kiinan puolelle vasta eilen, mutta haluan heti päästä jatkamaan matkaani kohti Yuanyangin kuuluisia riisiterasseja. Olen ottanut etukäteen selvää, että Hekousta pitäisi lähteä puoli seitsemältä aamulla suora bussiyhteys Xinjieen, joka on Yuanyangin keskus. Nyt olisi vain löydettävä paikka, josta kyseinen bussi mahtaa lähteä. Olen luottanut siihen, että saan selvitettyä bussiaseman sijainnin hotellin respasta, mutta epäonnekseni hotellin ainoa englantia osaava työntekijä on jo ehtinyt lähteä. Lopulta saan respan tytön ymmärtämään, että haluan mennä bussiasemalle ja hän osoittaa minulle oikean (?) suunnan kädellään.

1-20160405_185917

Minulla ei ole mitään tietoa, onko bussiasema iso rakennus vai kenties vain pysäkki tien reunassa. Hetken käveltyäni löydän kadun, jonka varteen on pysäköity useampia busseja. Oon napannut puhelimeeni kuvankaappauksen Yuanyangin kiinan kielisestä nimestä ja näytän sitä bussikuskeille, mutta yksikään bussi ei ole matkalla sinne. Lopulta yksi bussikuskeista nyökkää ja ottaa minut kyytiin. Istahdan huojentuneena paikalleni, onnistuin sittenkin löytämään oikean bussin! Pian minua alkaa kuitenkin epäilyttää, sillä bussi vaikuttaa oudon pieneltä pitkän matkan bussiksi. Näytän kuvankaappaustani uudestaan kuskille ja hän vain viittoo minua istumaan paikallani. Aikaa lähtöön on vajaa kymmenen minuuttia, joten päätän jäädä bussiin. Virhe.

1-20160406_065818

Reilu puoli tuntia myöhemmin emme ole liikahtaneet metriäkään. Bussikuski polttaa ketjussa ja tarjoaa minulle röökiä joka kerta sytyttäessään uuden savukkeen, kieltäydyn joka kerta ja vedän hengityssuojaani tiukemmin kasvojeni suojaksi. Pian alkaa tapahtua ja bussin kyytiin alkaa virrata reppujaan kanniskelevia ja aamunuudeleitaan ryystäviä koululaisia (kuski röökää yhä), bussin täytyttyä lähdemme vihdoin matkaan. Minua epäilyttää entistä enemmän, mutta yritän uskotella itselleni, että ehkä kyseessä on luokkaretki riisipelloille. Teoriani murenee kuitenkin nopeasti, sillä vajaa kymmenen minuuttia myöhemmin kaarramme koulun pihaan ja lasten poistuttua kyydistä jään yksin bussiin. Katson epäröivästi kuskiin, joka vaan viittoo minua istumaan paikallani, no ei kai tässä parempaakaan ideaa ole.

1-20160406_072958

Minua epäilyttää entistä enemmän, mutta yritän uskotella itselleni, että ehkä kyseessä on luokkaretki riisipelloille.”

1-20160406_103048

Muutamaa röökiä myöhemmin jostain ilmestyy pikkuinen minibussi, joka pysähtyy tien toiselle puolelle. Kuski osoittelee sitä kohti, joten nappaan rinkkani ja suuntaan bussille huojentuneena siitä, että pääsen pois tupakansavuisesta koulubussista. Näytän jälleen kuvakaappaustani ja yritän varmistaa, meneekö auto varmasti Yuanyangiin. ”Yes yes”. Istahdettuani kyytiin minua alkaa kuitenkin taas epäilyttää. Olen ainoa matkustaja ja auto on lastattu puolilleen eri kokoisia säkkejä.  Yhdestä avonaisesta säkistä pilkottaa piikikkäitä ja erikoisen hajuisia hedelmiä, toisesta säkistä kuuluu vaimeaa kotkotusta, kolmas säkki vain liikahtelee, mutta mitään ääntä ei kuulu. Vetäydyn lähemmäs ikkunaa ja yritän olla ajattelematta, mitä säkissä mahtaa olla. Pian pysähdymme ja huojennuksekseni kyytiin nousee lisää matkustajia, ehkä tämä sittekin onnistuu eikä minua ole tyyliin kidnapattu.

1-20160406_090744

Matka on pitkä ja torkahtelen välillä. Herätessäni oloni on hetkittäin suorastaan epätodellinen: kuinka uskomatonta onkaan, että olen yksin seikkailemassa ympäri Kiinan maaseutua paikallisbussin kyydissä? Ajelemme pitkin vuoristoisia pikkuteitä, ylitämme pauhaavia koskia ja ohitamme pikkuisia heimokyliä. Nautin tietyllä tapaa matkanteosta aivan suunnattomasti, ellei sitten lasketa sitä, että tämä(kin) kuski polttaa ketjussa ja sytyttää uuden savukkeen heti entisen sammuttua. Onneksi minulla on hengitysmaskini ja saan raotettua ikkunaa niin, että pystyn hengittämään raitista ilmaa.

”Herätessäni oloni on hetkittäin suorastaan epätodellinen: kuinka uskomatonta onkaan, että olen yksin seikkailemassa ympäri Kiinan maaseutua paikallisbussin kyydissä?”

Muutaman tunnin ajon jälkeen pysähdymme äkisti keskelle tietä ja minut ja muutama muu matkustaja viitotaan ulos bussista. En ole käänteestä lainkaan mielissäni, sillä oon maksanut lipun koko matkasta ja olettanut pääseväni kerralla perille. Koska en osaa lainkaan kiinaa, on kuitenkaan paha sanoa mitään. Hetken kuluttua nousemme uuteen minibussiin, joka on aikalailla samanlainen kuin edellinenkin kyyti. Röökaaminen ja lattialle sylkeminen jatkuu ihan samaan tahtiin, roskat heitetään suoraan ikkunasta pihalle. Autossa on lintuhäkki, jonka asukki lentelee sekopäisesti ympäri vankilaansa. Huomaisikohan kukaan, jos avaisin häkin oven ja päästäisin linnun lentämään vapauteen?

1-20160406_104825

1-20160406_123952

Useampi tunti vierähtää kunnes saavumme johonkin kylään ja kaikki matkustajat nousevat ulos bussista. Jaahas, aika siirtyä päivän neljänteen minibussiin. Varsinaiset istumapaikat ovat jo täynnä, mutta pääsen istumaan bussin lattialle nostetulle puupenkille, jonka jaan melko pulskan paikallisen mummon kanssa. Olen jälleen ainoa länkkäri ja muut matkustajat vilkuilevat minua uteliaasti. Yksi mies osaa vähän englantia ja saa kysytyksi, mistä olen kotoisin. Kaveri tosin taida tuntea sanaa Finland, kun useamman kerran jälkeenkin reaktia on, että ”aa New Zealand”. Minulta pyydetään bussissa myös yhteiskuvia, josta olen hieman yllättynyt, sillä tähän mennessä kukaan ei ole vaivautunut kysymään lupaa kuviin, vaan minusta arpisine naamoineni on räpsitty kuvia niin salassa kuin häpeämättömän röyhkeästikin.

Varsinaiset istumapaikat ovat jo täynnä, mutta pääsen istumaan bussin lattialle nostetulle puupenkille, jonka jaan melko pulskan paikallisen mummon kanssa.”

Minibussi numero neljä vie minut jälleen paikkaan x, ei suinkaan perille vaikka niin lupasi. Kuski kehtaa vielä pyytää matkasta maksua 30 juania vaikka tiedän, ettei matkan arvo ole puoltakaan tuosta hinnasta. Alan olla tosi pahalla päällä kaikesta pompottelusta ja valehtelusta, ja saan käyttää kaiken itsehillintäni, että en vain paiskaisi 20 juanin rahatukkoa kuskin jalkoihin ja sylkisi perään.

1-20160406_161843

Tiedän, etten enää voi olla kaukana määränpäästäni, joten päätän soittaa hostellilleni ja antaa heidän järjestää minut bussiin, jolla pääsen vihdoin perille asti. Hostellin omistaja, Richard, juttelee kuskin kanssa ja tinkii hinnan seitsemään juaniin. Viides (ja vihdoin viimeinen) minibussi eroaa päivän muista busseista oikeastaan vain siten, että se on hieman pienempi ja kuski polttaa vähemmän. Kun vihdoin pääsen perille, oloni on väsynyt ja hieman kettuuntunut, mutta ärtymys kuitenkin haihtuu nopeasti. Heitän rinkkani hostellille ja Richard lähtee näyttämään minulle läheisen torin, jolta aukeaa uskomattomat näkymät kilometrikaupalla jatkuville riisiterasseille. Huokaan ihastuksesta, nämä maisemat ovat todellakin kaiken matkustamisen arvoiset.

1-IMG_5815

1-IMG_5761