Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Siaminlahti

Koh Tao – Tosiaanko Thaimaan paras pinnanalainen elämä?

Koh Tao on yksi maailman suosituimpia paikkoja suorittaa sukelluslupa ja pikkuisen saaren voi sanoa elävän sukelluksesta. Saari on täynnä sukelluskouluja, jotka tarjoavat sukelluslupia edullisesti ja valtaosa jengistä osallistuukin jonkinlaiselle kurssille. Oletusarvoisesti Koh Taolle tulevan odotetaan sukeltavan, snorklaus on ehdoton vähimmäisvaatimus. Itse en kuitenkaan oo (ainakaan toistaiseksi) innostunut laitesukeltamisesta, joten jätin sertifikaatin hommaamisen suosiolla väliin. Mutta koska kyseessä on Koh Tao ja elämä pinnan alla on täällä se juttu, päätin osallistua päivän kestävälle snorklausretkelle.

1-IMG_4382

1-IMG_4183

1-20160314_201717

Erilaisia päiväretkiä on tarjolla kymmenittäin eikä niissä käsittääkseni ole mahdottomasti eroja. En itse asiassa edes eka tajunnut, että retket ovat eri yritysten tarjoamia, koska retkiohjelma ja mainosmateriaalit (kuvia ja fontteja myöten) olivat kaikissa lähes identtisiä. Retkeni maksoi 750 bahtia (n.19 €) ja siihen sisältyi kaikki kuljetukset, snorklauskamat ja lounas laivalla. Päivän aikana purjehdimme saaren ympäri ja pysähdyimme snorklaamaan useampaan eri paikkaan.

1-IMG_4339

1-IMG_4334

1-IMG_4348

Ensimmäinen snorklausmesta oli nimeltään Shark Bay. Mereen hypätessäni olin vielä ihan innoissani, mutta se tunne ei kestänyt kauaa. Näkymät pinnan alla tekivät minut lähinnä surulliseksi: kuollutta korallia ja muutama yksinäinen pieni kala. En ymmärrä, miksi edes pysähdyimme kyseisessä paikassa. Onneksi seuraavat snorklauspaikat olivat parempia ja värikkäät koralliriutat kalaparvineen vastasivat huomattavasti enemmän retkiesitteissä vilisseitä satumaisia maisemia. Suosikkini päivän pysähdyspaikoista olivat Mango Bay ja Koh Nangyuan.

1-20160314_141216

1-IMG_4347

1-IMG_4367

Tykkään snorklaamisesta pieninä annoksina, mutta pidemmän päälle väsyn helposti (sillä seikalla, etten oo kovin hyvä puhaltamaan suolavettä ulos putkesta ja usein nielen tahattomasti vettä, saattaa olla jotain tekemistä asian kanssa :D). Tästä johtuen en viimeisissä pysähdyspaikoissa enää jaksanut mennä veteen, vaan tilasin kylmän juoman ja nautin olostani laivan yläkannella. Paattimme oli muuten todella mukava ja sieltä pääsi myös loikkimaan kristallinkirkkaaseen veteen. Itselleni tää oli heittämällä retken ykkösantia!

1-IMG_4360

1-IMG_4372

1-IMG_4366

Vaikka retki oli kokonaisuudessaan mukava ja hyvin järjestetty, olin kuitenkin rehellisesti sanottuna hieman pettynyt. Koh Tao on kuitenkin, ainakin kävijämäärien perusteella, yksi Thaimaan parhaista snorklaus/sukelluskohteista (huom. en väitä, että kohde olisi absoluuttisesti paras, mutta sellainen mielikuva minulle on markkinoinnin kautta muodostunut) ja monet kehuvat paikkaa maasta taivaisiin, joten odotukseni oli asetettu korkealle eivätkä ne tällä retkellä täyttyneet.  En voi olla vertaamatta Koh Taoa muihin kohteisiin, joissa olen snorklaillut, ja on todettava, että oon vaan nähnyt Australiassa ja Fidzillä niin paljon parempaa. Valitettavasti vertailukohteet menee nyt vähän turhan kauas, mutta Thaimaan muista snorklauskohteista minulla ei ole omakohtaisia kokemuksia.

1-IMG_4358

1-IMG_4351

1-IMG_4344

Mutta vaikka odotukseni olisivatkin olleet epärealistiset, en kuitenkaan voi poissulkeakaan sitä ikävää tosiasiaa, että retken aikana näin niin kuolleita koralleja kuin vedessä lilluvia roskiakin. Luulen, että Koh Taolla on sen kapasiteettiin nähden aivan liikaa porukkaa ja massaturismi aiheuttaa omat haasteensa ympäristölle, mutta ei tämmöistä silti ole kiva nähdä. En tiedä, millainen tilanne saarella on aiemmin ollut vai onko nää ympäristöhaitat tulleet kehiin vasta viime aikoina?

Pitää tietty ottaa huomioon myös se, että tällä retkellä snorklailimme vain saaren ympärillä rannikon tuntumassa, ehkä hieman kauempana sijaitsevat sukellusmestat painivat ihan eri sarjassa ja ovat oikeasti mahtavia. Tai siis pakkohan niiden on olla, miksi ihmiset muuten muka tulevat tänne eivätkä malta tehdä muuta, kuin vain sukeltaa? Ehkä tämäkin kirjoitus saattaisi olla hyvinkin erilainen, jos olisin käynyt sukeltamassa snorklausretken sijaan (ainakin haluan kovasti uskoa niin).

Hylätty bungalowikylä paratiisisaarella

Olin lukenut/kuullut jostain, että Koh Taon itärannikolta löytyy kiva cliff jumpingiin soveltuva paikka. Ajatus loikkimisesta turkoosin kirkkaaseen mereen oli minusta sen verran vastustamaton, että päätin lähteä katsastamaan paikan. Se fakta, että paikka sijaitsi saaren vastakkaisella puoliskolla ja sinne pääsisi vain patikoimalla viidakon läpi, ei haitannut tippaakaan. Matkaan lähtiessäni en kuitenkaan osannut lainkaan aavistaa, että en koskaan tulisi pääsemaan cliff jumping mestaan asti, vaan löytäisin jotain sitäkin siistimpää.

1-20160313_164820-001

1-20160313_163604-001

1-20160313_164333-001

1-20160313_163024-001

1-20160313_155638-001

1-20160313_163114-001

Tää reissu menee taas kerran kategoriaan järjettömät viidakkopatikoinnit, aiemmin harrastettu kyseistä lajia mm. Kambodzassa Annin kanssa. Olin valmistautunut tämän kertaiseen koettelemukseen tsekaamalla kartasta, että haluamaani paikkaan pitäisi kulkea tie. Vai että tie! Kyseessä oli pikemminkin kärrypolku, joka oli paikoin sortunut ja lähes umpeen kasvanut, skootterikyydistä pystyi vain haaveilemaan. Kävely ei sinänsä ollut juttu eikä mikään, mutta kenkävalintani oli vähintäänkin kyseenalainen: kuka muka pistää jalkaan flipflopit, kun tiedossa on useampia tunti reippailua suht haastavassa maastossa viidakon keskellä? (Syytän Australiaa tästä!)

1-IMG_4288

1-20160313_164157-001

1-20160313_162811-001

1-20160313_155831-001

1-20160313_163434

1-20160313_163517-001

Viidakkohaikki oli mahtavaa vastapainoa biitsillä löhöämiselle: maasto oli ihanan vehreää, ilmassa lenteli värikkäitä perhosia ja bongasin pari oravaakin (huom. näin jälkikäteen kyseenalaistan, oonko muka nähnyt oravia Thaimaassa, vai meneekö flipflopsankarilta nyt sekaisin oravat ja apinat? :D) Matka saaren puolelta toiselle tuntui kestävän pienen ikuisuuden ja rehellisesti sanottuna mua alkoi jo hieman jännittää, pääsenkö perille ollenkaan vai eksynkö viidakkoon. Tai entä jos vesi loppuu, tai jos tulee pimeä, ennenkuin edes pääsen perille? Mitä jos hämähäkki puree tai astun käärmeen päälle? Oisko mahdollista, että täällä oisi tiikereitä? Onneksi polku lähti lopulta kiemurtelemaan alas ja pian löysinkin itseni täysin autiolta paratiisirannalta. Oli niin kaunista ja hiljaista, että tuntui, kuin olisin saapunut kokonaan eri saarelle. Ei sillä, että Koh Tao ei olisi kaunis paikka, mutta mun erakoituneeseen makuun siellä on ehkä turhankin paljon turisteja. Pulikoin aalloissa kuin Ariel konsanaan ja saatoinpa innostua lauleskelemaan uimalauluanikin (se siitä hiljaisuudesta).

1-20160313_141051-001

1-IMG_4310

1-20160313_154226-001

1-IMG_4328

1-IMG_4325

1-IMG_4315

1-20160313_154514-001

Vasta tullessani takaisin rantaan, tajusin olevani itse asiassa todella oudossa paikassa, nimittäin keskellä hylättyä bungalowikylää. Hylätyt paikat kiehtovat minua tietyllä tapaa ja oon aiemmin käynyt mm. hylätyssä huvipuistossa ja sairaalassa. Hylätty bungalowikylä oli kuitenkin ihan omanlaisensa, ei uskoisi että Koh Taon kaltaiselta paratiisisaarelta löytyy tämmöinen mesta! Kontrasti ränsistyneiden paikkojen ja postikorttimaisemien välillä oli vähintäänkin räikeä: rikkinäiset ikkunat, paikoin sisätiloihin asti tunkeutunut viidakko, kattoon ripustetut unisiepparit, seiniin töhrityt graffitit, merelle tuijottava pehmonalle… Kuljeskelin ympäri bungalowikylää enkä voinut olla ihmettelemättä, miksi näin kauniissa miljöössä sijaitseva paikka oikein on jäänyt oman onnensa nojaan?

1-20160313_153259-001

1-IMG_4316

1-IMG_4317

1-20160313_153228-001

1-20160313_153656-001

1-IMG_4321

Googletin myöhemmin, että kyseinen bungalowikylä on nimeltään Laem Thain ja se on ollut suljettuna vuodesta 2010. Syynä paikan sulkemiseen olivat ilmeisestikin myrskyn aiheuttamat vauriot, joiden korjaamiseen paikan omistajalla ei ollut varaa. Ei siis mitään sen kummallisempia mysteereitä. Jos on seikkailuhenkinen ja haluaa tehdä Koh Taolla jotain, mitä ei moni turisti tee, niin kannattaa ehdottomasti käydä tsekkaamassa tämä paikka. Mukaan kannattaa kuitenkin varata reilusti vettä, sillä tää osa saaresta on todella eristäytynyttä. Myös eväät on hyvä idea ja itse laittaisin tällä kertaa jalkaan jotain flipflopeja peittävämpää…

1-20160313_153757-001

1-20160313_153831-001

1-20160313_153726-001

1-20160313_153605-001

1-20160313_154234-001

Jos haluaa kokea todellista seikkailua, niin voisi olla aika jännä idea ottaa mukaan teltta ja leiriytyä  Laem Thainissa. Itseäni jostain syystä jäi kiehtomaan ajatus nukkua yö hylätyn resortin katolla ja herätä aamulla katsomaan auringonnousua. Oisko kukaan inessä vai karmiiko pelkkä ajatuskin viettää yö tuommoisessa paikassa?