Browsing Tag

saarihyppely

Kootut vinkit Fidzille

Päätin vielä koota hieman yhteen omia kokemuksia Fidziltä. Ennen reissua en mitenkään mahdottomasti löytänyt tietoa tästä matkakohteesta suomeksi (no okei, en kyllä hirveän aktiivisesti etsinytkään), mutta ehkäpä näistä vinkeistä saattaisi olla hyötyä jollekulle Fidzin matkaa suunnittelevalle. Eihän tää mikään kaikenkattava opas ole, mutta muutamia huomionarvoisia asioita, joista ainakin itselleni olisi ollut hyötyä, jos olisin etukäteen niistä ollut tietoinen.

Huomioi matkan suunnitteluvaiheessa: Fidzi on sopiva matkakohde, jos hakee reissultaan aktiivista rantalomaa, rentoa oleilua ja paratiisimaista tunnelmaa. Paikka on yllättävän monipuolinen ja saarilta löytyy sopivia kohteita niin reppureissareille, surffareille, sukeltajille, lapsiperheille kuin luksuslomailua rakastavillekin. Ilmasto on trooppinen ja lämpötila on läpi vuoden sama, noin 25-30 astetta. Paras matkustusaika on kuitenkin huhtikuusta marraskuulle, sillä sadekausi ajoittuu joulukuusta maaliskuun loppuun. Pyörremyrskyt ovat todennäköisimpiä alkuvuodesta ja voivat sotkea matkasuunnitelmat. Oma reissuni sijoittui huhtikuun loppupuolelle ja kelit olivat oikein kohdillaan!

Matkustaminen Fidzille: Lennot Suomesta Fidzille ovat kalliit ja pitkät. Matkasta on kuitenkin mahdollista selvitä vain yhdellä vaihdolla, lentämällä esimerkiksi Hong Kongin kautta. Helpointa Fidzin reissu on yhdistää maailmanympärimatkaan. Esimerkiksi mantereiden väliseen lentoon, tyyliin Sydneystä Losiin, voi joillakin lentoyhtiöillä sisältyä ilmainen pysähdys Nadilla. Australiasta ja Uudesta-Seelannista käsin Fidzille on myös mahdollisuus kytätä edullisempia lentoja.

Liikkuminen Fidzillä: Koska Fidzi koostuu sadoista saarista, tuo se paikkojen välillä liikkumiseen omat haasteensa. Saarten välillä liikkumisvaihtoehdot ovat joko lennot tai venekyyti. Maan sisäiset lennot ovat kalliita, mutta nopea ja helppo tapa liikkua. Valtaosa ihmisistä liikkuu kuitenkin meriteitse. Turisteilla Bula Pass on suosittu matkalippu saarten välillä liikkumiseen. Kyseisen passin voi ostaa haluamalleen ajalle ja sen voimassaoloaikana saa liikkua joustavasti tiettyjen saarten välillä niin paljon, kuin haluaa. Kannattaa kuitenkin huomioida se, että veneet eivät kulje non-stoppina (saattaa siis olla vain yksi vuoro päivässä) ja monet majapaikat vaativat kahden yön vähimmäisyöpymisen (ja buukkauksen etukäteen). Se, että vierailisi päivän aikana useammalla saarella, onkin käytännössä hyvin haastavaa. Itse yllätyin siitä, kuinka kallista saarten välillä liikkuminen on (toisaalta näin jälkikäteen ei mikään ihme, sillä saarille kuljetetaan lähinnä turisteja). Esimerkiksi viikon Bula Pass olisi maksanut oman reissuni aikaan hieman yli 200 euroa. Bula Pass voi olla jossain tilanteessa hyvä valinta, mutta itse päädyin liikkumaan yksittäisillä venekyydeillä, jotka buukkasin majapaikkojeni kautta. Kannattaa ainakin edes vähän yrittää suunnitella matkaansa etukäteen, niin saa selvyyttä siihen, mikä on itselle sopivin tapa liikkua saarten välillä. Saarten sisällä puolestaan voi liikkua taksilla, vuokra-autolla, yksityisillä autokyydeillä tai paikallisbusseilla. Kokeilin muutamaan kertaan myös liftausta ja se onnistui mainiosti. Pienemmillä saarilla ei välttämättä ole minkäänlaista liikennettä, koska sitä ei yksinkertaisesti tarvitse, vaan kävellen pääsee kaikkialle.

Majoitus: Fidzillä on tarjolla runsaasti erilaisia majoitusvaihtoehtoja. Itse yövyin erilaisissa hostelleissa, joiden asiakaskunta koostui pääosin pienellä budjetilla matkaavista ja backpackereista. Taso oli vaihtelevaa ja on hyvä varautua siihen, että lämmintä vettä ei aina välttämättä ole saatavillla, internetistä puhumattakaan (huom. omat kokemukseni perustuvat siis ainoastaan budjettivaihtoehtoihin). Paikalliset hostellit eroavat esimerkiksi Ausseista ja Euroopasta siinä, että niissä on harvoin yhteiskeittiötä ja rahaa kuluukin helposti suunniteltua enemmän ravintolaruokaan. Omissa majapaikoissani henkilökunta oli kuitenkin hyvin ymmärtäväistä ja he keittivät minulle ystävällisesti vettä päivinä, jolloin halusin piheillä ja syödä kuppinuudeleita raflaruoan sijaan. Joillain pienemmillä saarilla ei kuitenkaan ole lainkaan kauppoja, joten niillä on käytännössä täysin resortien armoilla. Esimerkiksi Mana-saarella ollessani päädyin buukkaamaan suosiolla all-inclusive-paketin, joka sisälsi aamiaisen, lounaan ja illallisen (juomat eivät kuuluneet hintaan). Pienemmille saarille kannattaakin ehdottomasti varata mukaan myös hieman omia eväitä ja juomavettä/vedenpuhdistustabletteja. Toki resorteissa usein on omat kauppansa (enemmänkin pieni kioski), joissa on myynnissä kaikenlaista, mutta hinnat ovat pilvissä verrattuna esimerkiksi pääsaaren paikallisiin marketteihin.Kulttuuri: Länsimaihin verrattuna meininki on Fidzillä todella yhteisöllistä. Paikalliset asuvat kylissä, joissa on kussakin oma päällikkönsä. Musiikki on läsnä kaikkialla ja iltaisin ihmiset kokoontuvat yhteen juomaan kavaa ja viettämään aikaa yhdessä. Fidziläiset ovat kohteliaita ja tuttavallisia, he tulevat helposti juttelemaan ja kyselemään kuulumisia. Henkilökohtaisesti minulle jäi paikallisista lämmin ja ystävällinen kuva. Suurin kultturiero länsimaihin lienee erilainen aikakäsitys. Saarilla vallitsee täysin oma aikansa, Fiji Time, eikä kelloa seurata turhan tarkasti. Aikataulut pysyvät harvoin ja asiat tapahtuvat omalla painollaan. Jos VR toimisi Fidzillä, niin ei kukaan välittäisi myöhästelystä eikä junahenkilökunnan tarvitsisi lainkaan lepytellä viivästyksistä suivaantuneita matkustajia :DD Itseäni mietitytti, ehtivätkö ihmiset täällä ikinä ajoissa töihin, mutta kai koko systeemi vaan toimii joustavammin. Matkailijan kannattaakin olla valmis joustamaan omissa aikatauluissa eikä esimerkiksi missään nimessä varata paluulentoa samalla päivälle, kun on vasta tulossa takaisin pääsaarelle pienemmiltä saarilta. Yleisesti ottaen rento aikakäsitys on kuitenkin varsin jees ja stressivapaa meininki tarttui nopeasti, minne sitä lomalla kiire olisikaan?

Hintataso: Itse yllätyin Fidzin hintatasosta enkä mitenkään kovin positiivisesti. Toki Fidzi on edullinen verrattuna Australiaan ja Uuteen-Seelantiin, mutta Kaakkois-Aasialle se ei hintakilpailussa pärjää. Tästä syystä monet aussit suuntaavatkin lomailemaan mieluummin Balille, joka on Fidziä huomattavasti edullisempi lomakohde. Toki Fidzilläkin voi matkustaa pienellä budjetilla, esimerkiksi hostelliyöpymisestä maksoin edullisimmissa paikassa noin kahdeksan euroa yöltä. Tutkiminen ja vertailu kannattaa, sillä hintaerot ovat paikoin valtavia. Yleisesti ottaen hotellit ja länkkäreille suunnatut palvelut ovat kalliita, mutta jos liikkuu paikallisbusseilla ja käy paikallisissa kaupoissa, säästää huomattavia summia.Kohdevinkkejä: Koska Fidzin kansainvälinen lentoasema sijaitsee Nadissa, saavat monet matkailijat ainakin jonkinlaisen kosketuksen pääsaareen. Monesti kuulee sanottavan, ettei pääsaareen kannata tuhlata aikaa, mutta itse olen sitä mieltä, että myös Viti Levulta löytyy siistejä paikkoja. Esimerkiksi Coral Coast on hyvä vaihtoehto kokeilla snorklausta tai laitesukellusta. Kannattaa kuitenkin ehdottomasti lähteä saarihyppelemään pienemmille saarille, joilla maisemat ovat kuin suoraan lomaesitteistä. Turkoosia merta, kauniita rantoja ja lempeässä tuulessa huojuvia palmupuita. Upea miljöö on innoittanut myös useita elokuva-ammattilaisia, esimerkiksi Tom Hanksin tähdittämästä Cast Away -leffasta tuttu saari sijaitsee Yasawan saaristossa ja kuvauspaikalle järjestetään opastettuja retkiä. Jos taas kaipaa vaihtelua rantalomailuun, on Taveuni ihan mahtava kohde. Tällä Fidzin kolmanneksi suurimmalla saarella voit vaikka uida vesiputouksissa, samoilla sademetsissä eksoottisten kasvien keskellä tai kiivetä vuoren huipulle ihailemaan auringonlaskua Tyyneen valtamereen.

Siinä ne, mitä vielä tuli mieleeni. Lisää saa toki kysellä kommenttiboksissa, mielelläni vastailen. Blogin oikeasta sivupalkista muuten löytyvät kaikki Fidziä käsittelevät postaukseni, kategoriassa ”Fidzi” siis kiinnostuneille lisää tunnelmia ja fiilistelyä :)) xx

2 kommenttia
2.10.2015 by katareissaa

Taveuni – Puutarha keskellä Tyyntämertä

Monesti Fidzin ajattelisi äkkiseltään olevan vain valkoista hiekkaa, palmupuita ja turkoosia merta. Sitä se toki on. Mutta on se myös paljon muutakin. Taveuni on mahtava esimerkki hieman erilaisesta saarikokemuksesta, täältä jos mistä kannattaa lähteä hakemaan vaihtelua rantalomailuun. Toki saarelta löytyy kauniita rantoja ja mahtavia sukelluspaikkoja, mutta tässä postauksessa keskityn omiin fiiliksiini ja esittelen pari kohdetta, joista erityisesti pidin.

Taveuni on Fidzin kolmanneksi suurin saari. Saari on tuliperäinen, mutta viimeisestä purkauksesta on kulunut aikaa jo 500 vuotta. Taveunia kutsutaan usein nimellä Garden Island, puutarhasaari. Nimitys on todella osuva, sillä saari on mielettömän vehreä, täynnä kauniita luonnonkukkia ja trooppista kasvillisuutta.

Taveuni sijaitsee 180 asteen meridiaanin rajalla eli kansainvälisellä päivämäärärajalla. Koko Fidzin valtio on kuitenkin määrätty samalle aikavyöhykkeelle eli kaikkialla valtiossa on sama päivämäärä sijainnista riippumatta. Käytännössä päivämääräraja ei siis vaikuta saarelaisten elämään, mutta saarelle on kuitenkin pystytetty kyltti paikkaan, jossa kansainvälinen päivämääräraja kulkee. Omasta mielestäni päivämääräraja on ihan äärimmäisen kiehtova ja olihan kyseinen kyltti pakko käydä katsomassa, että voin sanoa olleeni teoriassa samaan aikaan eilisessä ja tässä päivässä. Vai onko se tässä päivässä ja huomisessa? Menen ihan sekaisin jo kellojen kääntämisestä, joten tätä juttua vasta onkin hankala tajuta haha :DD

Itse tutustuin mestoihin täysin omatoimisesti. Ajelin paljon paikallisbussilla, jolla pääsi varsin kätevästi liikkumaan ympäri saarta (eikä muuten maksanut paljon). Koin Taveunin todella turvalliseksi, ihmiset olivat avuliaita ja yksin liikkumisessa ei ollut mitään ongelmia. Majapaikat järjestävät toki myös opastettuja kierroksia, jotka ovat myös hyvä vaihtoehto tutustua saareen. Osallistumalla opastetulle kierrokselle tukee paikallisten elinkeinoa ja oppaat luonnollisesti tietävät paljon sellaista, mitä itse ei välttämättä edes saa mistään selvitettyä. Vaikka opastetuissa kierroksissa on paljon hyviä puolia, niin omatoimisesti liikkuessa saa sit tietty tehdä kaiken omaan tahtiinsa ja hommassa on enemmän seikkailufiilistä.

Yksi suosikkiaktiviteeteistani Taveunilla oli ehdottomasti Lavena Coastal Walk -kävely. Kävelyreitti kulkee pitkin merenrantaa ja läpi rehevien sademetsien, ylitimmepä jossain vaiheessa joen huteraa riippusiltaa pitkin. Kävely on suhteellisen helppo, mutta kuumankostea ilmasto tuo patikointiin omat haasteensa. Edestakaisin reitin kävelee nopeimmillaan reilussa kahdessa tunnissa, mutta aikaa kannattaa varata enemmän. Polku nimittäin päättyy sademetsän keskellä oleville vesiputouksille, joihin kannattaa ehdottomasti pulahtaa vilvoittelemaan. En saanut kameraa mukaan putouksille ja nämä kauempaa räpsityt kuvat eivät tee paikalle oikeutta (toinen putous ei edes näy kuvissa), mutta tää paikka oli aivan mieletön. Putouksilta pystyi laskemaan liukumäkeä luonnonmuovaamaa uraa pitkin ja pääsipä sieltä putousten huipulta myös hyppimään alas. Oon ties kuinka kauan halunnu päästä kokeilee cliff jumpingia ja nyt se onnistui, vieläpä näin siistissä paikassa. Yks paikallinen tyyppi teki aika hurjan loikan varmaan sellasen kymmenen metrin korkuisen putouksen huipulta, mutta mie katsoin parhaaksi hyppiä alas vaan siitä pienemmältä putoukselta. Vaikka oisin luultavasti uskaltanut ylempääkin hypätä, niin kiipeäminen liukkaita kiviä pitkin sinne ylös ois voinut päättyä tosi ikävästi.Jonkinlaista itsesuojeluvaistoa siis tullu tähän ikään mennessä :DD

Vesiputouksia on saarella useampiakin. Yhtenä päivänä kävin kävelemässä erään toisen reitin, jonka varrella oli peräti kolmet eri vesiputoukset. Näissä putouksissa voi myös uida, mutta Pocahontas-tyyliset loikat jäivät tällä kertaa väliin, sillä paikalla ei ollut ketään, joilta olisin voinut kysyä, mikä kohta on turvallinen hypätä.

Vaikka vietinkin Taveunilla melko aktiivista lomaa, niin oli yleisfiilis Fidzin tyyliin todella rentoa ja kiireetöntä. Mukaan mahtui päiviä, jolloin vaan chillailin ja päivän ainoa aktiviteetti saattoi olla korin punominen palmun lehvistä tai kookospähkinän avaaminen oikeaoppisesti. Olen hämmästynyt siitä, kuinka vähän turisteja saarella oli. En tiedä, että kävikö miulla vain hyvä tuuri vai onko Taveuni sitten vaan toistaiseksi pysynyt salassa suurilta massoilta. Esimerkiksi suunnatessani biitsille, sain koko rannan täysin itselleni enkä nähnyt ainoatakaan ihmisolentoa. Tuli siinä ihan sellainen fiilis, että tämmöistä varmaan oisi autiolla saarella :DD Jos siis kaipaa menoa ja meininkiä, ei Taveuni siinä tapauksessa ole ihanteellinen kohde. Toki iltaisin majapaikassani oli aina hauskoja illanviettoja, joissa kava virtasi ja musiikki raikui. Itselleni tämmöinen riitti mainiosti ja omien kokemusteni perusteella suosittelisin lämpimästi matkustamaan Taveuni-saarelle, mikäli Tyynenmeren saarille matkailemaan suuntaa. Ihan huikee paikka!

Kirjoita kommentti
21.9.2015 by katareissaa

Saarihyppelyä kengännaru budjetilla

Viti Levun jälkeen matkustin eksoottiselle ja ihastuttavalle Taveuni-saarelle. Ennen kuin kirjoitan tarkemmin tästä Fidzin kolmanneksi suurimmasta saaresta, kerron hieman matkastani sinne. Päätin ottaa aiheen esiin, sillä matka oli itsessään jännä kokemus ja kelailin, että ideat saarihyppelyyn voisivat ehkä kiinnostaa jotakuta. Koska Fidzi koostuu sadoista eri saarista, tuo se paikkojen välillä liikkumiseen omat haasteensa. Kulkuneuvona on yleensä joko lentokone tai vene, ja nämä vaihtoehdot olivat tarjolla myös Taveuni-saarelle siirtyessäni. Koska reissuni alkaa olla loppupuolella, ja se näkyy myös budjetissa, ei suora lento Nadista tullut kysymykseen. Lento tietty säästäisi aikaa ja oisi muutenkin helppo valinta, mutta toisaalta olen tottunut matkustamaan vaatimattomammin ja seikkailut nyt vaan on aina erittäin jees. Niinpä päädyin ottamaan ensin bussin Suvaan ja sieltä edelleen laiva yön yli Taveuni-saarelle.

Seikkailuni siis alkoi minibussimatkalla Nadista Suvaan. Takamus puutui penkissä reilut neljä tuntia, mutta matka tuntui hurahtavan ohitse hetkessä. Olin vaan niin fiiliksissä siitä tunteesta, että pääsin biitsillä lekottelujen jälkeen taas tien päälle kohti tuntematonta. Bussimatkaa värittivät ohi vilistävät kylät, iloisesti vilkuttelevat lapset, eksoottisten hedelmien kaupustelijat tien varteen pystyttämissä kojuissaan ja tietysti silloin tällöin välähdykset turkoosina hohtavasta merestä. Bussin radiosta raikui ihan mahtava kasari-soittolista, joka tosin keskeytyi uutisiin, joissa kerrottiin kohtalokkaasta minibussiturmasta (ohitustilanne, törmäys ja ruumis niin tohjona, ettei sitä ees tunnistettu…) Ja samaan aikaan oma bussi vaan kaahasi eteenpäin talla pohjassa vastaantulevien kaistaa pitkin… Liikennekäyttäytyminen siis eroaa Suomesta, mutta esimerkiksi moniin Kaakkois-Aasian maihin verrattuna meininki on kuitenkin tosi kesyä. Tietynlaisia Aasia-viboja tuli kuitenkin siitä, että eväät jaetaan täällä muiden kesken. Asia selvisi minulle siitä, kun vieressäni istunut paikallisrouva avasi sipsipussinsa ja tarjosi siitä eka minulle ja sen jälkeen pussi kiersi läpi koko bussin. Jäikö sille itelleen ees mitään? Itseäni ruoan jakaminen tuntemattomien kanssa jaksaa aina hämmentää, omassa kultuurissa kun on niin tottunut siihen, että omat eväät saa syödä itse. Katsoin parhaaksi pitää herkkuni piilossa koko loppumatkan, eihän niistä ois ees riittänyt koko bussin matkustajille ja jos oisin yksin syöny ne, ois mua varmaan pidetty ihan törkeenä :DD

Onneksi bussimatka päättyi onnellisesti ja pääsin perille Suvaan yhtenä kappaleena. Tässä vaiheessa olin hieman epävarma, mitä seuraavaksi, joten lyöttäydyin yhteen samassa bussissa matkustaneiden saksalaisten kanssa (mistä se muuten johtuu, että saksalaisia on aina kaikkialla?) Aikaa laivan lähtöön oli vielä, joten päätimme käydä tutustumassa tähän Fidzin pääkaupunkiin. Ei mikään perusteellinen visitti, mutta suosittelen Suvasta tsekkaamaan ainakin keskustan kauppahallin, josta napattiin edullisia hedelmiä matkaevääksi. Jossain vaiheessa meidän joukkoomme lyöttäytyi kuin tyhjästä sellainen sählämies, joka alkoi opastaa meitä. Kaveri ei esitellyt itseään tai mitään, mutta hänen mukaansa meidän kannattaisi lähteä satamaan mahdollisimman pian, että ehtisimme varata itsellemme laivalta mahdollisimman mukavat paikat. Vaikken edelleenkään täysin ymmärrä, että mikä toi tyyppi oli ja mistä se ilmestyi, voin kertoa, että ei hän mikään huijari ollut kuitenkaan ja yställisesti hän opasti meitä koko loppumatkan ajan. :DD No niinpä mentiin sitten laivalle, mutta ei ihan tajuttu, miksi sinne piti mennä oikein etukäteen. Miulla oli halvin mahdollinen lippu kakkosluokkaan (bussi ja lautta yhteensä 95 FJD/suunta) eikä siellä ollu kaikille matkustajille ees istumapaikkoja. Laivalle mentiin siis pari tuntia ennen lähtöä, vain että päästiin varaamaan parhaat lattiapaikat :DD

No lauttamatka oli tosiaan kokemus :DD Laiva lähti pari tuntia myöhässä (Fiji time) ja matka venyi lähes vuorokauden mittaiseksi. Tätä kulkupeliä ei tosiaankaan voi verrata vaikka Itämerta seilaaviin viihdekeskuksiin, joten matkan ajaksi kannattaa varata mukaan jotain viihdykettä omasta takaa (kirja, pelikortit) ja ruokakin on hyvä idea (ravintola löytyi, mutta ruoan tasosta en osaa sanoa). Niin ja sellainen pikkuseikka, että omia hyttejä ei tosiaan ole, vaan jengi viettää aikaa lattiatasossa :DD Paikalliset kokeneet laivamatkustajat olivat tietty huomioineet tämän ja ottaneet merimatkalle mukaan patjoja, tyynyjä ja peittoja. Näytti mukavalta, itse nimittäin nukuin siellä laivan lattialla pyyhe peittona ja huppari mytättynä tyynyksi (miksei miulla oo sellasta kevyttä matkamakuupussia?) No vertaan nykyään aina nukkumiskokemuksiani Melbournen lentokentällä viettämääni yöhön ja siihen verrattuna tämä(kin) yöpaikka oli varsin jees.

Laiva pysähtyi matkan aikana yhden kerran ja pysähdyksen aikana pääsi nousemaan maihin. Maihinnousu kannattaa ehdottomasti, sillä se katkaisee kivasti pitkän merimatkan. Saari, jolle pysähdyimme oli Vanua Levu ja kävimme pysähdyksen aikana tutustumassa Savusavun kaupunkiin. Se on Fidziläisten kaupunkien tapaan hyvin pieni ja vaatimaton, enemmänkin kylän raitti kuin kaupunki. Käytiin kävelemässä kylillä, kateltiin ku paikalliset pelaili rugbya ja ihmeteltiin kuumia lähteitä, joita käytetään ruoan valmistukseen. Kuten kaikkialla Fidzillä, olivat paikalliset ystävällisiä ja he tulivat helposti juttelemaan. Useampaan otteeseen vastailin läpi tutun kysymyslitanian: Mistä olet kotoisin? Kauan olet Fidzillä? Tykkäätkö olla täällä? Mikä nimesi on? Ootko naimisissa? Nää kysymykset voi osittain tuntua näin länsimaisena hieman tungettelevilta, mutta se on vaan tyyli täällä päin maailmaa, että jutellaan ja kysellään. Totuin kyselijöihin aika nopeasti, mutta paikallisia sen sijaan jaksoi hämmästyttää se, että oon matkustanut ympäriinsä jo kuukausikaupalla yksinäni. Täällä on kaikki paljon yhteisökeskeisempää, joten mua pidetään kai vähän outona :DD Ja tietty sekin ihmettyttää, että miten miulla on varaa matkustaa. Täällä kun suurin osa ihmisistä ei ole poistunut eläissään edes omalta kotisaareltaan. Matkustaessani olen todella tajunnut sen, kuinka onnellisessa asemassa sitä itse onkaan. Meillä täällä länsimaissa eletään niin yltäkylläistä elämää ja kuka tahansa voi halutessaan saada säästettyä rahaa esimerkiksi matkustamiseen. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Toisaalta nämä ihmiset täällä saarilla vaikuttavat elämäänsä hyvin tyytyväisiltä, vaikkei heillä olekaan niin paljoa, siinä missä suomalaisen päivä saattaa mennä pilalle jo siitä, että kaupassa onkin oma suosikkituote loppu (puhumattakaan kotimaaamme tämän hetkisestä tilanteesta, mutta en viitsi mennä siihen). Osattaisiinpa mekin arvostaa enemmän sitä, mitä meillä on.

Hieman meinasin eksyä aiheesta,mutta palataan takaisin laivamatkaan. Pysähdyksen jälkeen nousimme takaisin laivaan ja matka jatkui. Vietin aikaa kannella tuijotellen Tyyntämerta. Juttelin lisää paikallisten kanssa. Tein saksalaisille taikatemppuja korteilla. Tutustuin reppureissariin, joka matkustaa teltta mukanaan (telttailua Oseanissa, kuin siistiä?) ja juttelimme pitkät tovit. Kun lopulta päästiin perille ja ulos laivasta, olikin merimatkaa takana jo lähes vuorokausi ja kello yli viisi iltapäivällä… Hieman matkaväsymys jo painoi, mutta onneksi taksi poimi kyytiin satamalaiturista ja vei meidät majapaikkaamme. Matkalla tuli nähtyä auton ikkunasta ihan mieletön auringonlasku: vaaleanpunainen taivas, palmupuita ja Tyynimeri, vau. Ihan mieletön päätös päivälle! Vaikka matka Taveunille oli pitkä ja paikoin puuduttava, oli se ehdottomasti vaivan arvoinen. Jos ei kuitenkaan ole rahasta kiinni ja haluaa vaan päästä nopeasti kohteesen, niin kantsii ehdottomasti vaan lentää ja jättää nää lauttamatkat tämmösille seikkailunmielisille sieluille ;))

Kirjoita kommentti
13.9.2015 by katareissaa