Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Rodos

Rodoksen parhaat

Palataan ainakin tällä erää viimeistä kertaa Rodoksen tunnelmiin. Kuten aiemmin oon jo maininnut, oli reissu onnistunut ja mieleen jäi monta mukavaa lomamuistoa. Tässä vielä lyhyesti parhaita juttuja:

-Välimeren upeat maisemat1-20151019_130628

-Meidän lähibiitsi, Ellin ranta (kuvan hyppytornista käytiin loikkimassa muutamaan otteeseen)1-IMG_2798

-Kisut<31-DSC_1059

-Autonvuokraus ja omatoiminen kiertely (voit tsekata postaukseni roadtripistä Rodoksella täältä)1-DSC_0703

-Halpa viini 1-20151020_131507-Tavernat ja herkullinen kreikkalainen ruoka (erityisesti feta ja tsatsiki!!!)1-20151018_192525

-Turkoosi meri1-IMG_2755

-Lindos (kaunis valkoinen kylä ihastutti, postauksen löydät täältä)1-20151019_122950

-Cliff jumpingiin soveltuvat luonnonkalliot1-DSC_0767

-Kauniit näköalapaikat (Monolithos ja näkymät Lindoksen akropolikselta jäi mieleen päällimmäisinä)1-DSC_1171

-Lempparipuuni eli palmut1-20151020_124156

-Hotelli (vaikkei paljoa aikaa vietettykään, oli hotlan aamiaiset ja lakanat aika ihania)1-20151018_162839

-Historialliset kohteet ja rauniot1-IMG_2706

-Matkaseura (iso kiitos vielä molemmille!!!)1-20151024_102143Ps. Oiskohan aika hankkia passille joku suojakuori? :DD

Rodos – Loppuunkulutettu vai ajaton klassikko?

Massaturismi alkoi Rodoksella jo 1950-luvulla ja suomalaiset ovat lomailleet saarella heti alkuajoista lähtien. Rodos pitää edelleen pintansa yhtenä Kreikan suosituimmista lomasaarista ollen tuttu ja helppo kohde, niin hyvässä kuin pahassakin.

On sanottu, että Rodokselta on turha odottaa ns. aitoa Kreikkaa, sillä paikka on niin turistikohde kuin olla voi. Matkailu onkin iso bisnes ja väestöstä peräti 80 % saa elantonsa suoraan tai välillisesti turismista. Mutta toisaalta matkailubisnes on ollut läsnä paikallisten arjessa todella kauan ja heille tämä on ihan tavallista arkea, joten mielestäni näin ajatellen Rodos on yhtä ”aito” kuin joku muukin matkakohde (ehkä aidompikin). Turismi vaan on ollut olennainen osa saarta jo niin kauan, että paikkaa on hankala kuvitella ilman sitä. Mitä Rodokselle tapahtuisikaan, jos matkailijat yhtäkkiä päättäisivät jättää sen?

1-20151024_092816 1-DSC_0814 1-20151018_1539091-DSC_0598Satuin muutama viikko sitten katsomaan 70-luvulla tehdyn Risto Jarvan Loma-elokuvan, jonka tapahtumat sijoittuvat Rodokselle. Juoni menee yksinkertaistettuna niin, että leffan päähenkilö Aimo joutuu väärään lentokoneeseen ja päätyy lomailemaan Alppien sijaan Rodokselle. Kommelluksilta ei voi välttyä, kun rahaa on mukana hyvin rajallisesti ja laukussa vain talvitamineita. Onneksi Aimo näppäränä keksii, miten piposta saa tehtyä uimahousut. Suksille ei keksitä yhtä käytännöllistä tarkoitusta, mutta ne päätyvät muistaakseni koristamaan baarin seinää. Vaikka leffa onkin jo vanha eikä lainkaan sellainen, mitä normaalisti katsoisin, niin mielestäni oli ihan mielenkiintoista katsoa se matkan jälkeen ja yrittää tunnistaa tuttuja paikkoja.

1-20151017_1409061-IMG_2812 1-IMG_2790 1-20151018_114032 Leffassa suomalaiset esitetään vähän junttimaisesti, silloin kun ei olla hotellihuoneessa ikävöimässä kotimaahan, lauletaan bussissa yhteislauluja muiden maamiesten kanssa ja hörpitään piilopullosta. Ilman elokuvaakin Rodoksesta on ehkä tiettyjä ennakkoluuloja. Kärjistäen  juurikin, että sinne mennään joka vuosi ja ollaan koko loma hotellissa, ehkä korkeintaan käydään Suomibaarissa lihapullilla. Vaikka oma reissutyylini aika erilainen onkin, oon sitä mieltä, että kukin reissaa tavallaan ja matkailu avartaa joka tapauksessa. Ihmiset haluavat reissuiltaan eri asioita ja elämäntilanteita on monenlaisia. Toisinaan on mukava vain lomailla helposti ja Rodos on siihen hyvä kohde. Lentomatka on lyhyt, matkat edullisia ja tarjolla monipuolisesti tekemistä. Kielitaidotonkin pärjää, Rodoksen kaupungissa ravintoloissa on lähes aina ruokalistat suomeksi, suomalaisia kauppoja on useita ja onpa kaupungissa ihan kokonainen Suomikatukin.

1-20151023_211118 1-IMG_2824XXX 1-IMG_2823 1-DSC_0808Minut Rodos yllätti positiivisesti monipuolisuudellaan. Parhaiten saari sopii rentoon rantalomailuun, mutta sieltä löytyy myös kulttuuria, historiaa, upeita maisemia, luontoa ja sesonkiaikaan ymmärtääkseni menoa ja meininkiäkin. Jos eteen sattuisi hyvä diili, niin voisin vaikka mennä Rodokselle uusiksikin. Olisi jännä nähdä, miten erilaista meininki on kesäaikaan, kävisin ehdottomasti toistamiseen Lindoksessa, tutustuisin paremmin itärannikon rantoihin ja saaren eteläkärjessä olisi kiinnostavaa käydä. Harkitsisin myös retkiä naapurisaarille ja ehkä Turkin puolelle. Toisaalta Rodosta enemmän oon tällä hetkellä kiinnostunut Kreikan muista saarista. Jonkinlainen saarihyppely ois mahtava toteuttaa jossain vaiheessa, erityisesti Santorini ja suosikkileffani Mamma Mian kuvauspaikat kiinnostavat.

1-DSC_09721-IMG_2816 1-DSC_0752 1-DSC_0743Onko Rodos täysin loppuunkulutettu? Ei mielestäni, mutta ehkä paikoin vähän haalistunut. Ikivihreä klassikko? Ainakin suosiosta päätellen vastaus on kyllä. Totuus lienee kuitenkin vähän näitä molempia ja jotakin siltä väliltä. Ehkä Rodos onkin matkakohteena jo niin nostalginen, että se alkaa olla retro ja näin ollen trendikäs.

Mitä mieltä siellä ollaan Rodoksesta? Kerro toki kommenttiboksissa :))

Roadtrip Rodoksella

Päädyimme Rodoksen matkallamme vuokraamaan päiväksi auton ja tekemään saarikierroksen, ihan mahtava keino tutustua paikkoihin. Autovuokraamoita on runsaasti ja erilaisia menopelejä tarjolla joka makuun. Autoa vuokratessa riitti ihan suomalainen ajokortti eikä liikenteessä ollut mitään sen erikoisempaa. Toki tietyt vuoristotiet olivat melko kapeita, mutta kaiken kaikkiaan ajaminen oli helppo keissi. Opasteetkin olivat varsin hyviä ja pärjättiin paperikartalla ilman erillistä navigaattoria. Vaikka Rodoksen saari ei olekaan kovin iso, riittäisi kierreltävää mainiosti useammaksikin päiväksi.

1-DSC_10331-DSC_1081

1-DSC_1131 1-DSC_0997 1-DSC_1006 Aloitimme saarikierroksen länsirannikon puolelta ja ajelimme Rodoksen kaupungista aina Kamiroksen raunioille asti. Kamiros on yksi parhaiten säilyneistä Kreikan muinaisista kaupungeista. Erittäin hyvä kohde historian ystäville ja kukapa ei nauttisi kauniista näköaloista. Lähistöllä näkyi olevan myös kivanoloinen ranta, mutta emme heti malttaneet jäädä biitsille, vaan jatkoimme matkaa.

1-DSC_0977 1-DSC_0990 1-DSC_0984 1-IMG_2954 1-IMG_2937 1-DSC_1017 1-DSC_1000

Tie kulki rannikkoa pitkin ja autosta pääsi hyvin ihailemaan merimaisemia. Kun tie alkoi kääntyä sisämaahan päin, spottasin sattumalta tienviitan, joka opasti Kritinian vanhalle linnalle. Ei oltu suunniteltu pysähtyvämmme täällä, mutta päätettiin kääntyä ja käydä katsastamassa paikka. Hyvä päätös! Linnan raunioille pääsi ilmaiseksi ja sieltä aukesi hienot näkymät merelle. Hengailipa linnoituksella kissaemo pentuineen, joita oisi voinut jäädä paijailemaan pidemmäksikin aikaa.

1-DSC_11001-20151022_115003 1-DSC_1058 1-DSC_1067 1-DSC_1095 1-IMG_2989 1-DSC_1060 1-DSC_1059Ekstemporepysähdyksen jälkeen jatkettiin matkaa sisämaahan, Embonan kylään. Tiet olivat kapeita ja mutkaisia, mutta maisemat ihanan vehreitä. Embona on pieni vuoristokylä, joka tunnetaan parhaiten viineistään. Vuoristossa sää oli viileä ja tuulinen, joten visiitti kylässä jäi melko lyhyeksi. Lähinnä käppäiltiin autiota kylän raittia pitkin ja käytiin tietty maistelemassa niitä kuuluisia viinejä.

1-DSC_1123 1-DSC_1104 1-DSC_1130 1-DSC_1106 1-DSC_1119

Seuraavaksi ajeltiin Monolithokseen, joka oli ehdottomasti yksi roadtripin mieleenpainuvimmista kohteista. Kukkulan huipulla oli raunioiden lisäksi pieni valkoiseksi kalkittu kappeli ja ylhäältä aukesivat aivan upeat näkymät merelle. Mielettömän kaunis paikka!

1-DSC_1206 1-20151022_141120 1-DSC_1141 1-DSC_1160 1-DSC_1144 1-20151022_142645 1-DSC_1205 1-20151022_141937 1-20151022_141233

Monolithokselta siirryttiin itärannikon puolelle. Itärannikolla on selvästi enemmän liikennettä ja paikkoihin on helppo tutustua halutessaan bussillakin. Olimme aiemmin jo käyneet päiväretkellä Lindoksessa, joten emme menneet uusiksi, vaan ajelimme kohti pohjoista aina Tsambikan rannalle asti. Tsambika on monien mielestä saaren paras hiekkaranta ja siellä olikin yhä jonkin verran jengiä syksyn tunnusta huolimatta. Aallot olivat kovat, mutta meri todella kaunis.

1-DSC_1213 1-IMG_3019 1-IMG_3026 1-DSC_1216 1-DSC_1217

Päivän viimeinen kohde oli tällä kertaa Epta Piges eli Seitsemän lähdettä. Oltiin etukäteen luettu paikasta ja se vaikutti virkistävän erilaiselta kohteelta raunioiden ja näköalapaikkojen vastapainoksi. Seitsemän lähteen alue oli mielestämme kuitenkin vähän omituinen tai ehkä vaan ootettiin jotain muuta. Lähteet olivat melko vaatimattomia, mutta solisivat kauniisti. Kävimme myös kävelemässä luontopolun, jonka varrella oli pelottavan näköisiä puita (ainakin miun mielestä ne oli tosi kriipejä, ihan ku niillä ois kasvot?) Paikassa oli myös sellainen pitkä maanalainen tunneli, jonka piti kai johtaa jollekin järvelle. Meille tuli kuitenkin siskoni kanssa tunnelissa jotenkin outo ja huimaava olo. Vesi solisi, oli pimeetä ja tuntui, että se tunneli vaan jatkuu ikuisesti. Käännyttiinkin sitten varmaan jossain puolivälissä takaisin, joten en nyt tiedä varmasti, minne se tunneli lopulta johti. Vähän ehkä jäi vaivaamaan, mutta eipä ainakaan pyörrytty sinne maan uumeniin :DD 1-DSC_1230 1-IMG_3029 1-IMG_3033 1-DSC_1234 1-DSC_1239 1-DSC_1236 1-IMG_3041 1-DSC_1243

1-DSC_1242En ollut kovin innostunut ajamaan autoa pimeässä, joten suunnattiin ennen auringonlaskua takaisin Rodoksen kaupunkiin ja palautettiin meidän menopeli. Aika paljon kohteita saatiin kuitenkin mahdutettua yhteen päivään! Oon tosi tyytyväinen, että päätettiin vuokrata auto ja tutustua Rodoksen roadtripin merkeissä. Jatkoon ehdottomasti!

Rodoksen Monte Smith

Rodoksen lomamatkallamme kävimme yhtenä päivänä Monte Smithin kukkulalla. Monte Smith sijaitsee melko lähellä kaupungin keskustaa ja sinne pääsee kätevästi satamasta lähtevällä paikallisbussilla. Emme etukäteen olleet ottaneet selville paikan sijaintia sen kummemmin, mutta kuski kertoi meille ystävällisesti oikean pysäkin ja siitä käveli kukkulalle alle vartissa.

1-IMG_29301-20151021_173447 1-IMG_29281-20151021_170336Monte Smithillä on arkeologinen puistoalue, soikeanmuotoisen stadionin rauniot ja antiikinaikaisen Apollon temppelin pylväitä. Akropolis ei ole säilynyt aivan yhtä hyvin kuin Lindoksen vastaava, mutta kannattaa paikka silti käydä katsastamassa. Kukkulan huipulta aukeaa hyvät maisemat merelle ja selkeällä säällä voi nähdä mantereelle Turkkiin asti.

1-IMG_2905 1-IMG_2908 1-DSC_0916 1-DSC_0910En tällä kertaa runoile tämän enempää, kuvat puhukoot puolestaan. Tää lähtee nyt talonrakennustalkoisiin. Piparkakkutalon nimittäin 😉 Katotaan kuin luovaksi heittäydyn vai tyydynkö suosiolla kyhäämään kasaan vaan jotain perinteistä. Hobittila voi olla vähän liian haastava keissi miun rakennustaidoilla… Ulkona muuten sataa parhaillaan lunta (!) ja viikonloppuna käytiin Kauneimmissa joululauluissa, ihana kun alkaa pikkuhiljaa saada sitä joulufiilistä.Palaillaan x

1-IMG_2920 1-DSC_0942 1-IMG_2922