Tänä(kin) kesänä matkailuni täällä kotimaan kamaralla jäivät harmittavan vähäisiksi. Onneksi kuitenkin sain ystäväni Saksasta vierailulle Suomeen ja minulle tuli ”pakko” ottaa muutama päivä vapaata ja lähteä tutustumaan kotimaahani hieman lisää.
Kirjoitin aiemmin postauksen, jossa kyselin ideoita, mitä näyttää ulkomaalaiselle kaverille Suomesta (kiitos vinkeistänne!) Nyt ajattelinkin kertoa, mitä kaikkea päädyimme tekemään ja jakaa kanssanne parhaita juttuja roadtripin varrelta!
-Tampereen vanha tulitikkutehdas on viime aikoina vilahtanut useammassakin blogissa. Graffiteja hylätyssä tehdasrakennuksessa, just sen tyylinen mesta, josta tykkään! Ympäristö inspiroi kuvailemaan ja vietettiinkin täällä kameroinemme tovi jos toinenkin (yllä olevasta kuvasta kiitos serkulleni!) Vierailun jälkeen suunnattiin vatsat kurnien syömään intialaista ruokaa, josta ehdin kesän aikana jo kehittää itselleni pienimuotoisen pakkomielteen. Voin kertoo, että maistui kuukausien haaveilun jälkeen aikas hyvältä! 
-Ystäväni oli Suomen reissua suunnitellessamme esittänyt toiveen, että voisimme yöpyä yhden yön ulkona järven rannalla. Alunperin keskustelimme telttailusta, mutta päädyimme yöksi Katajajärven laavulle Kangasalaan. Vaikka yöt alkavat olla jo viileitä, niin makuupussissa huovan alla tarkeni hyvin eivätkä hyttysetkään häirinneet yörauhaamme. Aamulla totesimme, että laavu oli telttaakin parempi valinta ja että voisi melkein nukkua ulkona useamminkin (siis siinä tapauksessa, että patja olisi vähän pehmeämpi).
-Ei määränpää vaan myös se matka! Toisinaan navigaattorini ohjasi meidät joillekin ihan randomeille pikkuteille, mutta vaikka aikaa kului enemmän, nähtiin paljon verrattuna pelkkään motaria pitkin paahtamiseen. Myös musiikki on tärkeä osa matkantekoa ja luukutettiinkin matkan aikana läpi mm. Haloo Helsingin ja Kraftklubin albumeita (music swap ja silleen).
-Matkan varrella pysähdyimme Hollolassa sijaitsevalla Kiikunlähteellä. Olin spotannut paikan Instagramista ja vähän epäilin, olisiko lähde oikeasti niin maaginen kuin kuvissa, mutta lähteen vesi oli kuin olikin aivan turkoosin kirkasta! Todella satumainen paikka, joskaan ei ihan niin syvällä metsän siimeksessä kuin olin kuvitellut. Parkkikselta kävelee helposti tietä pitkin lähteelle alle viidessä minuutissa.
-Vanhaan asuinkaupunkiini Lahteen on aina hauska palata! Lahdessa pidän eniten sataman alueesta. Sinne oltiin juuri pystyttämässä tivolia, joka pysähtyy siellä joka syksy. Mua vähän harmittaa, etten oo ikinä ehtinyt käydä satamassa tivolin aikaan, mutta ehkä joskus vielä? Söimme satamassa lounasta, kiertelimme ympäriinsä ja kävimme kahvilla Karirannassa, joka on yksi sataman mukavimmista kahviloista.
-Pysähdyin Lahdessa itse asiassa myös jo menomatkalla Tampereelle ja kävin mm. vanhassa työpaikassani. Terkkuja sinne jos luette!
-Ystäväni on kiinnostunut erityisesti luontokohteista, joten päätimme pysähtyä kansallispuistoon patikoimaan. Repoveden kansallispuisto osui sopivasti matkan varrelle ja oli kohde, joka on kiinnostanut myös itseäni pidemmän aikaa. Puistossa on runsaasti erilaisia vaellusreittejä, joista me päädyimme kiertämään noin viiden kilsan mittaisen Ketunlenkin. Kirjoittelen Repovedestä mahdollisesti lisää myöhemmin, hieno paikka!
-Rehellisesti sanottuna olin hieman huolissani, jos sataisi ja keli olisi harmaa koko ystäväni vierailun ajan, mutta mitä vielä! Sää oli lähes koko vierailun ajan ihan huikea, mikä tuuri!
-Yövyimme kaksi yötä kesäasunnollamme Saimaan rannalla ja otimme vähän rennommin vastapainona pitkälle automatkalle. Saunoimme, uimme, grillasimme, kävimme sienessä ja pelasimme mölkkyä. Olin todella onnellinen nähdessäni, miten kovasti ystäväni nautti perinteisestä suomalaisesta mökkielämästä.
-Ystäväni toivoi, että pääsisi maistamaan perinteistä suomalaista ruokaa ja äitini yllätti minut ihan täysin kutsumalla meidät syömään ja tarjoamalla itse kokkaamansa aterian. Lounaaksi oli muikkuja, oman maan perunoita, kanttarellikastiketta, vihreä salaatti ja karjalanpiirakoita. Ja jälkkäriksi vielä marjarahkaa! En oisi itse ikinä saanut toteutuksi mitään noin herkullista, äiti on paras!
-Yksi suosikkipaikkojani kotiseudultani on jylhän kaunis Haukkavuori. Hieman vajaa kilometrin haikki ja edessä tämmöiset maisemat. Joskus vielä otan teltan mukaan, menen yöksi tuonne ja herään katsomaan auringonnousua.
-Yksi kotiseutuni erikoisuuksista ja tunnetuimmista matkailun vetonauloista on Veijo Rönkkösen Patsaspuisto Parikkalan Koitsanlahdessa. Puistossa on yli 500 erilaista patsasta ja se on Suomen tunnetuin ITE-taiteen teoskokonaisuus. Haahuilimme ympäri puistoa ihmettelemässä hieman pelottavankin näköisiä patsaita ja tulihan niiden kanssa napattua selfie jos toinenkin :’D
-Iltaisin ihailimme auringonlaskuja ja pimeyden laskeuduttua siirsimme tuolit takapihalle, kääriydyimme huopiin ja istuimme ihailemaan kirkkaana loistavaa tähtitaivasta tähdenlentoineen. Tämmöistä pitäisi tehdä useamminkin!
-Parasta oli kuitenkin seura! Siemailimme viiniä ja muistelimme aussiaikoja: kun liftasimme Rockhamptoniin, kun kaverini lukitsi minut vahingossa autoon auringonnousun ajaksi ja kun koitettiin päästä sisään baariin, jonka katolla järjestettiin allasbileet (no eipä ikinä päästy). Lisäksi Charly oli tilannut minulle tuliaiseksi Timtameja Australiasta asti! Siis kuin mahtava tyyppi oikeesti!
Reissun päätteeksi en voi muuta kuin sanoa, että Suomessa, ja Pohjoismaissa yleisesti, on todellakin potentiaalia vaikka mihin. En itse ollut kunnolla tajunnutkaan, kuinka eksoottista esimerkiksi sienestäminen tai saunominen voivat ulkomaalaisen silmin ollakaan. Toivottavasti saan joskus toistekin houkuteltua ulkomaalaisia ystäviäni kyläilemään tänne kauas pohjolaan, näytettävää riittäisi vaikka kuinka!
