Ainakin osa teistä on varmasti kuullut Matkamessuilla järjestetystä Travel Bloggers Give Back -hyväntekeväisyyskirppiksestä. Jos et, niin ideana oli kerätä varoja Nepalin kastittomien auttamiseksi, voit halutessasi lukea lisää kampanjasta esimerkiksi Archie gone Lebanon ja Pingviinimatkat -blogeista. Tempaus oli ilmeisen onnistunut, kirppis nimittäin tuotti lähes 2000€! Ihan huikeeta ja hieno juttu, että tämmöisiä järjestetään. Kirppiksien suurena ystävänä kävin itsekin messuhulinoiden lomassa tsekkaamassa kyseisen tapahtuman.
Enkä muuten ollut ainoa paikalle saapunut, lauantaina heti kirppiksen avauduttua myyntipöytien ympärillä kävi nimittäin aikamoinen kuhina ja luovutin aika nopeasti, kun tuntui olleen niin paljon jengiä paikalla ettei päässyt rauhassa katselemaan myytävinä olevia tuotteita (nim. oon maalta ja kammoan väentungoksia :D). Onneksi kuitenkin yritin sunnuntaina uusiksi ja teinkin myyntipöydästä vielä varsin makeita löytöjä. Mukaan tarttui kaksi matkaopasta, Mondon opas Thaimaahan Lonely Planetin Brasilia.
Nykyään kaikki tieto on helpoiten saatavilla netissä ja matkojen suunnittelu käy kätevästi koneen äärellä. En kuitenkaan ole kokonaan luopunut vanhanliiton matkaoppaista, sillä yksinkertaisesti tykkään kirjoista. Niitä voi pidellä kädessä, koskettaa ja kääntää sivua, ihan eri filis kuin tietokoneella skorraillessa jos minulta kysytään!
Suomenkielisistä matkaoppaista Mondon julkaisut ovat ehdottomasti lemppareitani. Kerronta on elävää, hauskaa, persoonallista, mutta kuitenkin asiapitoista ja selkeästi jäsenneltyä. Kirppispöydästä mukaan nappaamani Thaimaa-opas on Antti Helinin käsialaa. Kävin muuten messuilla kuuntelemassa useampaa Antin Thaimaa-aiheista luentoa, joten nyt tuntuu, kuin lukisi tutun kirjoittamaa kirjaa (tai ainakin kirjan kertoja sai ikään kuin kasvot) 🙂
Siinä missä Mondon oppaat pyrkivät ehkä enemmän välittämään fiiliksiä ja omakohtaisia kokemuksia, niin Lonely Planetit ovat todella yksityiskohtaisia tietopaketteja, jotka pyrkivät kertomaan kaikesta kaiken. Lounareiden vinkit eivät ehkä ole niitä kaikista autenttisimpia, sillä kun opuksessa mainitaan tietty kohde tai reittiehdotus, kaikki turistit suuntaavat sinne, näin kärjistäen. Mutta tästä huolimatta tykkään Lounareista kovasti, niissä kun esitetään tiivistetysti kaikki oleellinen ja vinkeistä voi sitten poimia itselleen niitä parhaita.
Kiitos matkabloggaajien hyväntekeväisyyskirppiksen, nyt myös minun kirjahyllystäni löytyy sinikantinen Lonely Planetin opus (tai eihän mulla itse asiassa oo kirjahyllyä, mutta ehkä tajuatte pointin 😀 ) Etukäteen toiveissani oli napata Lounari esim. Jenkkeihin, mutta ne varmaan ehtivät mennä jo siinä lauantain ensi ryysiksessä. Niinpä päädyinkin aikamoiseen villiin korttiin, nimittäin Brasiliaan! Vaikkei matka sambakarnevaalien ja Amazonin kotimaahan valitettavasti ihan ajankohtaisin taida ollakaan, niin nyt meikän on ainakin pakko jossain vaiheessa mennä sinne, kun on kerran opaskin! Vai voisko tän tulkita joksikin universumin antamaksi merkiksi?
Kokonaisuudessaan Matkamessut olivat ensikertalaiselle mukava kokemus. Tapahtuman parasta antia olivat, hyväntekeväisyyskirpparin lisäksi, luennot, joita kävin kuuntelemassa useita. Oli myös mahtavaa tavata kanssabloggaajia ja muita matkailusta kiinnostuneita! Toki tiettyjen maiden ständitkin kiinnostivat, mutta harmittavan moni maa, joista olisin ollut kiinnostunut, ei ollutkaan mukana messuilla. Mutta ehkä ensi vuonna! Ensi vuonna haluaisin myös ehdottomasti päästä osallistumaan messuille jo ammattilaispäivien aikana, sillä tällä kertaa en tiukan aikataulun vuoksi mitenkään ehtinyt. Kiitokset vielä bloggaajapassista ja sujuvasti järjestetystä tapahtumasta Messukeskuksen suuntaan!
Loppuun vielä iso kiitos siskolleni näistä valokuvista, joista tuli lopulta ihan onnistuneet hankalasta mallista huolimatta! 🙂 En nimittäin oo kovin tottunut poseeraamaan kuvissa, joten minulle tulee kameran edessä usein vähän epämiellyttävä olo. Uhrauduin kuitenkin tällä kertaa, koska onhan tämmöiset ”in-action”-kuvat huomattavasti kivempia kuin jos oisin vaan napannut kuvan takista henkarissa riippumassa. Kuvissa näkyvä Niken pipo on muuten kans kirppislöytö muutaman vuoden takaa ja yhä ahkerassa käytössä. Toivottavasti myös uusi takkini saa runsaasti käyttökertoja jo lähitulevaisuudessa!
