Päädyimme Rodoksen matkallamme vuokraamaan päiväksi auton ja tekemään saarikierroksen, ihan mahtava keino tutustua paikkoihin. Autovuokraamoita on runsaasti ja erilaisia menopelejä tarjolla joka makuun. Autoa vuokratessa riitti ihan suomalainen ajokortti eikä liikenteessä ollut mitään sen erikoisempaa. Toki tietyt vuoristotiet olivat melko kapeita, mutta kaiken kaikkiaan ajaminen oli helppo keissi. Opasteetkin olivat varsin hyviä ja pärjättiin paperikartalla ilman erillistä navigaattoria. Vaikka Rodoksen saari ei olekaan kovin iso, riittäisi kierreltävää mainiosti useammaksikin päiväksi.
Aloitimme saarikierroksen länsirannikon puolelta ja ajelimme Rodoksen kaupungista aina Kamiroksen raunioille asti. Kamiros on yksi parhaiten säilyneistä Kreikan muinaisista kaupungeista. Erittäin hyvä kohde historian ystäville ja kukapa ei nauttisi kauniista näköaloista. Lähistöllä näkyi olevan myös kivanoloinen ranta, mutta emme heti malttaneet jäädä biitsille, vaan jatkoimme matkaa.
Tie kulki rannikkoa pitkin ja autosta pääsi hyvin ihailemaan merimaisemia. Kun tie alkoi kääntyä sisämaahan päin, spottasin sattumalta tienviitan, joka opasti Kritinian vanhalle linnalle. Ei oltu suunniteltu pysähtyvämmme täällä, mutta päätettiin kääntyä ja käydä katsastamassa paikka. Hyvä päätös! Linnan raunioille pääsi ilmaiseksi ja sieltä aukesi hienot näkymät merelle. Hengailipa linnoituksella kissaemo pentuineen, joita oisi voinut jäädä paijailemaan pidemmäksikin aikaa.
Ekstemporepysähdyksen jälkeen jatkettiin matkaa sisämaahan, Embonan kylään. Tiet olivat kapeita ja mutkaisia, mutta maisemat ihanan vehreitä. Embona on pieni vuoristokylä, joka tunnetaan parhaiten viineistään. Vuoristossa sää oli viileä ja tuulinen, joten visiitti kylässä jäi melko lyhyeksi. Lähinnä käppäiltiin autiota kylän raittia pitkin ja käytiin tietty maistelemassa niitä kuuluisia viinejä.
Seuraavaksi ajeltiin Monolithokseen, joka oli ehdottomasti yksi roadtripin mieleenpainuvimmista kohteista. Kukkulan huipulla oli raunioiden lisäksi pieni valkoiseksi kalkittu kappeli ja ylhäältä aukesivat aivan upeat näkymät merelle. Mielettömän kaunis paikka!
Monolithokselta siirryttiin itärannikon puolelle. Itärannikolla on selvästi enemmän liikennettä ja paikkoihin on helppo tutustua halutessaan bussillakin. Olimme aiemmin jo käyneet päiväretkellä Lindoksessa, joten emme menneet uusiksi, vaan ajelimme kohti pohjoista aina Tsambikan rannalle asti. Tsambika on monien mielestä saaren paras hiekkaranta ja siellä olikin yhä jonkin verran jengiä syksyn tunnusta huolimatta. Aallot olivat kovat, mutta meri todella kaunis.
Päivän viimeinen kohde oli tällä kertaa Epta Piges eli Seitsemän lähdettä. Oltiin etukäteen luettu paikasta ja se vaikutti virkistävän erilaiselta kohteelta raunioiden ja näköalapaikkojen vastapainoksi. Seitsemän lähteen alue oli mielestämme kuitenkin vähän omituinen tai ehkä vaan ootettiin jotain muuta. Lähteet olivat melko vaatimattomia, mutta solisivat kauniisti. Kävimme myös kävelemässä luontopolun, jonka varrella oli pelottavan näköisiä puita (ainakin miun mielestä ne oli tosi kriipejä, ihan ku niillä ois kasvot?) Paikassa oli myös sellainen pitkä maanalainen tunneli, jonka piti kai johtaa jollekin järvelle. Meille tuli kuitenkin siskoni kanssa tunnelissa jotenkin outo ja huimaava olo. Vesi solisi, oli pimeetä ja tuntui, että se tunneli vaan jatkuu ikuisesti. Käännyttiinkin sitten varmaan jossain puolivälissä takaisin, joten en nyt tiedä varmasti, minne se tunneli lopulta johti. Vähän ehkä jäi vaivaamaan, mutta eipä ainakaan pyörrytty sinne maan uumeniin :DD 
En ollut kovin innostunut ajamaan autoa pimeässä, joten suunnattiin ennen auringonlaskua takaisin Rodoksen kaupunkiin ja palautettiin meidän menopeli. Aika paljon kohteita saatiin kuitenkin mahdutettua yhteen päivään! Oon tosi tyytyväinen, että päätettiin vuokrata auto ja tutustua Rodoksen roadtripin merkeissä. Jatkoon ehdottomasti!
-Tavernat ja herkullinen kreikkalainen ruoka (erityisesti feta ja tsatsiki!!!)
Ps. Oiskohan aika hankkia passille joku suojakuori? :DD
