Hups. Tulipahan taas tehtyä katoamistemppu, missä oonkin viime aikoina varsin ansiokkaasti kunnostautunut. Ei tarvita kuin yksi taikasana ja blogin olemassaolo (ja monet muutkin jutut) unohtuu yhtä nopeasti kuin yritysverotuksen luennot konsanaan. Mökki.
Yhdentoista peräkkäisen sadepäivän jälkeen oli jo ikuinen wannabe optimistikin luopunut hellehaaveistaan, joten yllätys olikin melkoinen, kun taivas vihdoin kirkastui ja mittarin lukemat kipusivat kiitettäviin lukemiin. Otettiin äkkiä auto alle ja sunnattiin nauttimaan aurinkoisista päivistä kesämökillemme, jossa onkin tullut vietettyä viime päivinä paljon aikaa niin perheen, sukulaisten, ystävien ja koirakavereiden kanssa kuin itsekseenkin. Nää kuluneet päivät ovat saaneet minut taas muistamaan, miksi en oo vielä toistaiseksi viettänyt yhtäkään kesää kokonaan Suomen ulkopuolella. Aurinkoisina kesäpäivinä kirkasvetisen järven rannalla ja pitkinä lämpiminä iltoina luonnon rauhassa voin vilpittömästi sanoa, että Suomi on maailman paras paikka.
Mitä sitten oon oikein puuhaillut? Ollaan saunottu, pesty hiukset järvessä ja uitu (yhdelläkin uinnilla varmaan yli sata vetoa!) Pelailtu lautapelejä ja hakattu mölkkyä. Siemailtu kylmää valkkaria terassilla ja nautiskeltu grilliruokaa (grillatut kukkakaalit on meikän uus suosikki!) Käyty keräämässä jogurttiin marjat mökin vierestä ja syöty aamiaisia pitkän kaavan kautta takapihalla.
Letitetty hiuksia ja yritetty saada selvää Sannin lyriikoista (tyynyjuttelu=pillow talk?!?) Kitketty pihaa ja kuunneltu sirkkojen siristystä. Katottu vanhan liiton videonauhurista muumikasetteja ja herkuteltu (päivässä on pakko saada vähintään yks jäätelö!) Makoiltu nurmikolla ja tehty veneretki saarelle (onnellinen merikarhu!) Juteltu universumista ja ihasteltu upeita auringonlaskuja. Poimittu luonnonkukkia ja käyty kuvailemassa (tän postauksen kuvissa on mukana muuten myös siskoni ja serkkuni järkkäreillä nappaamia kuvia omien kännykkäkuvien lisäksi!)
Tänään tulin pitkästä aikaa kotiin muutamaksi päiväksi ja jos vaan maltan olla lähtemättä mihinkään, niin koitan vihdoin saada loput Thaimaa-jutut julkaistua, että päästäis jo seuraavaan kohteeseen. En siis ole kadonnut lopullisesti ja blogin olemassaolokin on jo kirkkaana mielessä (toisin kuin nekään luennot). Vaikka blogin laiminlyönti välillä vähän mieltä kaiveleekin, niin oon kuitenkin sitä mieltä, että kesä on vain kerran vuodessa ja se on just oikee vuodenaika ottaa hieman iisimmin (enkä oikein usko, että muutkaan juuri hengaa koneella?) Anyway, viettäkäähän kiva viikonloppu x
