Eilen tuli kuluneeksi kuukausi siitä, kun jätin Suomen hanget taakse ja saavuin tänne Limaan. Kuukauteen on mahtunut valtavasti kaikenlaista, mikä on toisaalta mahtavaa, mutta myös aika uuvuttavaa. Kuten viimeksi kirjoitin, niin olen ollut sairaana, enkä ikävä kyllä ole vieläkään täysin tervehtynyt. Oikeastaan yli puolet täällä olosta olen ollut kipeä, ehkä viikon kokonaisuudessaan voinut hyvin. Normaalisti en sairasta juuri koskaan, joten tämä on ollut itselle hyvin epätyypillistä. Monet muutkin vaihtarit ovat sairastelleet, Huacachinan retken jälkeen yli puolet mukana olleista sairastui ja useampi oli sairaalassa tiputuksessa. Ei ikinä selvinnyt, että mistä se johtui, mutta episodin aiheuttajaksi epäiltiin niin ruokamyrkytystä kuin uima-altaan vettäkin. Onneksi olin itse valmiiksi puolikuntoinen, niin en uinut altaassa enkä oikein syönytkään mitään, joten säästyin tuolta taudilta!
Pääsiäisenä oltiin vaihtariporukalla viikonloppuretkellä Huarazissa. Sielläkään ei vältytty sairastelulta, kun osa porukasta kärsi vuoristotaudista. Kun oltiin palaamassa vuorilta ja opas kysyi, kuinka monella särkee päätä, niin yli puolet bussista viittasi. Välillä bussia pysäytettiin, että jengi pääsi oksentamaan. Omalta kohdalta olin jo valmiiksi puolikuntoinen, joten en osaa sanoa, että kärsinkö vuoristotaudista, vai muuten vaan 😀 Kaikesta huolimatta reissu oli todella hieno, suunniteltiin jo uusintaa innokkaimpien haikkaajien kanssa! Oli ihanaa päästä pois kaupungista: vuorilla oli uskomattomat maisemat ja niin puhdas ilma verrattuna tänne suurkaupungin kuumuuteen ja tunkkaisuuteen. Koitan kirjoittaa oman juttunsa tuosta retkestä, kunhan ehdin käydä kuvia läpi.
En voi sanoa olevani erityisen ihastunut Limaan kaupunkina, mutta kokemuksena tämä on kyllä mielenkiintoinen ja jotakin täysin erilaista, mitä olen aikaisemmin kokenut. Arki rullaa normaalisti ja rutiiniakin alkaa muodostua, muutama itselle sopiva ravintola on löytynyt ja aamuisin oon alkanut keittää puuroa samaan tapaan kuin Suomessakin. Vielä kun tervehtyisi täysin, niin voisi alkaa käydä lenkillä tai joogailla.
Opiskelut sujuu omalla painollaan, joskin espanjan kielen kanssa on edelleen aika paljon haasteita. Ymmärrän tunneilla aiheesta riippuen 50-80 %, mutta puheen tuottaminen ei meinaa sujua. Toisaalta vasta kuukausi kulunut, joten ehkä toivoa vielä on. Tälle viikolle ei ole mitään reissusuunnitelmia, ehkä viikonloppuna voisi käydä rannalla pitkästä aikaa. Ilman pitäisi alkaa viilenemään noin kuukauden päästä, joten sitten tuskin tulee enää vastaavaa mahdollisuutta nauttia lämmöstä.
2 Comments
Voi vitsit, tuo Huaraz kuulostaa mahtavalta, olipa harmi, että olit edelleen puolikuntoinen. Itse viettäisin seuraavalla Peruun kohdistuvalla reissulla siellä mielellään parikin viikkoa tehden jonkun huomattavan pitkän patikan. Maisemat tosiaan näyttävät siellä uskomattoman hienoilta!
Huaraz maisemineen on tosiaan upea, oikea vaeltajan paratiisi. Kaksi viikkoa menee hujauksessa!