Suomen suurin matkablogiyhteisö

Filmitähtimäistä kohtelua Ao Manaossa

Prachuap Khiri Khanin ehdottomasti ihanin ranta on muutaman kilometrin päässä keskustasta sijaitseva Ao Manao. Normaalisti Ao Manao on varsin rauhallinen rantakohde, mutta Thaimaassa sattui visiittini aikana olemaan käynnissä koululaisten lomat, joten biitsillä oli runsain joukoin paikallisia vapaiden vietossa. Länkkäreitä ei kuitenkaan näkynyt missään ja loistinkin rannalla, kevyestä päivetyksestä huolimatta, vaaleana pohjoismaalaisena kuin huutomerkki. Poikkeava ulkonäköni sai jengissä aikaan mielenkiintoisia reaktioita ja minua kohdeltiin kuin suuremmankin luokan julkkista.

1-20160322_150438

1-IMG_4817

1-IMG_4822

1-IMG_4830

Biitsillä sain osakseni niin uteliaita katseita, ujoja hymyjä, iloisia tervehdyksiä kuin lentosuukkojakin. Osa paikallisista osasi sanoa englanniksi vain hello, mutta sitä toisteltiin senkin edestä. Jotkut enemmän englantia osaavat puolestaan uskaltautuivat jopa juttelemaan kanssani. Täällä ei selvästikään olla kyllästytty ulkomaalaisiin, vaan ihmiset vaikuttivat aidosti kiinnostuneilta siitä, kuka olen, mistä tulen ja mitä pidän heidän kotiseudustaan. Myös yhteiskuvat olivat kysyttyjä, kanssani halusivat ottaa selfieitä niin yksittäiset tyypit kuin muutamat koululaisryhmätkin. En itse asiassa olisi välittänyt niin mahdottomasti olla jatkuvasti kameran edessä mun kaikkea muuta kuin huolitellussa rantalookissa, mutta suostuin kuviin, koska tyypit tuntuivat tulevan siitä niin iloiselle mielelle.

1-IMG_4815

1-IMG_4806

1-IMG_4799

1-IMG_4796

Vaikka olinkin tietyllä tapaa otettu kaikesta saamastani huomiosta ja paikallisten kanssa juttelu oli mukavaa, hetkittäin mua väsytti olla jatkuvasti huomion keskipiste. Koska en osaa thaita muutamaa fraasia enempää eivätkä kovin monet paikalliset osaa englantia kovinkaan paljoa, etenivät keskustelut pitkälti saman kaavan mukaisesti: kehuin Thaimaata ja sitä, kuinka kaunista täällä on ja kuinka ystävällisiä ihmiset ovat. Jos vähääkään aihetta, kehuin myös keskustelukumppanin kielitaitoa. Välillä saatoin yksinkertaistaa vastauksiani esitettyihin kysymyksiin: saatoin tyyliin sanoa olevani opiskelija ja lomailevani Thaimaassa kaksi viikkoa, jonka jälkeen palaan Suomeen. Syynä tähän oli lähinnä se, että monelle ajatus siitä, että reissaan yksinäni monta kuukautta on täysin utopistinen. Perhekäsitys on tällä puolen maailmaa niin erilainen, että jo parin viikon erossa olo perheestä voi tuntua hankalalta käsittää. Puhumattakaan siitä, että nuorella naisella olisi omasta takaa rahaa kierrellä ympäri maailmaa suhteellisen pitkän aikaa.

1-IMG_4838

1-IMG_4825

1-IMG_4768

1-IMG_4764

Ao Manaosta tekee erityisen vaikuttavan näkymä merestä kohoaville jylhille kartsivuorille. On myös hauska seikka, että biitsi sijaitsee sotilasalueella ja siellä on ilmavoimien tukikohta. Ranta on kuitenkin vapaasti auringonpalvojien ja vesipetojen käytettävissä, ja alueelle pääsee keskustasta kätevästi esimerkiksi polkupyörällä. En voi olla ihmettelemättä, miten suuret turistimassat eivät ole löytäneet näin upeaa rantakohdetta? Lienevätkö kaikki länkkärit pakkautuneet suht lähellä sijaitsevaan Hua Hiniin? Jos kaipaa reissullaan paikallista meininkiä, rauhallista rantaa tai haluaa kokea, millaista on paistatella hetki julkisuuden valokeilassa, niin tsekkaa ihmeessä tämä paikka, mieluusti  mahdollisimman pian. En nimittäin usko, että Ao Manao pysyy ”salaisuutena” enää kovinkaan kauaa.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Noora 2.8.2016 at 16:34

    Aika mainoita 😀 Mä en ole tainnut missään Euroopan ulkopuolella vierailla niin turisteista vapaassa paikassa, että oma ”eksoottinen” ulkonäkö olisi herättänyt sen enempää kummastusta ja huomiota. Tosin viime vuonna Malesiassa ja Singaporessa reissatessani mulla oli ihan kirkkaanpunaiseksi värjätyt hiukset ja pari aasialaista kysyi, onko se mun aito hiusväri…
    Koska sullakin on varmaan ties mitä ihmeellistä tapahtunut reissussa, niin mun blogissa on sulle haaste oudoimmista reissusattumuksista! Toivottavasti innostut tarttumaan siihen 🙂 https://www.rantapallo.fi/kerranpoistuinkotoa/2016/08/02/pullonpyoritysta-nightwishin-kanssa-ja-muita-reissusattumuksia/

    • Reply katareissaa 3.8.2016 at 16:24

      Kannattaa joskus mennä jonnekin ihan random-paikkaan (tai tyyliin Kiinaan), reaktiot hauskoja (tiettyyn pisteeseen asti) 😀 Ja kiitos vaan haasteesta, jos vaikka saisin kaiveltua mielen sopukoista jotain outoja sattumuksia (ainahan reissuilla kaikkea sattuu, mutta äkkiseltään lyö ihan tyhjää). Pitää ottaa mietintään 🙂

    Leave a Reply