Andalusian valkoisiin kyliin pääsee bussillakin

Vihreitä niittyjä, kukkaruukkuja seinillä, kumpuilevia oliivipeltoja, punaviiniä ja jamon serranoa, appelsiininkukkien tuoksua, mutkittelevia teitä, auringon paistetta ja sadepilviä, soljuvaa espanjan kieltä sekä tietenkin valkoisten kylien valkoisia kujia. Kaikkea tätä tarjosi minulle huhtikuinen Andalusia, jota kiersin bussilla. 

En tiedä mistä sain päähäni, että tänä keväänä täytyy päästä Andalusian valkoisiin kyliin. Espanja-kuumeeni alkoi jo talvella, kun seurasin Toinen katse (La otra mirada) -nimistä sarjaa Areenasta ja löysin sisältäni suuren kaipuun päästä puhumaan espanjaa. Matkalle lähtöön vaikutti ennen kaikkea se, että minulla oli KLM:n palkintopisteitä juuri sen verran, että sain niillä yhden suunnan lennon Eurooppaan. Malaga oli yksi niitä kohteita, joihin pisteeni riittivät. Paluulennon ostin Norwegianilta ja näistä lennoista maksoin yhteensä satasen. Hyvä diili, varsinkin kun varasin lennot vain pari viikkoa ennen lähtöä. Tavoilleni uskollisena tein taas melko ex tempore -lähdön.

Miten valkoisiin kyliin pääsee bussilla?

Ihme kyllä, todella moniin Andalusian kyliin pääsee bussilla. Joihinkin busseja menee vain yksi tai kaksi päivässä, suurempiin useita. Jos haluaa nähdä monta kylää lyhyessä ajassa, kuten minä olisin halunnut, ei se niin vain onnistukaan. Vuokra-auto olisi taatusti joustavampi vaihtoehto, mutta kortittomana yksinmatkaajana oli pakko kokeilla, minne asti busseilla pääsee. Yllättävän pitkälle.

Bussiaikataulujen etsimiseen ja järkevän reitin suunnitteluun meni aikaa tolkuttomasti. Pyörittelin eri kyliä ja yritin etsiä miten niihin pääsee ja niistä pois. Juuri kun olin saanut suunniteltua järkevän reitin, sääennuste sotki kaiken. Tarkkailin jo Suomessa kylien säätä ja huomasin, että Olveran alueelle ennustettiin kaatosadetta ja +4 asteen päivälämpötilaa. Huhtikuussa! Ei kiitos. Piti etsiä uusia kyliä ja lopullinen reitti muotoutuikin vasta paikan päällä ja pitkälti sääennusteiden mukaan.

Espanjassa ei ilmeisesti ole olemassa Matkahuollon kaltaista palvelua, mistä näkisi kaikki maan aikataulut. Siksi aikataulut piti etsiä eri bussifirmojen sivuilta. Alsa vei minut Malagasta Cordobaan. Sillä olisi päässyt myös esimerkiksi Rondaan ja Olveraan. Damas liikennöi Rondan, Arcos de la Fronteran ja Cadizin suunnan pikkukylissä. Menin itse sillä Arcosista Jereziin ja sieltä junalla Cadiziin, sillä pääsin niin nopeammin perille. Comesin kyydissä menin sekä Rondasta Arcos de la Fronteraan, että  Cadizista Vejer de la Fronteraan.

Linja-autossa on myös tunnelmaa

Bussit olivat siistejä ja pysyivät aikataulussa. Hienoin bussi oli Malagasta Cordobaan, jonka suuri, leveä, nahkapäällysteinen ja jalkatuellinen istuin oli kuin lentokoneen businessluokasta. Jotkut, lyhemmän matkan bussit taas muistuttivat kaupunkibusseja. Halvimmat bussimatkat olivat viiden euron luokkaa, kallein maksoi 22 euroa ja kesti neljä tuntia Vejer de la Fronterasta Malagaan. Pari kertaa matkustin junallakin. Cordobasta Rondaan menin osittain junalla, mikä oli hemmetin kallista, vaikka kyseessä oli tavisjuna eikä kallis AVE. Paikallisjuna Jerezistä Cadiziin taas maksoi vain muutaman euron.

Vaikka osa bussimatkoista kesti useamman tunnin, ei minulla tullut kertaakaan aika pitkäksi. Maisemat olivat suurimmaksi osaksi kertakaikkisen upeita. Paras pätkä oli Rondasta Arcos de la Fronteraan, jolloin kumpuilevat pellot, tekojärvet, oliivipuuviljelmät ja rinteillä nököttävät valkoiset kylät vilahtelivat ikkunasta.

 

Kauniita kyliä ja upeita kaupunkeja

Cordoba ei ollut alunperin edes suunnitelmissani, sillä halusin tällä matkalla nähdä ennen kaikkea valkoisia kyliä, mutta onneksi otin sen mukaan reitilleni. Ihastuin siihen täysin! Vanhan kaupungin sokkeloiset kujat, kukkaruukut seinillä, värikkäät ovet, uudemman puolen kauppakatu ja espanjalainen elämänilo olivat kuin lääkettä nuutuneelle sielulle. Lisäksi kaduilla leijuva appelsiininkukkien tuoksu oli huumaavan ihana. Cordoba herätti minut henkiin talven jälkeen.

Ronda oli minulle tuttu jo edelliseltä reissulta, minkä vuoksi pysähdyin siinä vain bussin vaihtamisen ajan, kolmisen tuntia kuitenkin. Siinä ajassa ehdin kipaisemaan parhaille näköalapaikoille, syömään kevyen lounaan ja tavoistani poiketen shoppailemaan, kun eteen tupsahti niin suloiset pallohousut.

Arcos de la Fronteran kylä oli hyvin tyypillinen pueblo blanco eli valkoinen kylä. Se oli monen mäen päälle rakennettu, niin että pohjelihaksia oli pakko rentouttaa vaahtokylvyssä illalla. Maisemat olivat ihanan maalaismaisia ja hotellihuoneen parvekkeelta avautui ihana näkymä vihreille pelloille. Suurimmat onnenhetket tässä kylässä koin tonnikala-annoksen ääressä, joka oli kertakaikkisen täydellinen. Pieni Taberna Jovenes Flamencos oli kodikas, mutkaton ja käsittämättömän herkullista ruokaa tarjoava paikka.

Cadiz päätyi kohteekseni sattumalta tai oikeastaan huonon sään vuoksi. Ajattelin, että sadesäällä kaupungissa riittää enemmän tekemistä kuin maaseudun kylissä. Sen vuoksi jäin extempore sinne yöksi ja löysin majapaikakseni aivan ihastuttavan pensionin, joka sijaitsi upeassa, vanhassa talossa. Cadizissa viehätti meren tuoksu, vanhojen rakennusten kauneus ja ihmisvilinä aukioilla ja ostoskaduilla.

Kun saavuin Vejer de la Fronteraan, satoi reippaasti. Ensifiilikset eivät olleet erityisen positiiviset, mutta onneksi sää kirkastui ja pääsin tutustumaan kylään. Vanhimmassa osassa kadut kaartuivat linnan ja kirkon ympärille, josta ne laskivat palmujen ympäröimälle aukiolle. Tässäkin kylässä mäkiä riitti. En muista missään nähneeni niin jyrkkiä katuja kuin täällä! Kiipesin tietysti jokaiselle kukkulalle ja joissain paikoin alasmeno suorastaan pelotti.

Malagaan varasin aikaa aivan liian vähän, vain viimeisen päivän, josta aamupäivä meni bussimatkaan. Tein virheen siinä, että jäin yöksi Cadiziin, sillä ennemmin olisi kannattanut olla Malagassa kaksi yötä. Olin kyllä ollut Malagassa aiemminkin, mutta silti se onnistui hurmaamaan minut uudelleen. Kuplivaa elämäniloa, ihanaa ruokaa, tinto de veranoa, upeita, värikkäitä taloja puuparvekkeineen, auringonpaistetta ja vilkasta katuelämää; kaikkea tätä oli Malaga. Si, por favor!

 

Kevät keikkuen tulevi Andalusiassakin

Andalusian huhtikuun alun sää oli varsin epävakainen ja lämpötilat olivat paikoin jopa kylmempiä kuin Suomessa samaan aikaan. Harmillisen monena päivänä satoi, ei tosin koko päivää. Kylmintä oli Rondassa, jossa lämpötila oli vain +7, tuuli puhalsi kovaa ja sataa ripsutteli. Sormikkaat ja pipo olivat tarpeen. Vain päivää aiemmin Cordobassa kevätaurinko oli hellinyt niin, että kesämekossa tarkeni ja oli paikoin jopa kuuma.

Vaikka sää ei ollutkaan toiveideni mukainen ja monena päivänä satoikin, oli Andalucian keväinen vihreys tervetullutta vaihtelua Suomen räntäsateiden ja likaisten lumikinosten jälkeen. Kukkien ja kukkivien puiden näkeminen ilahdutti, samoin vihreinä loistavien peltojen. En ole koskaan ennen nähnyt yhtä loistavan vihreitä peltoja kuin bussimatkoillani Andaluciassa.

Ihaninta tällä matkalla oli kevään vihreys ja toisaalta espanjan puhuminen. Sen sijaan valkoiset kylät, joiden vuoksi matkalle lähdin, eivät ihan yltäneet sille tasolle, mitä odotukseni olivat. En osaa sanoa mikä niissä muka mätti, (ei mikään!) eikä huonon säänkään piikkiin voi kaikkea laskea, mutta jostain syystä ne eivät saaneet minua täysin syttymään. Valkoiset kujat olivat niin kovin valkoisia ilman värikkäitä ovia ja ikkunanpieliä, melkeinpä tylsiä, eikä kylien kissatkaan olleet seurallista sorttia. Näiden kylien tunnelma ei vaan ollut yhtä ihana kuin vaikkapa Kreikan kylissä, joissa olen kiertänyt paljon. Niinkö se muka sitten on, että vain Kreikka kelpaa. Sitä en suostu uskomaan. Annan Andalusian kylille vielä joskus uuden mahdollisuuden ja silloin menen kesällä, jolloin tunnelma on varmasti eloisampi kuin huhtikuun sadepäivinä. Hasta luego, Andalucia! 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

18 Comments

  • Reply Annemaria/Samppanjaa muovimukista keskiviikko, toukokuu 1, 2019 at 06:50

    Samoja rakkauden kohteita meillä ilmeisemmin 🙂 Cordoba ja Malaga kuuluvat omiin suosikkeihini Andalusian kaupungeista, tosin myös monet valkoiset kylät saavat sydämeni läpättämään. Parhaimmillaan ne ovat kyllä auringon paahteessa, kun valkoiset seinät hohtavat ja vilvoitusta voi löytää kapeiden kujien varjoista. Harnillista, että sun matkalle osui kevään yksi kylmimmistä ja sateisimmista viikoista.

    Mä oon ite matkustellut busseilla ympäri Espanjaa ja todennut sen mitä parhaimmaksi liikkumismuodoksi maassa. Edullista ja toimivaa. Junien kalleutta sen sijaan olen myös ihmetellyt.

    • Reply Anna K. keskiviikko, toukokuu 1, 2019 at 21:39

      Cordoba oli mulle suuri yllätys, en oikein osannut odottaa siitä mitään ja sitten siellä oli kaikkea ihanaa. Toki sääkin oli siellä loistava, mikä vaikutti myös siihen, että ihastuin kaupunkiin. Olen ihan varma, että valkoiset kylät olisi olleet ihanampia kuumana kesäpäivänä, kuin sadesäällä. Onneksi niitä on niin paljon, että hyvin voi vielä lähteä niitä uudelle matkalle katsomaan, sitten joskus. Busseille peukutus, hyviä olivat!

  • Reply espanjaan keskiviikko, toukokuu 1, 2019 at 11:13

    Olipa kiva lukea ideastasi liikkua busseilla. Meillä ei ole siitä kokemusta kovin paljon, paitsi yhdeltä kuukaudelta, jolloin meillä ei ollut autoa käytössä ja pidimme Marbellaa tukikohtanamme. Sieltä pääsi erittäin hyvin esimerkiksi Rondaan, Esteponaan, Ojeniin ja Mondaan ja tietysti idän suuntaan pitkin Costa del Solia Malagaan asti. Noissa muissa mainitsemissasi kohteissa emme olekaan käyneet, paitsi Corcobassa, johon ihastuimme aivan täysin. Ihania kyliä meille ovat olleet esimerksi Casares, Casarabonela, Comares, Periana ja Frigiliana. Kauniiden kylänäkymien lisäksi olemme useimmiten etsineet myös ympäristön patikointipolkuja. Anna Andalusialle toinen mahdollisuus, uskon, että se kannattaa.

    • Reply Anna K. keskiviikko, toukokuu 1, 2019 at 21:45

      Kiitos uusista kylävinkeistä. 🙂 Minäkin uskon, että Andalusian kylät ansaitsevat toisen mahdollisuuden ja mielellään vähän enemmän aikaa.
      Silloin kun on yksi tukikohta, busseilla pääsee mukavasti eri paikkoihin. Sen sijaan tällaisen kiertomatkan suunnittelu, missä kohteet koko ajan vaihtuu, olikin jo melko hankalaa. Eli mistä kylästä minnekin pääsee näppärästi ja järkevään aikaan. Kannatti silti selata bussisivustoja, sillä ihan hyvän reitin sain tehtyä lopulta.

  • Reply Jenni / Unelmatrippi keskiviikko, toukokuu 1, 2019 at 13:01

    Olipas sinulla huonoa tuuria sään kanssa näin huhtikuussa! 😮 Córdoba ja Ronda ovat ihania. Pari kertaa on tullut seikkailtua noilla suunnilla, mutta noita valkoisia kyliä haluaisin joskus vielä kierrellä. Olen matkustanut Espanjassa lähinnä autolla, mutta myös jonkin verran junalla. Kiva, että bussit kulkevat sentään jotenkin tuolla, koska kaikilla ei tosiaan ole korttia.

    • Reply Anna K. keskiviikko, toukokuu 1, 2019 at 21:48

      Juu, kohdalle osui poikeuksellisen kylmä viikko, enemmänkin talvi- kuin kevätsää. Onneksi sentään sain pari päivää heti alkuun nauttia lämmöstä ja auringosta ja loppua kohden sää parani. Cordobaan, Rondaan ja Malagaan voisin lähteä vaikka huomenna uudestaan. Kaikki ihania kaupunkeja, kukin omalla tavallaan.

  • Reply Virpi/Hätälasku matkablogi tiistai, toukokuu 7, 2019 at 09:37

    Mukava lukea bussimatkailusta, itsekin siihen aina turvaudun reissussa ollessa kun en uskalla autoa ajella ulkomailla. Ihania kyliä! Malaga ja sen lähiseutu kiehtoo minua kovasti. On vielä väistynyt esim. just Kreikan tieltä, mutta kyllä Espanjankin aika tulee! 🙂

    • Reply Anna K. keskiviikko, toukokuu 8, 2019 at 20:46

      Mun ystävillä on tää sama juttu, vaikka kortti onkin, niin ulkomailla eivät halua ajaa. Siksi myös heidän kanssaan matkatessani turvaudutaan busseihin. Mutta ei se mikään ongelma oo koskaan ollut. Ja samalla näkee paikallisia arkisilla työmatkoillaan.

  • Reply Sandra / Terveiset päiväntasaajalta keskiviikko, toukokuu 8, 2019 at 06:14

    Ihania kyliä. 🙂 Bussilla matkustaminen on ihanaa ja kiireetöntä. Olen mennyt Balkanin alueella muutamana vuonna busseillen ja tykkäsin tästä tavasta todella paljon! Voikunpa olisi noissakin maissa julkiselleliikenteelle yhteinen sivu. 😀

    • Reply Anna K. keskiviikko, toukokuu 8, 2019 at 20:48

      Ei se kyllä mulla aina kiireetöntä ole. Oon vähän sellainen viime tinkaan lähtijä, niin välillä voi joutua juoksemaan, että ehti kyytiin. 😀 Sitten kun on päässy bussinpenkille, niin voi vaan ihailla maisemia ja nauttia.

  • Reply Periaatteen Nainen perjantai, toukokuu 10, 2019 at 18:04

    Olen itsekin – ajokortittomana – reissannut Andalusiassa paljon bussilla ja junalla ja en voi valittaa! Jotkut reitit ovat toki tylsempiä, ja siinä ei parane olla kovin tiukalla aikataululla, mutta usein matkan varrelle osuu pieniä helmiä. Ja ne tuulimyllyt, hurjat vuoristotiet ja ihanat rannat. Onneksi kohta pääsee takaisin!

    • Reply Anna K. sunnuntai, toukokuu 12, 2019 at 18:31

      Maisemat oli lähes koko mun matkan ajan tosi kauniit. Oikeastaan vain matka Jerezistä Cadiziin oli tylsä ja se seutu muutenkin oli loivempaa. Onpa kiva, että pääset kohta takaisin. Ihania vuoristoteitä sulle taas! 🙂

  • Reply Anna | TÄMÄ MATKA lauantai, toukokuu 11, 2019 at 18:59

    Olen itse kirjoittanut monesta Andausian valkoisesta kylästä ja en suinkaan kaikille ole lämmennyt. Eli tavallaan hyvin tajuan mitä tarkoitat sillä, että ne eivät saaneet sinua syttymään. Kyse ei ole edes lämpötilasta, vaan Kreikan ja Andalusian kylillä on ihan selkeitä eroja. Andalusian kylät ovat usein melko mahtipontisia, hyvin paljon entisöityjä ja jotenkin steriilejä verrattuna Kreikan rönsyävään, värikkääseen ja välittömään tunnelmaan.

    • Reply Anna K. sunnuntai, toukokuu 12, 2019 at 18:39

      Luinkin myös sun juttuja ennen lähtöä. Totta, että jotkut kadut oli puunattu liiankin hienoiksi ja siksi steriileiksi, mutta kävelin paljon, niin näin myös niitä syrjäisempiä, vähemmän entisöityjä kujia. Tunnelma oli tosiaan toinen kuin Kreikassa ja värejä vähemmän ja kaikki talot ”liian samanlaisia” keskenään herättääkseen mielenkiinnon. Mutta silti uskon, että auringonpaisteessa Andalucian kylät olisi olleet mulle mieluisampia. 🙂

  • Reply Noora / Seikkailumielellä lauantai, toukokuu 11, 2019 at 23:47

    Kiva kuulla, että kyliin tutustuminen onnistui myös julkisilla kulkuvälineillä! Noille suunnille olisi tarkoitus lähteä loppuvuodesta ja pohdinnassa on ollut, vuokraisiko auton vai pärjäisikö bussien ja junien varassa.

    • Reply Anna K. sunnuntai, toukokuu 12, 2019 at 18:43

      Mulle tuli ihan ekana mieleen, että onko mikään muu ajankohta mahdollinen. Kun ottaa huomioon, että huhtikuussa oli tosi kylmä, niin mitä sitten marras-joulukuussa mahtaa olla? Todennäköisesti julkkareiden varassa pärjää, mutta auto helpottaa, kun ei tarvii olla niin tiukka aikatauluissa. Hyvä kuski saa kyllä olla sitten niillä mutkaisilla teillä!

      • Reply Noora / Seikkailumielellä sunnuntai, toukokuu 12, 2019 at 19:40

        Lähdemme Espanjaan joulun viettoon siellä suunnalla asuvaa perheenjäsentä moikkaamaan, joten ajankohta on siitä syystä tämä 🙂 Kylmyys tai sääolosuhteet eivät minua juuri haittaa, kun en ole varsinaisesti aurinkolomien ystävä, mutta lämpimästi täytyy varmasti tuohon aikaan vuodesta pukeutua tai ainakin varautua vaihteleviin sääolosuhteisiin!

        • Reply Anna K. sunnuntai, toukokuu 12, 2019 at 21:15

          Ahaa, no sittenhän teillä on ihan parasta matkaseuraa tarjolla, paikallisopas! 🙂 Kun menee omaa perheenjäsentä moikkaamaan, niin silloin ei kylmyys todellakaan haittaa yhtään, lämpimiä hetkiä on luvassa ihan muista syistä. Ja jouluperinteet on Espanjassa mielenkiintoisia, oon itse siellä kolme joulua viettänyt kun aikanaan asuin siellä. Siis ihanaa joululomaa teille Andalusiaan! 🙂

    Vastaa käyttäjälle Jenni / Unelmatrippi Cancel Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.