”Tulkoon rakkaus ihmisrintaan, silloin joulu luonamme on…”

Tämä joulu on minulle ennen kaikkea ystävyyden joulu. Vietän sen rakkaan ystävän luona, hänen perheensä parissa, pitkästä aikaa kouluikäisten lasten kanssa, jotka aina kyselevät tuleeks Antsu meille, jääks se yöks?
Meillä isoja sukujouluja on vietetty aika usein, kun siskoni perheineen ovat tulleet Suomeen, mutta heidän lapsensa ovat kasvaneet jo nuoriksi aikuisiksi melkein kaikki (milloin?) eikä tunnelma tietenkään ole enää sama kuin lasten joulussa.
Tänä vuonna tulee varmasti uusi ja erilainen joulukokemus! Välipäivillekin on keksitty jotain pientä kivaa, josta kerron sitten myöhemmin.

Tallinna Tallinn old town

En ole jouluihminen yhtään, tai no voisin olla, jos joulun voisi viettää joskus ilman kaikkea sitä hösötystä ja sairaalloista lahjojen ostamisen pakkoa. On toki kivaa saada jotain mitä tarvitsee, mutta turhan tavaran saaminen ahdistaa tuplana: mitä minä tällä teen (kiertoon) ja pitikö tämäkin kiinalainen turhake valmistaa maapalloa kuluttamaan. Ehkä älytön ajatus naiselta, joka suhaa maapalloa ympäriinsä lentokoneella.
Itse tehdyt lahjat ovat parhaita: olen saanut kotitekoista hilloa, kuorintavoidetta kauniissa purkissa, kummitytön koristeleman mukin ja siskoltani Islannista ihania villatossuja, joihin tulee riippuvuus.

Käsitöitä ja kaikkea itse tehtyä arvostan. Nämä sukat oli niin söpöt, että ne sai uuden kodin minun luotani.

Käsitöitä ja kaikkea itse tehtyä arvostan. Nämä sukat oli niin söpöt, että ne sai uuden kodin minun luotani.

 

Minun unelmieni joulu olisi sellainen, jossa saisi olla läheisten kanssa valmiissa ruokapöydässä, ehkä jossain maaseudulla hankien keskellä, kynttilät palaisivat, vanhan ajan tupa olisi koristeltu kauniisti (ei glitteriä!), kännykät olisi edes hetkellisesti kielletty, lasissa olisi hyvää punaviiniä ja jossain välissä aikaa istua kirjan ääressä. Kenelläkään ei olisi kiire, tiskikonetta ei tarvitsisi jatkuvasti täyttää/tyhjentää, eikä ruokapatoja hämmentää, vaan senkin ajan voisi käyttää vaikka pulkkamäessä. Ja ehdottomasti unelmien jouluun kuuluisi kissa! Ehkä minäkin olen sisimmässäni jouluihminen, mutta tämä moderni joulu ei vain vastaa odotuksiani.

Viime joulu oli viimeinen yhdessä vanhan Nasu-herran kanssa.

Viime joulu oli viimeinen yhdessä vanhan Nasu-herran kanssa.

 

Jouluun kuuluu kaksi asiaa, joista nautin joka vuosi yhtä paljon: joululaulujen laulaminen ja lahjojen paketointi. Kauniiden pakettien tekeminen on kuin minitaidetta, voin laittaa yhteen pakettiin useampaa eri paperia ja mielellään käytän vielä lahjan teemaan sopivaa paperia. Vanhat kartat ovat muuten mainioita lahjapapereita, varsinkin jos antaa lahjaksi jotain matkailuun liittyvää.
Kauneimpia joululauluja pääsin tänä vuonna luikauttamaan peräti kaksi kertaa, ensin Loviisan kirkossa äitin kanssa ja viimeksi eilen Bokvillanin huvilassa ystävän kanssa. Kaksi hyvin erilaista tilaisuutta: juhlava, suuri kotikirkko täynnä väkeä ja toisaalta pieni, intiimi, vanha huvila, jossa oli kodikas tunnelma ja pieniä lapsia, jotka olivat kiltisti! (huumattuja?)

Yksi lempijoululauluistani on Tulkoon joulu. Siinä on kaunis sävel, mutta myönnän, vähän liian uskissanoitus, onneksi sentään välillä joulu on taas, kulkuset soi. Laulussa on kuitenkin oivallettu jotain, mikä minun mielestäni tiivistää koko joulun ajatuksen: Tulkoon rakkaus ihmisrintaan, silloin joulu luonamme on.

Arvoisa lukijani:
Tiedäthän sen, kuka ikinä oletkin, että arvostan suuresti sitä, että luit tämänkin tarinani.
Koska nyt on joulu, voit kommenttikenttään toivoa minulta lahjaa: mistä aiheesta toivoisit minun kirjoittavan juuri sinulle ensi vuonna? 

Toivon sinulle ihanaa joulun aikaa ja paljon rakkautta.

Tallinna Tallin old town

Previous Post Next Post

3 Comments

  • Reply mummi-56 perjantai, joulukuu 23, 2016 at 15:33

    Rauhaisaa joulunaikaa myös sinulle. Seurailen blogiasi aika tiiviisti, ja pidän matkakohdetarinoistasi. Sinulla on aitiopaikka seurata sekä turistien, että paikallisten asukkaiden toimintaa ja (toilailuja) kussakin paikassa. Yhdessä ja erikseen.
    Itselläni on matkustaminen ollut vähissä viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta sitä ennen vähän tiuhemmin. Erityisesti välimatkojen taittamisessa tapahtuvat asia olisivat kiinnostavia. Bussi-, juna-, laiva-, lentomatkat. Muutama ryhmämatka on muistissa. Auts!!

    Se, mitä kirjoitit joululauluista on niin totta. Ihan liikaa virsiosastoa. Ehkä jossain järjestetään iloisten joululaulujen ilta meille epähartaille. Nisse-polkka on ihana, sanoitus loistava, muttei varmaan sopisi kirkossa laulettavaksi, sanoisi luultavasti kappalainen.

    Ja kissat kuuluvat jouluun, kuten koko muuhunkin elämääni, kaksin kappalein. Ei tonttulakkia, ei hopeakäätyjä, vain ne kissat kaikessa vanhassa arvokkuudessaan. Vähän ehkä remppaa nivelissä, ehkä kuulokaan ei ole enää nuoruuden luokkaa. Ikää molemmilla jo 17 vuotta. Vietetään rauhaisa joulu kolmistaa. Ehkä annan pikku biitit kinkkurullaa :)))

  • Reply Anna K. perjantai, joulukuu 23, 2016 at 19:26

    Kiitos Mummi-56 mukavasta kommentistasi. Olipa kiva lukea, että seuraat blogiani!
    Juttuideasi onkin oiva, harvemmin tulee kirjoitettua itse matkustamisesta, lähinnä vain matkakohteista. Tästä voisikin saada hyvän, ehkä vähän filosofisen jutun siitä, kumpi on tärkeämpää, matkustaminen vai perille pääsy. Kiitos vinkistä, idea jäi jo nyt hautumaan.
    Melkein kuulen kissojen kehräyksen, kun olet antanut niille vähän kinkkua. Sitten vain kerälle johonkin mukavaan paikkaan ja nauttimaan elämästä. Oikein leppoisia jouluhetkiä teille! Silitys kisuille täältäkin!

  • Reply Aila lauantai, tammikuu 7, 2017 at 14:33

    Hei Anna! Eksyin sivuillesi kun liityin Twitteriin ja en ollenkaan hallitse tätä some-mailmaa,mut yritän pysyä mukana.Olen jo vanhempaa kalustoa mutta rakastan matkailua! Tai yritän matkailla toisten kertomusten mukaan toki itsekkin nuorempana vuosikymmenten varrella tuli reissattua,ompahan nyt mitä muistella.
    Tarinasi ovat niin todellisia ja kivoja,aivan kuin olisin mukanasi.Ja mitä hienoja kuvia.

    Näin se vaan elämä kulkee,luulin että eläkkeelle päästyäni tiet aukeaa mutta tulikin toisenlaiset velvoitteet hoidettaviksi.Ei päässytkään tekemään niin,siksipä on ihanaa lukea edes toisten matkakertomuksia ja ”olla mukana”.
    Onko sun blogi tuo Kaukaa haettua/Rantapallo vai mistä löydän sinut ?

    Terkuin Aila

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.