Suomen suurin matkablogiyhteisö

Kielletty uima-allas – kurkistus matkapäiväkirjaan

Viikko sitten Hesarin NYT-liitteessä (14.8.) oli mielenkiintoinen juttu matkapäiväkirjan ja matkablogin eroista. Toimittaja ja bloggaaja Roosa Murto kirjoitti jutussa, että blogiteksti on siloiteltua totuutta, kun taas päiväkirjaan kerrotaan kaikki, myös matkan huonot hetket.

Ajattelin että ehei. Ei minun blogissani. Se on rehellinen ja aito. Kerron asiat niin kuin ne on, keskityn positiivisiin juttuihin, sillä kuka nyt valitusta haluisi lukea.
Vertailun vuoksi etsin vanhoja matkapäiväkirjojani, joita kirjoitin ennen bloggaamista. Ja da-daa. Siellä minua odotti ihan toinen Anna. Räväkkä, kaunistelematon, suorasanainen, armoton. Kirjoituksissa oli täysin eri tatsi kuin nykyään. Tai no, mitä tässä selittelemään, lukekaa itse.

19.7.2012 Keszthely, kamala Balaton
Pilvinen päivä rantakohteessa, saa nähdä mitä tekemistä keksitään tässä perslävessä.
Tää Balaton on tosi outo. Niin neukkutyylinen, kyläpahanen, joutomaata ja kummallisia taloja. Tää alue missä ollaan on ihan middle of nowhere, joka paikkaan on matkaa 1 km vähintään. (rannalle, keskustaan, lähimpään ruokakauppaan tai ravintolaan)

Aika nätti talo. Jokaisen salainen unelmakoti.

Aika nätti talo Keszthelyn keskustan tuntumassa. Ehkä juuri sinun salainen unelmasi?

En ihan ymmärrä mitä kehumista Balatonissa niin kovasti on. Vesi on todella sameaa, väriltään aavistuksen vihertävää, vähän kuin vesivärivettä, johon on kastettu vihreä ja valkoinen pensseli. Näkyvyys oli ehkä 20 cm, 10 sentin jälkeen alkoi jo selvästi ”hämärtymään”. Siinä oli inhottavaa kävellä kun ei tienny mitä vastaan tulee. Eikä se ollu erityisen lämmintäkään, +22. Kyllä kun Kroatian vesissä on uinu, niin tollanen kuralätäkkö ei paljon hetkauta. Eikä maisemakaan ole kummoinen.

Loppuiko EU:n määrärahat?Balatonin rannalle mennessä Jalkakäytävä päättyi kuin seinään.

Loppuiko EU:n määrärahat? Balatonin rannalle mennessä jalkakäytävä päättyi kuin seinään.

 

Balatonilla veden kirkkaus ja rantaleijonien komeus on samaa luokkaa.

Balatonilla veden kirkkaus ja rantaleijonien komeus on samaa luokkaa.

 

Tää meidän pension on KAMALA, yks suuri vitsi. Ei oo saippuaa, ei tulitikkuja (vaikka kaasuliesi), noi helvetin sosialistiset pitsiverhot on niin hirveet, samoin toi rauta-aita joka on kadun ja talon välissä.
Tää mun huone on todella kolkko ja täällä haisee kellari, eikä todellakaan ole turvallinen olo, kun ovet on lasia ja ne sais helposti rikki. Tää on niin huijauspaikka kaikin puolin. Meidän talo on 50 m päätalolta, jossa on uima-allas ja vihreä piha. Tässä ei oo, ollaan suoraan kadun varrella, ei millään tavalla houkuttele olla tuossa terassilla.

Oi, tässäpä viehättävä neukkupiha lomallesi.

Oi, tässäpä viehättävä neukkupiha lomallesi.

 

Helvetin sosialistiset pitsiverhot!

Helvetin sosialistiset pitsiverhot!

 

Niin tyytyväinen Anna omalla pihallaan ja taustalla ihana rauta-aita! Hei, retroa!

Niin tyytyväinen Anna loma-asuntonsa pihalla ja taustalla ihana rauta-aita! Hei, retroa!

 

Alkutunnelmat tästä paikasta on kyllä niin huonot, että tää menee ihan sketsin puolelle. Omistajaämmä on kamala. Ylimielinen, neuvostoaikaisella palveluasenteella toimiva, robottimainen, hidasälyinen, kontrollifriikki matriarkka, joka on nitistäny miehensä niin tossun alle, että sillä ei oo mitään sanottavaa. Se hiihtää taustalla ja nyökyttelee mitä natsi käskee.
Heti tullessa siitä sai kamalan kuvan. Siellä se nökötti tiskin takana, ei tervehtinyt, ei hymyillyt, oli kuin me oltais oltu ilmaa tai ehkä lähinnä häiritty hänen papereiden pyörittelyä. Ja miten hidas! Ja typerä! Ei meinannu löytää mun varausta millään, vaikka mulla oli tulostettuna se sähköposti, missä ne itse vahvisti, että asia on ok.
Ja kuka lie se nainen joka pyytelee olemuksellaan anteeksi olemassaoloaan ja söpöttää hiljaisella äänellä ja koiranpentukatseella, että muistattehan että altaalla ei saa olla ilman varvastossuja, eikä saa olla tukka auki ja on käytävä suihkussa ensin. Ja anteeksi vielä tämä ja toivottavasti olette tyytyväisiä silti ja minä tästä jo poistun taka-alalle. HUH. IHME PORUKKAA.

En ollu itse altaalla, mutta nuo muut kertoi, että altaalla ei saanu astua hetkeksikään paljain jaloin allasta ympäröivälle alueelle, piti käyttää läpsyjä, joita on talon puolesta tarjolla, (todella hygieenistä!) altaassa piti olla tukka kiinni, eikä saanu sukeltaa, ei myöskään uida kovempaa niin että vesi roiskuisi. Koko ajan oli natsidaami seisonu vieressä kyyläämässä ja huutamassa ohjeita jos joku teki jotain väärää.

Mitä tänään saisi olla? Unkarilainen, venäläinen vai ehkä saksalainen jalkasieni? Pensionin yhteiset uimaläpsyt.

Mitä tänään saisi olla? Unkarilainen, venäläinen vai ehkä saksalainen jalkasieni? Pensionin yhteiset uimaläpsyt.

 

– – –  Onneks huomenna on viimeinen päivä täällä ja lähdetään jatkamaan matkaa. Ei täällä oo mitään näkemistä. Paikka, missä aika tuplaantuu kun on niin pysähtynyt tunnelma.

Tervetuloa middle of nowhere. Kun herää tähän maisemaan, tuntuu että aika tuplaantuu.

Tervetuloa middle of nowhere. Kun herää tähän maisemaan, tuntuu että aika tuplaantuu.

 

Tämä legendaarinen pension löytyi Unkarista, Euroopan minireililtä, jonka tein osittain yksin (ensimmäistä kertaa!) ja osittain siskoni perheen kanssa. Tälle paikalle on kyllä naurettu vedet silmissä jälkikäteen. Uima-allas, missä uiminen on kielletty, pistäkää paremmaksi!
Jos päätyisin tuonne nyt ensimmäistä kertaa, ei teksti olisi sen imartelevampi, mutta okei, vähän silotellumpi kyllä. Vaikka suoraan sanottuna, ihan persläpi se paikka kyllä oli!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Kthetraveller lauantai, elokuu 22, 2015 at 18:54

    Haahahaha! Hulvaton juttu, kiitos! Mutta totuus, en olisi pienellä eleelläkään eksynyt tuollaiseen paikkaan edes useampi vuosi sitten. Yksi kauhusta kankea kokemus minulla on elämäni aikaisilta reissuilta… Olimme sopineet erään asunnon vuokraamisesta pitkäksi viikonlopuksi meille Prahasta vuonna 2002. Muutama päivä ennen lähtöämme vuokraaja teki oharit (emme siis olleet onneksi maksaneet penniäkään vuokraa) ja jouduimme metsästämään pikaisella aikataululla itsellemme hotellia. Montaa yritimme, mutta jouduimme tyytymään hostelliin. Se jos mikä oli tälle prinsessalle melkoinen kokemus jo silloin ja on toden totta jäänyt takaraivoon kauhistuksena. Kävelimme tuon hostellin ohi viime kuussa. Oli muutettu viiden tähden hotelliksi siinä välissä, mutta karvani nousivat pystyyn silti. Tuskin pystyn koskaan astumaan ko. rakennuksen ovesta sisään. First World Problems? Anyway, palatakseni tähän sinun juttuusi, ihanaa avautumista. Julma sanoa mutta mielelläni lukisin tuollaisia avautumisia enemmänkin 😉

  • Reply Anna K. lauantai, elokuu 22, 2015 at 21:54

    Oi, kerrankin pitkä kommentti, kiitos!
    Hieno homma että tykkäsit tyylistä (tekstin, ei majoituksen!) 🙂 ja voisit lukea tällaista enemmänkin. Pitääpä katsoa, mitä muuta arkistojen kätköistä löytyy. Tällaista tekstiä syntyy vain oikean angstin vallassa.
    Mun siskon perhe oli buukannut tämän majoituksen, mutta eipä heitäkään voi juuri syyttää, varaussivun kuvat oli nimittäin päärakennuksesta, joka oli ihan viihtyisän oloinen (ainakin ulkoapäin).
    Tällä minireililläni yövyin muissa paikoissa hostelleissa ja niistä jokainen oli sata kertaa viihtyisämpi kuin tämä Unkarin pension. Olen yöpynyt hostelleissa paljonkin ja löytänyt helmiä joukosta, yksilöllisiä, hienosti toteutettuja, välillä hotellin ja hostellin yhdistelmiä. On ollut kamaliakin; Koh Rongin saaren guest housessa rotta kipitti keskellä yötä mökissäni. Siitäkin selvisin – rottaa taisi sitä paitsi pelottaa enemmän. 🙂

  • Reply Sonja | FIFTYFIFTY perjantai, elokuu 23, 2019 at 17:02

    Hahahaha eikä mikä mesta! Balaton-järvestä on kyllä tullut jotenkin ihan toisenlainen kuva joistain muista lähteistä, tää oli kyllä ihan eri maasta. 😀 Tässähän olis hittiblogin ainesta, kun kirjoittaisi kaikista paikoista yhtä säälimättömästi.

    • Reply Anna K. perjantai, elokuu 23, 2019 at 22:12

      Mua itseänikin nauratti tää kirjoitus, koska olin jo unohtanut minkä angstin vallassa tätä aikoinaan kirjoitin. Mut kiitti, ehkä täytyy alkaa hiomaan omaa tyyliä särmikkäämmäksi. 😆😂

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.