Herkkuja luonnonhelmassa – Kipinä saa taviksenkin liekkeihin!

Miltä kuulostaisi tartar-pihvi siianmädillä tai islantilainen skyr-rahka tillillä maustettuna keskellä ei mitään, rauhallisen luonnon helmassa?

Salaatinlehden alta pilkistää raaka tartar-pihvi ja skyr-rahka ui viinissä. Uusia, erikoisia ruokakokemuksia!

Salaatinlehden alta pilkistää raaka tartar-pihvi ja skyr-rahka ui viinissä. Uusia, erikoisia ruokakokemuksia!

 

Saimme bloggaajaporukalla kutsun Kustavissa sijaitsevaan pop up -ravintola Kipinään, jossa pääsimme maistamaan muun muassa edellä mainittuja ihmetyksiä sekä muitakin herkkuja. Voi että meitä hemmoteltiin! Jos mahani saisi puheenvuoron se sanoisi: Oi tätä pikkumasun onnea! Rakkaat terveiset huippukokeille!
Olen aikalailla kaikkiruokainen (mitä nyt ulkomailla katson vähän tarkemmin mitä syön) ja tietyllä tapaa seikkailunhaluinen ruokailija. Minusta on ihanaa maistella uusia makuja ja kokeilla outojakin juttuja, ja varsinkin jos hellan ääressä pyörii joku alansa huippu, tietää saavansa joka tapauksessa jotain todella hyvää.
On toki niitäkin ruokia joista en tykkää. Olen henkisesti allerginen maksalle, syynä lienee koulun keittolan maksakastike, mutta olipa onni, etten tullut maininneeksi tällaista ”rajoitetta” keittiölle. Pääsin nimittäin maistamaan maksaakin.

Huippukokki Islannista
Meidän vierailumme aikana Kipinän kokkina toimi SigurðurHaraldsson Islannista. Hänet on valittu mm. vuoden kokiksi ja hän on sijoittunut 8. parhaaksi Bocuse d’Orissa eli kokkien maailmanmestaruuskisoissa. Mihin kaikkeen tämä nuori (s. 1988) mies vielä ennättääkään!

SigurðurHaraldsson työn touhussa keittiössä.

Sigurður Haraldsson työn touhussa keittiössä.

Juttelin Sigurðurin kanssa siitä, miten hänestä tuli alansa huippu. Hän kertoi, että koulutuksen lisäksi tärkeää on aito innostus ja mielenkiinto ruokaan. Hän etsii jatkuvasti inspiraatiota eri lähteistä ja kehittelee uusia reseptejä jatkuvasti. Kokeileminen on tärkeää, vain sillä tavalla voi keksiä jotain uutta ja erilaista. Erikoiset makuyhdistelmät ovat ehdottomasti hänen juttunsa. Sillä ihan kenelle tahansa ei tulisi mieleen maustaa jälkiruokajäätelöä savustetulla luuydinkastikkeella!
Sigurður kertoi, että joskus innostus ruokaan menee överiksi, vapaallakaan ei osaa olla ajattelematta uusia ruokaideoita eli käytännössä työ pyörii mielessä koko ajan. Mutta minkä mies innostukselleen mahtaa! Ja hei, olipa huojentavaa kuulla, että huippukokkikin hakee joskus marketin pakastepitsan, jos muuhun ei ole aikaa!

Taide on tärkeä osa Kipinässä. Tuntuu kuin söisi keskellä taidenäyttelyä.

Taide on tärkeä osa Kipinässä. Tuntuu kuin söisi keskellä taidenäyttelyä.

 

Terassilla tuntee olevansa aivan luonnonhelmassa.

Terassilla tuntee olevansa aivan luonnonhelmassa.

 

Alku lupaa hyvää
Ihan alkuun saimme maukasta tummaa leipää siianmädin ja voin kera. Yksinkertaista ja hyvää! Mäti kuuluu niihin juttuihin joita harvoin saan. Erikoisherkkua.
Sen jälkeen tuli tervehdyksenä keittiöstä pikkuinen annos kananmaksaa, jonka suhteen sain todeta että inhokkini voikin taipua taitavissa käsissä herkulliseen muotoon. Positiivinen ylläri.
Kustavin Kipinä

 

Koko aterian suosikkini tarjoiltiin seuraavaksi. Käsittämättömän hyvää lohta, tai sateenkaarirautua niinkuin menussa kauniisti lukee. Lohen salaisuus oli siinä, että se näytti aivan graavikalalta, mutta sitä olikin kypsennetty sen verran, että rakenne oli muuttunut pehmeäksi ja suussa sulavaksi. Tooooodella hyvää! Annokseen kuului lisäksi vihreitä, juuri sopivan raakoja mansikoita, jotka itse olisin jättänyt suosiolla kypsymään johonkin muuhun ruokaan. No enhän mä mikään kurmeekokki ookkaan!

Onko tässä maailman parasta lohta?

Onko tässä maailman parasta lohta?

 

Lihanhimoon
Ylämaan karja Jurmosta pötkotteli lautasella raakana tartarina, peittonaan salaatinlehtiä ja huntunaan siianmätiä. Kaikkein erikoisinta annoksessa oli, että se kehotettiin syömään sormin. Aikamoista räpellystä! Lisäksi annokseen kuului kuusesta (ilmeisesti kuusenkerkästä) valmistettua kastiketta, josta spontaani kommenttini kuului Hei tää kuusilima on tosi hyvää!

Toinen illan liharuoka oli islantilainen lammas artisokan kera. Kerroin tarjoilijalle, että Islannissa asuva siskoni osaa tehdä aivan ihanaa lammasta ja että nyt on kyllä odotukset korkealla huippukokin valmistaman lampaan suhteen.
Enkä joutunut pettymään. Lammas oli herkullista, (ja niin täysin erilaista kuin siskoni tekemä ”perinteinen” versio) mureaa, sisältä vielä punertavaa ja niin pehmeää kuin hyvä liha vain voi olla. Sen päällä oli pähkinärouhetta ja vierellä täyteläistä kastiketta. Apua, vesi kielellä pelkästään kuvan katsomisesta ja tämän kirjoittamisesta!
Ruokailun jälkeen kokki tuli henkilökohtaisesti kysymään, oliko ruoka maistunut. Hänkin oli jo kuullut siskostani ja halusi tietenkin tietää mielipiteeni lampaasta. Nyt ei auttanut vetää kotiin päin, pisteet meni ehdottomasti Sigurðurille. Mutta hei, ei sekään ole huono saavutus, jos suvussamme on maailman 9. paras lammaskokki! 🙂

Lammasta artisokan kera, kuva herauttaa veden välittömästi kielelle.

Lammasta artisokan kera, kuva herauttaa veden välittömästi kielelle.

 

Jälkiruokaherkkuja
Ennen varsinaista jälkiruokaa saimme väliruokana tillillä ja kukkasilla hunnutettua islantilaista skyriä, jonka joukkoon lorautettiin vielä varovasti tilkka viiniä mausteeksi. Arvatkaapa mitä se maailman 9. paras lammaskokki kommentoi skypessä tähän? Nää on näitä hienojen kokkien kotkotuksia! Terveiset Kaisalle!

Varsinainen jälkiruoka, jossa oli savustettua luuydintä, tyrnisorbeeta ja hasselpähkinää, tarjoiltiin chileläisen jälkiruokaviinin kera. Ihana yhdistelmä kaiken kaikkiaan! Niin oudolta kuin tuo savustettu luuydin kuulostaakin, se oli todella hyvää ja toi makeaan jälkkäriin aivan uuden ulottuvuuden. Kyllä hienot kokit kotkotuksensa osaavat!

Jälkiruoka kruunasi maukkaan aterian.

Jälkiruoka kruunasi maukkaan aterian.

 

Tämä reissu tehtiin yhteistyössä Kustavin Kipinän kanssa. Kipinään kannattaa poiketa kauempaakin, ainakin ruokafriikin. Lähellä voi yöpyä joko Laupusten kartanon siisteissä paritaloissa tai Peterzensin saaristolaismajoissa. Kerron Peterzenistä ja aamupalasta sen viihtyisällä terassilla pian lisää.

Kipinä Pop up -ravintola toimii tänä kesänä 3.8. asti, seuraavan huippukokin, Matti Jämsenin, menu tarjolla 17.7 alkaen.  Menu 65e, viinimenu jossa 4 kaatoa 32e.

Skál! Takk fyrir Sigurður!

Skál! Takk fyrir Sigurður!

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Veera Bianca tiistai, heinäkuu 15, 2014 at 17:59

    Kivan kattavan jutun olet kirjoittanut! Kiva myös, että olit mukana -oli hauska reissu ja nälkähän tässä tuli!

    • Reply Anna K. perjantai, heinäkuu 18, 2014 at 14:19

      Kiitos itsellesi, mukava reissu todellakin ja noita herkkuja on kyllä ollu ikävä!

    Leave a Reply