Jäätelökesä

Jos kauan odotetulla lomalla ei paistaisi aurinko, kohde osoittautuisi pelkäksi turistirysäksi tai uimarannan vesi olisi sameaa, niin pilallahan se reissufiilis olisi. Mutta entä jos aurinkoisesta ja ihanasta lomakohteesta ei saa kunnon jäätelöä! Ei ole loma täydellinen sittenkään.

Hyvä jäätelö kruunaa aurinkoisen, kuuman lomapäivän paremmin kuin mikään muu. Omalla kohdallani se johtuu varmaan siitä, että en syö jäätelöä Suomessa juuri ollenkaan (aivan liian makeaa) ja siksi jäätelö kuuluu niihin odotettuihin lomajuttuihin. Helsingin jäätelötehdas tekee kyllä hyvän makuista jäätelöä, mutta myy sitä kolmen euron jättipalloissa, jotka eivät meinaa pysyä huteran tötterön nokassa. Arvatkaa keneltä kerran putosi pari kertaa lipaistu appelsiinipallo katuun?

Jäätelötiski kroatialaiseen tapaan. Mitähän tänään ottaisi?

Jäätelötiski kroatialaiseen tapaan. Mitähän tänään ottaisi?

En koskaan osta matkalla valmiita tuutteja pakastealtaasta tai kansainvälisiä merkkejä jäätelötiskeiltä, sitä samaa standarditavaraa kun saa Suomestakin. Käsintehdyt jäätelöt ovat parhaita. Hyvä jäätelö ei maistu tehdastekoiselle ja sen maku tulee oikeista, luonnollisista raaka-aineista, ei esansseista tai hilloista. Italialainen gelato sisältää vähemmän ilmaa, kuin teollisesti tuotettu jäätelö ja se tarjoillaan pehmeämpänä, jolloin maut korostuvat paremmin. Lisäksi käsintehtyä jäätelöä tehdään pieni erä kerrallaan ja se syödään tuoreena, jolloin raaka-aineiden maku pääsee paremmin oikeuksiinsa.

Oma koulukuntansa on siinäkin, kuka syö jäätelönsä kupista, kuka tuutista. Jos ilma on niin kuuma, että jäätelö valuu samantien sormille, valitsen kupin. Mutta kivemman näppituntuman saa silloin, kun tötteröä saa pitää reilusti kädessään. Roomassa samaan kuppiin sai valita kolmeakin eri makua samaan hintaan, sillä tavalla pääsi maistelemaan jäätelöpaikkojen lukemattomia eri makuja helpommin.

 

Mistään ei saa niin hyvää jäätelöä kuin Kroatiasta. Ai niin, paitsi tietenkin Italiasta! Ja Ranskasta!

Mistään ei saa niin hyvää jäätelöä kuin Kroatiasta. Ai niin, paitsi tietenkin Italiasta! Ja Ranskasta!

 

Oikein kuumalla ilmalla mikään ei voita kirpeän raikasta sitruunajäätelöä. Kuuman päivän iltaan taas sopii mitä parhaiten täyteläinen suklaajäätelö. Rannalla on ihana lipoa appelsiini- tai mandariinijäätelöä, melooni tai ananaskin käy. Vihreä omena sopii kirpeästä mausta tykkääville ja onhan sillä  hauska nimikin: mela verde. Pistaasi on kiva vaihtoehto silloin, kun tekee mieli jotain vähemmän makeaa. Entä sitten tropical – mukavan eksoottinen vaihtoehto kun on ehtinyt käymään jo kaikki tutut maut läpi.

Nyt tää täti laittaa vikkelään lompsan käsveskaansa ja valmistautuu muikein ilmein makuelämykseen. Aah, ihan kohta mä pääsen maistamaan. Tota kundia siis. Kuva: Suvi Astikainen

Nyt tää täti laittaa vikkelään lompsan käsveskaansa ja valmistautuu muikein ilmein makuelämykseen. Aah, ihan kohta mä pääsen maistamaan. Tota kundia siis.
Kuva: Suvi Astikainen

 

Ranskassa söin aivan ihastuttavan aprikoosijäätelön, joka kuuluu ehdottomasti top 3 jäätelöelämysten listaan. (On kai kaikilla tällainen lista?) Niin aito aprikoosin maku, hedelmäinen, sopivan makea ja raikas!

Lefkaksella, Agios Nikitaksen kylässä söin törkeän hyvää tiramisujäätelöä. Vieläkin harmittaa, ettei tullut kokeiltua saman tien jotain muuta makua siitä kahvilasta. Saaren toiselle puolelle kun ei tullut mentyä uudelleen vain jäätelön vuoksi.

Espanjan Aurinkorannikolla, Nerjan kylässä sain todella hyvää mandariinijääteöä. Tiski oli erityisen hienosti koristeltu hedelmin ja eri jäätelömakuja oli niin paljon, että sen oikean valitseminen ei ollut helppoa. Olisiko kuitenkin pitänyt maistaa passionhedelmää?

Värien sinfoniaa ja runsauden pulaa jäätelötiskillä Nerjassa. Kuva: Suvi Astikainen

Värien sinfoniaa ja runsauden pulaa jäätelötiskillä Nerjassa.
Kuva: Suvi Astikainen

Kun yleensä syön kuumalla hedelmäisiä, raikkaita makuja, löysin Procidan saarella italialaiseksi jäätelöksi aivan uuden maun, lakritsan. Ensimmäinen annos oli tosi hyvä, mutta muutaman tunnin kuluttua syöty toinen annos, pisti miettimään, että tässä maussa on jotain tuttua. Äkkiä se tuli mieleen: Codesan yskänlääketabletti! Tämän oivalluksen jälkeen ei muuten tehnyt mieli enää kolmatta palloa.

Täydelliseen jäätelöhetkeen kuuluu hyvä seura, mukava puistonpenkki, tötterö omaa suosikkimakua (mikä se nyt juuri sillä hetkellä onkaan) ja täydellinen lomamaisema mitä tuijottaa jäätelötranssiin vajonneena: kimmeltävä meri, hiljakseen keinuvia veneitä, vihreinä loistavia pinjapuita, värikkäitä kukkia ruukuissaan ja omat lakatut varpaankynnet lempisandaaleissa.

Jäätelöhirmu tulee taas!

Jäätelöhirmu tulee taas!

Onneksi on ensi kesälle varattuna matka Kroatiaan. Se on takuuvarma jäätelömaa ja siellä sopivan kokoisesta pallosta joutuu pulittamaan vain euron.
Appelsiinijäätelö, olen tulossa!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply