Tsekki

Prahan vanhaakaupunkia ei ole kiertänyt kunnolla ellei samoilla kierroksilla päädy kyljessä sijaitsevaan Josefoviin katselemaan yhtä Euroopan tärkeimmistä Juutalaiskaupunginosista. Alueen historia juontaa yli 800-vuoden päähän, jonka aikana aluetta on eristetty, tyhjennetty, sorrettu ja muokattu nykyiseen avarampaan muotoonsa.

Tänä päivänä katuja käveleskellessä oli paikoin hankala edes aistia alueen synkkää historiaa. Kadut olivat vallanneet tunnetut muotimerkit ja yksilölliset trendikkäät putiikit. Kadut olivat väljiä ja selkeitä ja talot näyttivät paikoittain jopa Prahan mittakaavassa melko uusilta.

Vaikka saneeraus tuotettiin aikoinaan melko loistokkaasti on historiasta jäljellä katukuvassa vielä muutamia synagogia ja hautausmaa. Nämä oli itsellä must listalla, mutta jostain syystä vanhankaupungin haahuilupäivänä ovet olivat kiinni. En tajua. Jokatapauksessa Juutalaismuseon yhteislipulla olisi päässyt tutustumaan  museon lisäksi yli 10 000 haudan hautausmaahan, sekä neljään eri synagogaan. Tällä kertaa katselu jäi siis valitettavasti vain ulkokuoreen ja enempää en voi sisätiloista kertoa.

Olihan ne synagogat näkemisen arvoisia kuitenkin ihan vain ulkopuoleltakin, joten jos aika/mielenkiinto ei riitä sisäkierroksiin kannattaa käydä bongailemassa ainakin muutama ulkopuolelta. Samalla kannattaa käydä tsekkaamassa Prahan kuuluisimman Juutalaisen Fraz Kafkan patsas ja kotitalo.

Voit seurata blogiani Bloglovinissa, Blogipolussa ja Facebookissa 

Lomaa Prahassa ei voi aloittaa muualta kuin vanhastakaupungista ja sen pastellisilta kujilta. Parhaiten ja tunnelmallisimmin vanhankaupungin joen toiselta puolen saavuttaa lompsimalla maailmankuulua Kaarlensiltaa pitkin pelipaikoille, ihailemalla jokimaisemaa ja vetäen syvään henkeä ennen päivän seikkailuita.

Prahan vanhakaupunki Stare Mesto on yksi Euroopan parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kokonaisuuksista arkkitehtuurisine taidonnäytteineen ja senpä takia vanhankaupungin pääteemana kannattaa ollakin päämäärätön kuljeskelu. Rehellisesti sanottuna oma liikkuminen oli niin päämäärätöntä, että en osaa edes mainita, missä päin sitä on tullut lompsittua. Matkan varrella vastaan tuli toinen toistaan söpömmän väristä taloa, pikkuputiikkeja ja museoita.

Stare Meston keskus on kuitenkin valtavan kokoinen vanhankaupungin tori, jolle saapuu välttämättömästi jossain vaiheessa kujia kuljeskellessa. Aukion laitaa reunustaa syötävän suloiset talot yksityiskohtineen, kauppamiehet ja pienet ruokakojut, jotka keskipäivän aikaan täyttyvät pienen purtavan hakijoista. Aukiolla kannattaakin siis vain hetkeksi pysähtyä katselemaan ympärillä vilisevää elämää ennen aukion varsinaisten monumenttien ja nähtävyyksien tarkastelua.

Vaikka itse aukiokin taloineen on jo yhdenlainen nähtävyys kannattaa pariin muuhunkin seikkaan kiinnittää huomiota. Ensinnäkin keskellä toria pönöttävää isoa Jan Husin patsasta ei voi olla näkemättä, joka pystytettiin aukiolle kuvaamaan uskonpuhdistajien lujuutta Katolisessa maailmassa. Samalla silmäyksellä kannattaa katsastaa torin länsinurkan Pyhän Nikolauksen kirkko, jossa voi käydä levähtämässä ja katselemassa jonkinlaista näyttelyä.

Toisekseen kannattaa löytää jokin tasatunti tiensä vanhalle raatihuoneelle ja sen astronomiselle kellolle katselemaan kellosta esiintulevia patsaita. Kellolla kannattaa olla tärppinä jo hieman aiemmin, sillä uskokaa tai älkää syksylläkin jo aamulla kymmeneltä siellä oli jo ihan muutama muukin ihminen odottelemassa showta. Kolmanneksi katse kellosta kannattaa nostaa vieläkin ylemmäs aina 70 metriin asti, sillä siellä odottaa koko vanhankaupungin torin kohokohta raatihuoneen torni.

Aikuisen lippu vuonna 1364 valmistuneeseen torniin kustansi 120czk (hieman alle 5 euroa) ja opiskelijakorttia vilauttamalla 70czk noin 2,80eur. Melko hintava aikuiselta sanoisinko, mutta mitäs sitä ei kauniista näkymistä maksaisi. Tämä torni oli muutenkin luksusta, sillä ylös pääsi hissillä sen kun nappia painoi ja ylhäällä odottivat vanhankaupungin parhaat maisemat, joista sai nauttia suorastaan kahden! Edelleen ihmettelen, missä kaikki muut ihmiset olivat, sillä näköaloja ei voi millään tavalla moittia. Praha on ehdottomasti parhaimmillaan ylhäältäpäin punatiilisine kattoineen ja alhaalla näkyvine kapeine kujineen ja ai että tämä tyttö nautti tästä rauhallisesta hetkestä kattojen yläpuolella. Ehkä kauneimmaksi näkymäksi osoittautui kuitenkin näkymä Tynin Neitsyt Marian kirkolle päin, jonne ei jostain syystä koskaan päädytty sisälle asti.

Alas tornista kannattaa kuitenkin reippailla, sillä matkanvarrella on mielenkiintoisia kuvia raatihuoneen historiallisista vaiheista, sekä tietenkin vielä niitä näköaloja ikkunoista. Jos aikaa ja mielenkiintoa riittää raatihuonetta pääsee tutkimaan lisää opastetuilla kierroksilla kellarista historiallisiin saleihin.

Mulle vanhakaupunki oli siis yksinkertaisuudessaan rentoa kaupunkikävelyä ja kauniita taloja ja niiden punatiilisiä kattoja yläilmoista ja mitään parempaa en olisi voinut odottaakaan.

Voit seurata blogiani Bloglovinissa, Blogipolussa ja Facebookissa, sekä kirjoittajan arkisempia kuulumisia Instagramissa ja Snapchatissa @kaksulii.

Praha on näppärä kaupunki, jonka keskusta on jakautunut melko kompaktisti Vltavan kummalekin puolelle. Mutta vaikka kaupunki on järkevästi rakentunut silti välimatkat ovat osittain hyvinkin pitkiä ja voimien säästämiseksi kovakuntoinenkin turisti turvautuu mielellään välillä julkisiin kulkuneuvoihin voimia säästääkseen ja julkiset toimivatkin turren näkökannalta katsoen varsin hyvin ja selkeästi!

Lentokentältä keskustaan

Juuri kun pääsin kehumaan täytyy heti mainita, että lentokentältä siirtymistä ei ole kaupungissa tehty maailman vaivattomammaksi. Rautatieasemalle uudelle puolelle menee toki suora hieman kalliimpi (60kc) shuttle bussi AE, mutta kun hotelli on otettu Mala Stranasta joen toiselta puolelta tämä bussi ei tule kuuloonkaan. Metrokaan ei yllä lentokentälle asti, joten suunnitelmissa tuli ottaa järeämmät aseet käyttöön. Näinpä illalla 20:30 laskeutuessamme menimme bussipysäkille ostimme 90 minuutin vaihto-oikeusliput automaatista (32kc/lippu =1,25eur), sekä kaksi matkatavaralippua (16kc/lippu = 65snt). Bussi 100 sattui kulkemaan vain puolentunnin välein ja edellinen menemään nenän edestä, joten odotusaikaa kertyi puolituntia. Tämä bussi sata vei kuitenkin lopulta Metrolinja B:n päätepysäkille Zliciniin, josta sitten vaihdettiin tähän metroon. Tällä sitten mennä köryytettiin 20 minuuttia keskustaan meidän hotellia lähimpänä olevalle Narodni Tridan asemalle, josta otettiin 1,5km:n jalkapatikka kun ei oltu tutustuttu ratikkalinjoihin ja reitti hotellille oli suora.  Vihdoin 22 jälkeen matka alkoi olla taitettu ja sitä helpotuksen määrää kun vihdoin sai kaatua sänkyyn ja aloitettua loman. Myös muille metrolinjoille menee liitäntä busseja, joten näistä ja näiden aikatauluista kannattaa ottaa selvää ennen reissua.

Taksia kannattaa käyttää ihan viimeisenä vaihtoehtona ja silloinkin sopia hinta etukäteen. Niistä ei tullut luettua ennen reissua muuta kuin epäonnistuneita tarinoita ja viimeistä hätää reissun aikana ei tullut, että olisi itse pitänyt turvautua.

Keskustassa liikkuminen

Koska meidän hotellivalinta oli sijainniltaan ihan nappi Most legii sillan kupeessa Pienen puolen puolella, jalkapatikka oli ihan paras kulkuväline nähtävyydeltä toiselle ja julkisten käyttö jäikin hyvin vähälle. Ratikat joka tapauksessa kulkee ees taas keskustaa harvase minuutein, joskin näyttivät olevan monesti melko täysiä. Metroa tuli kuitenkin käytettyä liikkumiseen lentokentälle, että myös yhtenä päivänä lähiöön ostoksille. Metrot oli siistejä, helppokäyttöisiä ja nopeita ja linjoja löytyy kaupungista kolme. Näihin matkoihin tuli ostettua automaatista ihan yksittäisliput lentokentälle 32kc lippu ja lähiöön halvempi keskustassa riittävä 24kc (95snt) lippu. Jos kuitenkaan kävely ei nappaa myynnistä löytyy niin päivälippuja kuin pidempiaikaisia turistikortteja, joihin sisältyy myös alennuksia museoihin.

Matkustaa sitten millä tahansa kannattaa muistaa, että lippu tulee leimata aina ennen matkan alkua metropysäkillä joko ennen tunneliin astumista ja ratikoissa ja busseissa heti sisälle mentäessä. Samat liput käy näihin kaikkiin liikkumamuotoihin, että myös Petrinin kukkulalle vievään funikulariin, joka nyt sattui olemaan remontissa. Lippuja kannattaa ostaa myös varastoon, kun löytää toimivan automaatin.

Eli loppurupeamana voinee mainita, että julkiset toimii ja niiden käyttäminen on edullista. Praha on kuitenkin kokonaisuudessaann vanhakaupunki, jossa näkee ja kokee jalkapatikalla eniten ja julkisia kannattaakin käyttää vain siirtyessä alueelta toiselle. Ja eikun näillä vinkeillä päristelemään Prahan kaduille!

Pysy Praha seikkailuissa mukana seuraamalla blogia  Bloglovinissa ,Blogipolussa, Facebookissa 

Voihan Praha mikä kaupunki. Sanat ei riitä kuvaamaan sitä, kuinka tämä tyttö mennä viiletti viimeiset neljä päivää Prahan kaduille yrittäen tallentaa mielen sopukoihin jokaisen koetun hetken. Sää ei ehkä ollut se parhain mahdollinen, mutta se ei kaupunkilomailua ja maisemien katselua estänyt. Ruskan värit loistivat talojen kanssa kilpaa ja Vltava virtasi kauniina keskellä kaupunkia. Ei voi kun sanoa, että  Praha on kyllä ihan mahtava kaupunki viettää pitkää viikonloppua. Tässä oma neljän päivän rykäys pikakelauksena ja samalla pieni katsaus siihen, mitä tuleman pitää, sekä Prahan reissua suunnitteleville tietenkin jonkunlainen omakohtainen runko, siitä mitä katsella ja paljonko varata aikaa.

Päivä yksi; Stare Mesto, Josefov ja Petrinin puisto

Stare Mesto eli vanhakaupunki oli se mistä kaupunkiin tutustuminen alkoi. Vanhakaupunki on yksi Euroopan suurimmista ja pastellin värisillä kujilla saa kulumaan niin paljon aikaa kun sitä on käytettävissä kyllästymättä maisemiin. Valtava pääaukio Staroměstské náměstí on vanhankaupungin sydän ja löytyy helposti alueen keskeltä monien vanhankaupungin kujien alkamispaikkana. Aukiolla tuli tuijoteltua tunnettua astronomista kelloa ja ihailtua maisemia vanhan raatihuoneen tornista.

Josefov eli Prahan vanha ghetto löytyy heti vanhankaupungin kyljestä. Pastellin väriset kadut jatkuivat, mutta maisemaa alkoi värittää yhä enemmän vanhat synagogat ja museot. Kovasti olisin halunnut käydä tutustumassa hautausmaahan ja muutamaan synagogaan, mutta jostain syystä kierroksia ei järjestetty juuri tuona tiistaipäivänä.

Illalla matka jatkui vielä komealle Petrinin kukkulalle ihailemaan maisemia. Homma meni jalkapatikaksi funikularin ollessa rempan alla. Ilta oli lämmin ja maisemat kiittivät huipulla.

Stare Mesto & Josefov = Klo 9-14
Petrinin kukkula tornineen jalkapatikalla = Klo 16-19

Päivä kaksi; Mala Strana 

Pieni puoli osoittautui omaksi lemppariksi koko kaupungissa vaikkakin taivaalta tuli koko päivän tihkua. Ylöspäin vievät kujat olivat tunnelmallisia söpöine putiikkeineen ja huipulta löytyi se loman odotetuin Linnakaupunki. Eikä ne maisemat täältäkään kovin huonot olleet.

Illalla kierrettiin kaupungin uuden osan ostoskatu, herkuteltiin paikallisilla munkeilla ja ihmeteltiin uuden kiiltävää ostoskeskusta vanhassa rakennuksessa.

Mala Strana = Klo 9-14
Ostokset Nove Mestossa = Klo 17-19

Päivä kolme; Nove Mesto

Aamun sateita oli hyvä päräyttää metrolla karkuun Arcady Pankraciin lähiöalueella sijaitsevaan ostariin. Samalla reissulla piti katsella vieressä sijaitsevaa Keskuspuistoa, valtavia pankkirakennuksia ja kerrostaloja.

Ostosten jälkeen sade loppui ja oli hyvä tutustua tarkemmin Nove Mestoon eli Prahan uuteen puoleen. Käveltiin pitkä Vaclavin aukio toiseen päähän, katseltiin valtavaa museorakennusta, käveltiin Karlovo Namestin aukion läpi kohti Narodni Tridan pääkatua ja viimeisenä tanssittiin tanssivan talon tahtiin jokivarressa matkalla kotisillalle.

Pankrac = Klo 10-15
Nove Mesto = Klo 15-19

Päivä neljä; Kaarlensilta, Strelecky-saari & Smichov

Kaarlensiltaa tuli joka päivä ihailtua joen varresta, mutta viimeisen kuivan päivän kunniaksi uskallettiin kuvaamaan sitä päältä käsin kävellen pieneltä puolelta kohti vanhaakaupunkia.

Joenvarsi koukkauksen jälkeen palattiin kotisillalle Most Legiille ja ensimmäistä kertaa sen alla olevalle saarelle. Streleckyssa ruska kukoisti parhaimmillaan ja parasta oli vain rento oleskelu ja laivojen katselu.

Prahan viimeiset hetket kuluivat Smichovin alueella katsellen hieman paikallisempaa elämänmenoa ja uuden karheaa ostaria vanhojen talojen keskellä. Smichovista löytyi myös pala Ranskaa Sacre Coeurin puiston muodossa kauniilla kukkulalla.

Kaarlensilta & Strelecky-saari = Klo 10-13
Smichov = Klo 13:30-17

Sellaiset olivat neljä päivää pähkinän kuoressa Prahassa. Näistä alueista ja alueiden omista huippujutuista riittää niin paljon kerrottavaa, että tämä blogi pistää nyt Praha vaihteen turbolle. Nyt mennään!

Pysy Praha seikkailuissa mukana seuraamalla blogia  Bloglovinissa ,Blogipolussa, Facebookissa ja Instagramissa