Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Tsekki

Praha – Linnakaupunki korkealla kukkulalla

Prahassa ei voi käydä näkemättä valtavaa linnaa Vltavan varren kävelyillä Mala Stranan puoleisella kukkulalla. Tätä linnaa tuli itselläkin kuvailtua päivällä ja illalla joelta käsin ja tottahan tämä kaupungin symboli täytyi käydä katsastamassa ihan paikan päällä.

Linnakaupunki_1

Linnakaupunki_2

Tällä yhdellä maailman suurimmista linnoista on arvoisensa pitkä historia. Ensimmäinen puinen linnoitus oli pystyssä jo 800-luvulla. Sen tuhoutuessa 1000-luvulle tultaessa tilalle rakennettiin uusi kivinen linnakompleksi ja siitä se kehitys sitten lähti. Tähän päivään linna on kokenut tulvia ja tulipaloja, osien tuhoutumisia, laajennuksia ja eliitin elämää. Tänä päivänä linnakaupunki osineen on kaikkien vierailtavana ja se toimii presidentin virka-asuntona.

Prahan linnan päivä oli koko reissun sateisin. Sateesta huolimatta matka kannatti taittaa jalan, sillä ylöspäin kohti kukkulaa johtavat Mala Stranan kadut olivat kerrassaan hurmaavia. Näkyi suklaakauppaa ja piparkakkumuseota, joihin mennä pahimman kuuron yllättäessä maistiaisille ja ostoksille. Muutaman kilometrin matka taittui siis paremmin kuin mukavasti. Jos ylöspäin mennessä haluaa säästää voimia pääsee huipulle hurauttamaan ratikalla numero 22.

Linnakaupunki_3

Linnakaupunki_4

Jo aamulla linnakaupungin edustalla oli muutama muukin matkailija ja ryhmä odottamassa innokkaasti pääsyä tutustumaan suljetun ”kaupungin” saloihin. Kierroslippuja on myynnissä kahdenlaisia isolle A kierrokselle (350/aikuinen = noin 14 euroa) ja pienemmälle B kierrokselle 250kc/aikuinen = noin 10 euroa). Opiskelija sai B lippunsa puoleen hintaan ja oli varsin tyytyväinen ostokseensa, vaikka Prahan linnan lisäkierros, Rosenbergin linna ja Ruutitorni jäivätkin näkemättä.

Lippujen oston jälkeen olikin aika hurauttaa kunnolla porteista sisälle ja aloittaa kierros. Ensimmäisenä käyntipisteenä toimi Prahan merkittävin ja suurin kirkko Pyhän Vituksen Katedraali. Goottilaista tyyliä edustava kirkko oli juuri niin jykevä ja uljas kuin alunperin oli voinut kuvitella. Vaikka tummansävyinen kirkko olikin täynnä ihmettelijöitä, silti sisällä vallitsi niin kuin kirkoissa yleensäkin uskomaton rauha. Kuvaus sisällä oli kiellettyä, joten käykää itse näkemässä ja kokemassa ja lukekaa kirkosta ja sen lisämaksullisesta näköalapaikasta Tasty Travelissimosta tästä.

Linnakaupunki_6

Linnakaupunki_7

Kun Vituksen katedraalia oli tullut ihailtua seuraavana vuorossa olikin Pyhän Yrjön Basilika. Tämä Basilika on siitä merkittävä, että se on niitä aitoja alkuperäisiä 1041-luvun jälkeen rakennettuja rakennuksia, joka on vielä edelleen pystyssä. Basilika oli pieni, muttei yhtään niin ruuhkainen kuin edellä mainittu Prahan kestosuosikki. Vaaleat sävyt kiviseinineen oli hyvä paikka levähtää ja pidellä sadetta hetkinen. Liekö täälläkin oli kuvauskielto, sillä omasta arkistostani ei löydy täältäkään sisäkuvia.

Linnakaupunki_8

Linnakaupunki_5

Linnakaupunki_9

Kirkkokierroksien jälkeen edessä olikin se itse eniten odottamani Kuninkaanpalatsin kierros, joka sitten loppujen lopuksi osoittautui hieman pettymykseksi kaikkien niiden muiden linnojen ja palatsien rinnalla, mitä on matkojen varrella tullut nähtyä. Linnassa oli restauroinnit päällä ja tämän takia muun muassa upea parveke jäi kokonaan näkemättä. Kierros kierrätti kuitenkin linnan tärkeisimmissä huoneissa ja ompahan tämäkin nyt nähty. Ja ei, täälläkään ei saanut kuvata sisällä.

Sisätiloja kierrellessä sade oli onneksi hieman laantunut ja oli aika lähteä katselemaan kaupungin kujia. Kultainen kuja olikin viimeinen maksullinen osuus B lipulla ja harmitti, kun ei oltu tajuttu suunnata tänne ensimmäiseksi. Kapea kuja koostuu pienistä värikkäistä rakennuksista, jotka on alunalkaen toimineet linnanvartijoiden asuntoina. Nyt rakennukset toimivat museohuoneina ja kauppoina ja pisimmät ihmiset saivat pidellä oviaukoilla päätään. Tällaisella 150 senttisellä ei ollut niiden suhteen minkäänlaisia ongelmia. Ei siihen tunnelmaan vain päässyt väkitungoksessa sukeltamaan vaikka kuinka yritti. Jos tällainen kuja tulisi  tyhjänä vastaan olisin heti myyty.

Linnakaupunki_11

Linnakaupunki_12

Linnakaupunki_13

Viimeisenä ennen ulosmenoa käytiin katsastamassa kidutuskammio ja vankityrmä ja siinä nousi yhdellä jos toisellakin karvat pystyyn ja paikka veti melko hiljaiseksi. Ei kait tässä voi todeta muuta kuin historian olleen julmaa.

Ulkopuolella levittäytyi isot puutarhat, jotka lokakuussa ei antaneet ihan parastaan. Parastaan harmaalla kelillä antoi kuitenkin Prahan yli levittyvät maisemat, joihin sumu toi oman lisänsä. Jos sää olisi ollut ollenkaan parempi jollekin kaiteista ja näköalapaikoista olisi voinut unohtua ihailemaan punaisena hohkaavia kattoja.

Linnakaupunki_14

Linnakaupunki_15

Kokonaisuudessaan Prahan Linna oli kuitenkin pienoinen pettymys ja siksi tämän jutun kirjoittaminen on varmaan jäänytkin näin pitkälle. Oltiin varattu kierrokseen lähes koko päivä, mutta loppujen lopuksi kierros oli ihan parin tunnin juttu. Tämä on kuitenkin Prahan ihan ykkösjuttu ja suosituin nähtävyys, joten en sano etteikö kannattaisi käydä kokemassa ja katsomassa. Liput ovat kaksi peräkkäistä päivää voimassa, joten enemmän historiasta ja näkymistä kiinnostuneelle se antaa hyvän mahdollisuuden jakaa käymisen kahdelle eri päivälle. Minulle parasta antia oli kuitenkin ne näköalat, jotka olisi saanut katsastaa ilmaiseksikin ja taidanpa käydäkin niitä katsastamassa uudemman kerran kunhan päädyn uudelleen kaupunkiin.

Voit seurata blogiani Bloglovinissa, BlogipolussaFacebookissa ja Instagramissa

Reissut vuosimallia 2015

Niin se taas vuosi hurahti ja on aika istahtaa hetkeksi alas ja miettiä mitäs sitä ehti vuodessa saada aikaseksi. Vaikka arki onkin ollut tasaista ja täynnä opiskelua, silti sitä on saanut tehtyä lukuisten arkiretkien lisäksi muutamia ikimuistoisia matkoja maailmallekin.

Vuoden aikana olen noussut lentokoneen kyytiin Oulunsalosta kuusi kertaa, joista vain yksi on päättynyt Helsinkiin. Kokonaisuudessaan lentoja kertyi 24 ja ulkomailla vietettyjä päiviä noin 37. Näiden 37 päivän aikana olen vieraillut kahdeksassa eri maassa, joista viisi oli itselleni uusia. Hyppelin kolmella eri saarella ja kaupunkeja kertyi kokonaiset 18. Vain yksi kaupunki oli ennestään tuttu.

Jotta nämä kaikki kohteet ja paikat arkistoituvat hyvin tässä pieni koonti vuoden aikana kootuista matkahetkistä:

Maaliskuu – Lissabon, Portugali

SAM_4404 SAM_4473

Reissuvuosi starttasi vuoden ensimmäisellä lomaviikolla Lissabonissa. Tuon viiden päivän aikana tuli kierreltyä Alfaman kapeilla kujilla, sekä kivuttua Sao Jorgen kukkulalle ihailemaan maisemia. Tehtiin ostoksia, syötiin  Belemin perinneleivoksia, vierailtiin itse Belemissä ja katseltiin moderneja maisemia Parque das Nacoesissa. Yksi päiväreissukin Sintran vuoristokaupunkiin saatiin mahdutettua tuohon alle viikon reissuun.

Tehokasta ja antoisaa sanoisinko ja täydellinen alku vuoden reissuille!

Toukokuu – Montenegro

SAM_5734 SAM_5859

Montenegron reissu oli pikainen päähänpisto keväisten äkkilähtötarjousten ollessa parhaimmillaan. Eikä Montenegro osoittautunut todellakaan miksikään huonoksi päähänpistoksi, sillä täytyy sanoa tämän reissun olleen kyllä yksi koko vuoden kohokohdista! Tällä(kään) pakettimatkalla ei paljoa ehtinyt istahtaa, kun pieni maa oli niin täynnä nähtävää. Sitä tuli ihailtua Montenegron luontoa Durmitorin kansallispuistossa, käytyä katsomassa maan vanhaa pääkaupunkia Cetinjeä, kivuttua Kotorissa linnoituksen huipulle, käytyä katsomassa rannikkoelämää Barissa, sekä ihailtua Välimeren kirkasta vettä ja uinuvaa lomakeskusta Budvaa ja sen vanhaakaupunkia. Ja koska Montenegron monipuolisuudessa ei ollut vielä tarpeeksi yhtenä päivänä piti poiketa rajan taakse katsomaan, miltä näyttää pohjois-Albaniassa Shkoderin kaupungissa.

Heinä- elokuu – Istrian niemimaa

Porec

Kesän hieman alle kaksiviikkoinen lomareissu sai rakenteensa kohdalle sattuneista halvoista lennoista. Matkan teko alkoi vanhasta tutusta Venetsiasta, josta oli hyvä päivän jälkeen jatkaa Triesten kaupunkiin ja Istrian niemimaan ensimmäiseen kohteeseen. Triesteen sattui helleaalto. Ilma oli tukala, mutta silti sitä tuli kierrettyä kaupunkia, käytyä vanhalla ratikalla korkeuksissa, sekä ajeltua paikallisbussilla hyvien rantojen perässä pitkin rannikkoa.

Italiasta matka jatkui muutamaksi päiväksi Slovenian rannikolle Portoroziin, jonka uimamahdollisuuksien ääressä oli ihanaa hengähtää, sekä syötävän suloiseen Piraniin kiipeilemään kirkon torniin, että kaupungin muureille.

Loppukierros menikin Kroatian rannikkomaisemissa käyden katsastamassa Porec ja siellä sijaitseva Unesco kohde Eufrasiuksen basilika, tehden päiväretki Rovinjiin, kierrettyä Pulan tärkeimmät nähtävyydet ja rentouduttua Verudelan niemimaan tarjoamissa kirkkaissa vesissä.

Lokakuu – Praha, Tsekki

SAM_0271 SAM_0229

Syyslomalla oli pakko päästä tuulettamaan päätä jo melkein perinteiseksi muodostuneelle Euroopan kaupunkilomalle. Tänä vuonna kohteeksi valikoitui Praha ja kaupunki nousi kyllä kerta heitolla yhdeksi omaksi suosikiksi. Vanhassakaupungissa piti kivuta kirkontorniin, Josefovissa oli aistittavissa kovaa yritystä päästä tutustumaan tarkemmin synagogiin ja Juutalaiseen hautausmaahan, Petrinin kukkulalta löytyi mini eiffeli, josta oli makoista näköalat, Kaarlen siltaa tuli tuijoteltua joka kuvakulmasta ja syksyinen ruska vaan hurmasi tämän pienen ihmisen muun muassa Ampujien saarella. 

Näiden lisäksi ostoksia tuli tehtyä muutamassa ostoskeskuksessa, katseltua lähiömaisemia, sekä kierrettyä linnakaupungin nähtävyyksiä. Toivottavasti näistä(kin) saisin pian kirjoitettua asiaa!

Marras- joulukuu – Fuerteventura, Kanariansaaret

SAM_1120 SAM_1072

Viikon irtiotto valkoisten hiekkarantojen ääreen oli juuri sitä, mitä kiireisen syksyn jäljiltä pystyi kaipaamaan. Eipäs niillä valkoisilla hiekkarannoilla vain ehtinyt makoilla, kun piti harrastaa saarihyppelyä Loboksella ja Lanzarotella, hyppiä Fuerteventuran dyyneillä, katsella Corralejon nähtävyyksiä, käydä katsastamassa saaren pääkaupunki, sekä harrastaa paikallisbusseilua El Cotillon kalastajakylään.

Kotimaanreissut 

Nallikari

koli

Kotimaanmatkailu jäi taas kerran hyvin vähälle. Tammikuussa pyörähdin kuitenkin päiväreissulla Helsingissä matkamessuilla etsimässä matkainspiraatiota ja vuoden loppupuolella marraskuussa ehdin pyörähtämään ihan keskustassa asti ennen Fuerteventuran lomaa.

Kesällä tehtiin kaverireissu Joensuuhun ja käytiin verestämässä melkein kymmenen vuoden takaisia muistoja Kolilla.

Oulussa on tullut sitten senkin edestä retkeiltyä ja paistettua makkaraa Letonniemessä, nautittua auringonlaskuista niin Pateniemenrannalla kuin Nallikarissakin, sekä yksinkertaisesti otettua hyvistä ilmoista kaikki irti. Kaiken kruunasi pienoinen hemmotteluloma Scandic Oulussa syksyn ahkerointien päätteeksi.

Olipahan siis taas vuosi! Ensi vuodelle mennään taasen ilman suunnitelmia, mutta eiköhän niitä reissujakin sieltä ilmaannu hyvien tarjousten osuessa nenän eteen.

Näiden muisteloiden pohjalta haluan toivottaa kaikille hyvää uuttavuotta! Jatketaan reissailua ensivuonna : ) 

Vaikka vuosi vaihtuukin some kanavat pysyvät samalla ja menoissa mukana pysyt  Bloglovinissa, BlogipolussaFacebookissa ja Instagramissa

Praha – Ruskan värejä Ampujien saarella

Oulussa syksy on jo taakse jäänyttä elämää, kun viikon sisään joka päivä taivaalta on puottanut vuoronperään vettä, sekä lunta ja lehdistä puissa ei ole ollut tietoakaan sitten kuukauteen. Toista oli kuitenkin maisemat kuukausi sitten Prahassa, kun ruska loisti parhaimmillaan luoden kaupunkikuvaan ihanaa särmää.

Petrinin kukkulan lisäksi luonto loisti erittäin kauniisti Ampujien saarella Most Legii sillan alapuolella Kampasaaren ja kansallisteatterin välissä. Saari, joka on historian saatossa ollut lähinnä ampumarata ja huvittelukäytössä saatiin vihdoin vuonna 2013 kunnostettua virkistyskäyttöön kauniin puistoiseksi ajanviettopaikaksi ja niitä kaivattuja ruskanväreissä hehkuvia puitahan tuolta löytyikin.

Ampujiensaari_1

Ampujiensaari_2

Ampujiensaari_3

Ampujiensaari_4

Laskeutuminen ylväitä portaita pitkin pisti odotukset heti korkealle. Ensimmäisenä oli pakko kaivaa kätkökartta esille ja käydä tekemässä pakolliset loggaukset (kyllä, olen hurahtanut geokätköilyyn), jonka jälkeen olikin aika ihan vain nauttia saaren rauhallisesta ilmapiiristä. Parin tunnin rento kävely pienoisen saaren ympäri oli juuri sitä, mitä viimeisenä lomapäivänä voi kaivata. Istuskelu puiston penkeillä, värikkäiden lehtien potkiminen ja jokimaiseman ihailu on se mitä saari tarjoaa.  Mitään varsinaista nähtävää saarella ei siis ole tarjota hienon jokiravintolan lisäksi, mutta se kai onkin tämän saaren juttu.

Ampujiensaari_5

Ampujiensaari_6

Kun siis kaipaat aikaa itsellesi ja pientä rentoutumishetkeä hiljaisuudessa vilkkaasta kaupungin menosta ampujien saari on se paikka, mihin kannattaa suunnata. Ja syksyllä ruska oli täällä kyllä kaupungin kaunein!

 Voit seurata blogiani Bloglovinissa, BlogipolussaFacebookissa ja Instagramissa

Petrinin kukkula – Prahan parhaat maisemat

Ensimmäinen ilta Prahassa oli lämmin ja sateeton, joten mikäs sen parempi hetki lähteä valloittamaan Mala Stranassa kohoavaa reilun 300 metrin korkuista lähikukkulaa Petriniä Tsekkiläisittäin Petrinska sadya.

Petrinin saavuttaa helpoiten funikulaarilla, johon käy perinteinen julkisenliikenteen lippu, mutta kuinkas ollakaan rinnejuna oli syksyn kunniaksi sulkenut liikenteensä ja patikoinniksihan se sitten muutaman sekunnin mietintätauon jälkeen meni.

Petrininkukkula_1

Petrininkukkula_2

Petrininkukkula_3

Petrininkukkula_4

Nousu oli suhteellisen kova, mutta antoista. Lämmintä oli rapiat 20, ruska kukoisi puissa ja maisemat parani askel askeleelta. Mihinkään ei ollut kiire ja niinpä otettiinkin homma ihan rennosti välillä pysähdellen katsellen maisemaa. Petrinin kukkula osoittautui ilmiselväksi paikallisten kuntoilu kukkulaksi. Mäkijuoksijat viilettivät menemään samalla kun perheet olivat kokoontuneet koirineen laukkaamaan aukeille puistoalueille.

Askel askeleelta huippu kuitenkin läheni ja lopulta tiukan nousun jälkeen Prahan 60 metrinen Petrinin torni kohosi suoraan edessä. Tornia ei voi olla näkemättä käveleskellessä Prahan kaduilla ja erityisesti sen tuttu muoto kiinnittää huomion. Sehän on kuin Pariisin Eiffeli!

Petrininkukkula_5

Petrininkukkula_6

Hiki virtasi jo valmiiksi, mutta kerta tänne asti oli tullut kiivettyä pakkohan se oli vielä Petrinin oma Eiffelikin valloittaa Prahan parhaine näkymineen. Nousu hirvitti 299 portaineen jo etukäteen, mutta sisällä odotti ihana yllätys nimeltään hissi! Samantien sisäinen sohvaperuna pääsi valloilleen eikä tarvinut kauaa miettiä raskiiko pulittaa tuota 60czk (noin 2,40eur) lisämaksua tuosta mukavuudesta. Perusmaksuhan torniin oli aikuiselta 120czk (noin 4,80eur) ja opiskelijakortilla puolet tuosta summasta.

Hissi hurautti aivan muutamassa hetkessä suoraan huipulle ja Prahan parhaiden näkymien äärelle. Harmittavasti kuitenkin tila oli suljettu ja näkymiä piti ihailla lähinnä ikkunoiden läpi. Joka tapauksessa maisemathan oli huikaisevat ihan koko Prahaan. Alla virtasi Vltava ja kymmenet sillat erottuivat tornista edukseen. Jopa linnakaupunki näytti vain pikkuiselta kukkulalta. Ylhäältäkin kävi selväksi, kuinka kompakti paketti Prahan kaupunki on, sillä monet kohteet oli täysin tunnistettavissa ja löydettävissä maisemasta.

Petrininkukkula_7

Petrininkukkula_11

Petrininkukkula_8

Petrininkukkula_9

Kaarlensilta ja Vanhakaupunki

Petrininkukkula_10

Mala Strana ja Linnakaupungin kukkula

Maisemien jälkeen alkoi alamäki ja paluumatka. Koska jalkapatikalla piti tämäkin suorittaa päätettiin valita kuitenkin eri reitti ja eri polut. Taakse jäi tähtitorni ja peililabyrintti ja edessä näkyi jonkun sortin ruusupuisto. Voi vain kuvitella millainen loisto täälläkin vallitsee kesällä kasvien kukkiessa parhaimmillaan. Nyt ei voinut kasveja kehua ja matka jatkuikin Petrinin kukkulan rajaavalle nälkämuurille, joka rakennettiin aikoinaan  luomaan lisää työpaikkoja köyhyyteen ja samalla suojelemaan kaupunkia. Loppu alamäki menikin upeissa metsämaisemissa raikkaassa ilmassa. Välillä eteen avautui tunnelmallisia aukeita, joiden puiden välistä avautui varsin makoisia näkymiä kohti kaupunkia.

Petrininkukkula_12

Petrininkukkula_14

Petrininkukkula_15

Petrinin kukkulaa ei turhaan kehuta näkymineen ja tuolla jos jossain kuntokin kasvaa puuskuttaessa. Kyllä sattui hyvään hetkeen loman paras sää. Suosittelen ehdottomasti jo ihan vain näkymienkin takia!

Voit seurata blogiani Bloglovinissa, BlogipolussaFacebookissa ja Instagramissa

Praha – Vahva ja ylväs Kaarlensilta

Prahaan ei voi matkustaa näkemättä saatika kävelemättä Kaarlensiltaa pitkin. Tuo vanha ja massiivinen 1400-luvulta peräisin oleva silta hallitsee Vltavan maisemaa ja vaikka mieli tulisi haukata ja kokea koko silta yhdellä kertaa kannattaa koetella hieman kärsivällisyyttä ja lähestyä tuota Prahan odotetuinta kohdetta hitaasti ja harkiten.

Kaarlensilta_2

Kaarlensilta_1

Kaarlensilta_3

Kaarlensilta_5

Kaarlensilta on parhaimmillaan, kun sitä tarkastelee kummaltakin puolelta jokea, sekä sitä ympäröiviltä silloilta. Keskipäivällä silta kuhisee ihmisiä, mutta silti se seisoo jykevästi paikoillaan laivojen lipuessa sen ali perä jälkeen.

Oma lempparinäkymä Kaarlensillalle löytyi ehdottomasti Pieneltä puolelta vasemman puoleiselta rannalta yhtenä sateisena iltapäivänä. Joutsenetkin olivat tulleet kimpassa ihailemaan maisemaa ja loivat aivan uskomattoman kauniin näkymän sillalle. Yksinkertaisesti suoraan kuin jostain satukirjasta! Niin synkkää, mutta niin kaunista.

Kaarlensilta_7

Kaarlensilta_8

Kaarlensilta_10

Kaiken tarkastelun ja kaukaa ihastumisen jälkeen mahassa kutittaa jo tietenkin ajatus itse sillastakin ja tottahan sinne on loikittava muiden turistien joukkoon kamera valmiustilassa kaulassa ja laukku köytettynä kunnolla kiinni taskuvarkaitten varalta. Kannattiko?

Tässä vaiheessa varmaan parasta todeta, että kyllähän se silta on parhaimmillaan nimenomaan sieltä jostain rannalta katsottuna, mutta mikään ei kyllä voita sitä fiilistä itse siellä sillan päällä. Aamulla sillalla sai kävellä vielä suht. rauhassa ja ihailla barokin ajan patsaita, sekä joelle avautuvia näkymiä. Ehkä ihan vain vähän katselin maisemaa kuitenkin punaisten linssien takaa, eikä omaa romantiikan täyttämää fiilistä ainakaan laskenu Aasialainen hääkuvausryhmä vanhankaupungin puoleisessa päässä. Kaarlensilta hääkuvien taustalla kuinka ällöttävän yliromanttisen ihanaa! Täytyy kyllä myös sanoa, että melkoista heittäytymistä tyypeiltä poseerata tihkusateessa olkaimettomat mekot päällä.

Kaarlensilta_11

Kaarlensilta_12

Kaarlensilta_14

Otin kuvia, hypin kameran edessä, sörkin patsaita, tuijotin jokea, sillan kummallakin puolella olevia tornia ja kävelin askel toisensa jälkeen kohti sillan toista päätä miettien kuinka historiallisella sillalla sitä muuten juuri tuli käveltyä.Toivottavasti silta tulee pysymään yhtä jykevästi paikallaan tulevaisuudessakin ja selättämään kaikki tulvat ja hasardit.

Kaarlensilta_15

Kaarlensiltaa ei ole turhaa kehuttu maailman kauneimmaksi sillaksi!