Browsing Tag

Ranska

Hengästyttävä reissuvuosi 2017

Huhhuh kamut! Nyt on kuulkaa tullut aika vetää taas yksi vuosi päätökseensä. Tämä koko vuosi on ollut niin hengästyttävän hämmästyttävä hyvine ja pahoine hetkineen, että en käsitä tämän kaiken tapahtuneen yhden saman vuoden aikana. Sen lisäksi, että aloitin heti tammikuussa elämäni parhaimman seikkailun ja keräsin ystäviä ympäri maailmaa, olen myös kokenut surua ja epätoivon hetkiä.

Mutta keskitytään nyt kuitenkin tuohon matkapuoleen, elämäni parhaimpaan seikkailuun ja kootaan vuosi yhteen näiden kaikkien reissujen kautta. Sydän ja mieli on niin kiitollinen kaikesta, mitä tämä vuosi on antanut. Kaikkine pakollisine alamäkineen, elämäni on kuitenkin tänä vuonna näyttänyt eniten minulta kuin koskaan aiemmin.

Tammikuu – Saapuminen Madridiin & Teneriffa, Espanja 

 13. päivä tammikuuta lähdin aamun ensimmäisellä koneella isone matkalaukkuneni kohti Helsinkiä. En rehellisesti saanut nukuttua edellisenä yönä ja olin kaikkea mahdollista jännitystä täynnä. Tätä hetkeä oli odotettu niin pitkään! Kaikessa jännityksessäni hukkasin ensimmäisenä takkini Helsinki-Vantaan lentokentälle, mutta mitä sitä talvitakilla kun päämääränä oli aurinkoinen Madrid!

Kaikki kävi niin kovin luonnollisesti. Asetuin aloilleni ja hoitelin paperiasiat pois alta. En vielä tässä vaiheessa tutustunut ihmisiin ja vietin aikaa itsekseni Madridin kauniilla kaduilla. Madridin kylmyys alkoi kuitenkin tuntua ytimissä, joten ostin spontaanisti lennot perheenpuolikkaani luokse Teneriffan lämpöön.

Nelipäiväinen Teneriffalla meni ennätysvauhtia. Söin mummun pöperöitä, juhlin serkun lapseni syntymäpäiviä, hurauteltiin autolla pohjoisen ihaniin kylämaisemiin, käytiin Anagan luonnonpuistossa haistelemassa raikasta ilmaa ja valloitettiin Teide. Täydellistä laatuaikaa ihmisten kanssa, joiden näkemisestä oli kulunut aivan liian kauan aikaa!

Helmikuu – Ávila, Toledo & Segovia, Espanja

Helmikuussa alkoi yliopistoruuhkat, ihmisiin tutustuminen ja aivan uudenlainen elämä Madridissa. Hankin paljon uusia ystäviä, vietin illat seikkaillen Madridissa ja aloin panikoida ensimmäisten opintojen kanssa. Samalla oli aika aloittaa Madridin lähiseutuihin tutustuminen. Ensimmäisenä viikonloppuna suuntasin Ávilan kaupunkiin ihmettelemään kaupungin muuria ja kapeita kujia.

Seuraavana viikonloppuna suuntasin ensimmäiselle matkalle yhdessä tutor ryhmäni kanssa kohti Toledoa. Ensimmäinen reissu meni hieman ujostellessa uudessa pienessä porukassa, mutta onneksi haikkimaisemat saivat hiljaisemmatkin tsekit ja suomitytön rentoutumaan. Toledoon halusin palata vaihdon aikana, mutta sitä en koskaan ehtinyt tehdä. Ehkä vielä joskus!

Kuun lopussa sain äitini ensivisiitille Madridiin. Kiertelimme kaupunkia ja muistelimme viiden vuoden takaista reissua kaupunkiin. Vanhojen tuttujen paikkojen lisäksi oli ilo esitellä kotiseutuni, Tres Cantos ja tehdä päiväreissu kummallekin uusiin akveduktimaisemiin Segoviaan.

Helmikuu loppui monilla ensimmäisen lukukauden ihmisten hyvästelemisellä. Oli hankalaa uskoa, että niille ihmisille joihin oli juuri tutustunut täytyi sanoa heipat jo näinkin pian. Onneksi uusia tuli tilalle ja vain murto-osa kuitenkin lähti.

Maaliskuu – Segovian roadtrip (Ildefonso, Cuéllar, Segovia) & Salamanca, Espanja

Ja jottei Segovia varmasti päässyt unohtumaan, heti parin viikon päästä suuntasin uudelleen tutkimaan vielä hieman tarkemmin koko Segovian maakuntaan. Tämä roadtrip vei samaisella tutor porukalla espanjalaisen vahvistuksemme kotimaisemiin Cuéllarin kylään. Matkalla tsekattiin Navacerradan kaunista luontoa, Ildefonson palatsi ja toki se aiemmin koettu Segovia.

Pitkä viikonloppuhan ei toki ollut tarpeeksi maaliskuulle, sillä heti seuraavana viikonloppuna otin suunnakseni Salamancan yliopistokaupungin. Vietin laatuaikaa itseni kanssa ja nautin nuorekkaasta menosta kauniissa puitteissa.

Kuun lopussa yksi hyvästelty ystävä ei malttanut pysyä kaupungista edes kuukauden päiviä poissa ja tuli piristämään meitä kaikkia. Vietimme menevän viikonlopun Madridissa lempipaikoissa ja otimme kaiken yhteisestä ajasta.

Huhtikuu – Marokon kiertomatka

Huhtikuu starttasi viikon mittaisella pääsiäislomalla. Olin buukannut jo etukäteen koko vaihdon odotetuimman seikkailuni Marokkoon, enkä ollut uskoa kun bussi viimein starttasi Moncloalta kohti Afrikkaa.

Viikon aikana sain paljon uusia ystäviä, näin Asilahin, Casablancan, Rabatin, Marrakeshin ja Chefchaoenin kaupungit. Näiden lisäksi koin Atlasvuoret, elokuvakulissit Ait-Ben-Haddoulla ja elämäni unohtumattomimman yön Saharan autiomaassa tähtiä ihaillen. Tällä reissulla ei myöskään vältytty maailman kamalimmalta ruokamyrkytykseltä, joka kaatoi lähes koko porukan. Oi muistoja muistoja…

Marokon seikkailun jälkeen keskityin loppukuun opiskeluun ja sain vihdoin odotetun ystävän Suomesta vierailulle. Huhtikuussa olin myös onnekas ja pääsin ilmaiselle opintoreissulle Patonesin kauniisiin maalaismaisemiin pohjois-Madridiin.

Toukokuu – Ibiza, Espanja  

Toukokuu oli aika aloittaa vuoden ensimmäisellä (ja viimeisellä) rantalomalla. Rynkky lennätti aamuvarhain Ibizan maisemiin, jossa samainen tutor ryhmä suuntasi ensimmäisenä satamaan, lautalle ja Formenteran kauniille rannoille. Ibizalla allamme oli auto, joten reissu ja saari antoi niin paljon muutakin kuin pelkkää villiä yöelämää Sant Antonyssa.

Ibizalta kotiutuessa oli ilo tavata Pirkko ja Lasse Meriharakka blogin takaa heti uudemman kerran. Tapasimme ensimmäisen kerran edellisen kuun Marokon reissulla ja nyt sain kunnian illallistaa tämän matkailijakaksikon kanssa Madridin kotimaisemissani. Toivottavasti näemme taas pian!

Loppukuu oli täynnä Madridin vuoristoseikkailuja. Ensimmäinen haikkireissu suuntautui La Cabreran maisemiin Marokosta tarttuneen ystäväni kanssa. Toinen Madridilaisella sankariporukalla Navacerradaan ilman minkäänlaisia suunnitelmia. Ei voi sanoa kuin että on muuten käymisenarvoista seutua tuo Madridin vuoristo. Suosittelen kaikille!

Kesäkuu – Porto, Portugali & Toulouse/Carcassonne, Ranska, Andorra, Belgia, Rotterdam & Den Haag, Hollanti     

 Kesäkuussa oli aika päättää lukukauteni Madridissa ja tehdä lopputentit. Onneksi tämä ikävä vaihe kävi nopsaa ja ennen kuin huomasinkaan äitini saapui kaupunkiin toiselle visiitilleen ja suuntasimme yhdessä Portugalin kakkoskaupungin Porton kauniisiin maisemiin. Pitkä viikonloppu piti sisällään kaupunkiin tutustumista ja pyöräreissun rantamaisemiin.

Seuraavat viimeiset viikon menivät heitellessä hyvästejä kaikille niille rakkaille ihmisille, joihin olin saanut tutustua tämän lukukauden aikana. Madrid kävi myös kuumaksi ja huomasimme viettävämme jokaisen viimeisen hetken yhdessä ulkona milloin asuntolan nurmella ja milloin Madridin kauniilla kujilla. Heitettiimpäs myös rantareissu Madridin uimarannalla. Raastaa sydäntä ajatellakin ensimmäisiä hyvästejä Tres Cantosin kukkuloilla katsoessa auringonlaskua ja toisia koko Madridin lempiravintolassani Sichuanissa. Tuolta ravintolaillalliselta kun suuntasin illan viimeisellä junalla suoraan lentokentälle aloittelemaan kotimatkaani.

En ollut koskaan ennen ollut noin surullinen aloittaessa reissua ja noustessani aamun ensimmäiseen rynkkyyn kohti Toulousea. Onneksi kipu hellitti hieman ja reissuintous pääsi valloilleen patonkien äärellä uusissa maisemissa. Vaikkei Toulouse tehnytkään maailman suurinta vaikutusta, olen onnellinen paikallisvinkistä Carcassonneen, joka linnamaisemillaan hurmasi täysin.

Ranskan jälkeen suuntasinkin takaisin etelään Andorran upeisiin vuoristomaisemiin. Parin päivän wellness loma ja rentoutuminen teki erittäin hyvää ja antoi aikaa hengähtää ja ajatella kaikkea mennyttä. Kylpylässä lillumisen lisäksi kävin sentään myös valloittamassa Pyreneitä yhden haikin verran.

Rentoutumisen jälkeen alkoikin rankka kaupungista kaupunkiin kiertomatka Belgiassa rakkaan ystäväni kotiseuduille. Charleroin lentokentältä suuntasin ensimmäiseksi ranskankielisille alueille Namuriin ja Dinantiin, josta jatkoin suoraan länsirannikolle Oostenden rantamaisemiin, Bruggen vanhaankaupunkiin, Ghentiin ja hipsteritunnelmiin Antwerpeniin. Kaikkein eniten mieleen tältä pätkältä on kuitenkin jäänyt yhteinen aika ystävän kanssa. Milloinkohan näistä kokemuksista ehtisin jakaa enemmän täällä blogin puolellakin…

Viimeisimpänä heitin ystävälleni heipat ja otin junan rajan yli Hollannin puolelle ja Rotterdamin kaupunkiin. Päivä oli aivan liian lyhyt aika, sillä jo seuraavana yönä löysin itseni Scheweningenin rantamaisemista Den Haagista. Viimeiset pari päivää vierähtivät nopeasti kävelykierroksella ja Hollannin korkeimmilla drinkeillä.

Kesäkuun viimeisenä päivänä kyyneleet valuivat surutta Amsterdamin lentokentällä kun seuraavana kohteenani olikin Helsinki.

Heinäkuu – Suomi ja kotiinpaluu   

Kotiinpaluu oli kaikkea muuta kuin helppo. Halusin antaa kaiken aikani ja apuni läheiselleni ja korvata omaa avuttomuuden tunnettani, mitä koin viimeisinä viikkoina Madridissa ja toisaalta kotimatkallani takaisin Suomeen. Vietin iltoja ystävieni kanssa, keräsin marjoja, keittelin mehua ja ihmettelin keskiyön aurinkoa. Koitin järjestää elämääni takaisin Suomessa eikä mennyt päivääkään etten olisi jossain vaiheessa kaivannut kaikkea sitä, mitä sain Madridissa kokea. Tämä kai oli sitä tunnettua post erasmus depressionia. Elämä kuitenkin tuppaa aina järjestymään ja yhtäkkiä huomasinkin valmistelevani itseäni jo uuteen lukukauteen takaisin suomessa.

Syyskuu Andalusia ja paluu Madridiin 

Kun rakas ystäväni Belgiasta ehdotti jälleennäkemistä jo näinkin pian, en yksinkertaisesti voinut vastustaa tarjousta. Näinpä viiden hengen kokoontuminen ja jälleennäkeminen oli käsillä heti syyskuun alussa, kun löysimme itsemme huristelemasta pitkin Andalusiaa. Tukikohtana toimi aina yhtä ihana Málaga. Sen lisäksi kävimme ökyilemässä Puerto Banuksen rannoilla, ihailemassa maalaismaisemia Iznajarissa ja kävelemässä tuhannen ja yhdenyön saduissa Granadassa.

Yhteisosuuden jälkeen jatkoin kuitenkin vielä yksin kohti pohjoista pysähtyen ensin Jáenissa ja jatkaen siitä Baezan ja Úbedan kautta kohti aina rakasta Madridia. Sanat eivät riitä kuvailemaan sitä tunnetta, kun löysin itseni tutuista maisemista rakkaiden ihmisten keskeltä uudemman kerran jo näinkin pian.

Lokakuu – Dublin, Irlanti  

Lokakuussa lukukausi Suomessa oli pärähtänyt jo hyvään käyntiin. Opiskelu tuntui raskaalle ja sopeutuminen huonoon säähän ja hankalaan elämäntilanteeseen ei käynyt ihan yksinkertaisimmalla tavalla. Syyslomaviikolla oli kuitenkin aika ottaa suunnaksi saarimaisemat Dublinissa. Dublin tarjosi muutamassa päivässä sopivasti kaupunkimaisemia ja luontoa Howthissa, että Brayssa ja Greystonessakin.

Marraskuu –  Madrid, Espanja    

Syyslukukausi oli aika päättää marraskuun keskivälillä. Ajatus puolittaisesta vapaa-ajasta kotona tuntui sietämättömältä ja ikävä Madridiin oli niin kova, että tein ratkaisuni ja ostin melko spontaanisti lennot takaisin kotiin. Parin viikon kuluttua pakkasinkin läppärini laukkuun ja suuntasin lentokentälle ja takaisin unelmaviikolle kotimaisemiini Tres Cantosiin. Vietin ihmisten kanssa laatuaikaa päivittäin Madridin kauniissa maisemissa, tutustuin joulumarkkinoihin, suuntasin ensimmäistä kertaa Alcala de Henaresiin ja Parque Europaan minieuropan keskelle. Matkan ainoa virhe oli buukata lennot viikoksi kahden sijasta.

Tämä joulukuu  on mennyt Suomen kamaralla. Pimeys on tuntunut sietämättömältä, mutta toisaalta vuoteen on mahtunut jo niin paljon, etten enää enempää olisi voinutkaan toivoa.

Tästä kokonaissaldona laskien vietin siis näiden hetkien saattelemana 226 päivää ulkomailla seikkaillen 9 eri maassa ja lentäen näiden välillä 27 lentoa.

Ensi vuosi ja tammikuu starttaa näillä näkymin kahdella uudella valtiolla ja odotetulla Madrilenon saapumisella Suomen ja Oulun kamaralle! Pidetään peukkuja että ensinnäkin Suomen sää kerrankin hellisi etelän hedelmää ja että toisekseen ensivuodesta tulisi tasapainoinen onnellinen ja erityisesti sellainen omannäköinen ja itsensä toteuttamisen vuosi.

Näillä sanoin haluan siis päättää vuoden 2017 ja kääntää uuden sivun ja uuden vuoden! Ikimuistoisia seikkailuja kaikille vuoteen 2018!

Ihka elävä lautapelien Carcassonne

Carcassonea on tullut pelattua kavereiden kesken ilta jos toinenkin ja empäs ennen kevättä edes tiennyt pelin juontuvan ihan oikeasta kaupungista. Kun saavuin Toulouseen kahden päivän visiitille halusin samalla nähdä jotain muutakin. Kaverilta lähti suositus Carcassonneen ja niinpä toisena päivänä löysin itseni juna-asemalta ostamassa itselleni lippua Unesconkin huomioimaan linnoituskaupunkiin.

Carcassonne sijaitsee kätevästi vain reilun 90 kilometrin päässä Toulousesta kaakkoon. Junat huristelevat väliä ruuhka-aikoina jopa puolentunnin välein ja matka kesti vain vaivaisen Oulusta Helsinkiin verran eli tunnin. Turvallisuusmeno oli aika karua Suomalaiselle tottumattomalle ihmiselle kun ennen junan lähtöä armeija tuli kiertämään junan ja jäi vielä laiturille odottamaan lähtöä. Tätä on ilmeisesti nykypäivän matkustaminen Euroopassa, mutta juna vei ajallaan perille ja uusi kaupunki oli edessä tutkittavana.

Carcassonne jakautuu kahteen osaan uuteen ja vanhaan puoleen tai ala- ja yläkaupunkiin miten nyt haluaa kutsua. Juna-asema sijaitsi arvaamattakin uudella alakaupungin puolella, jossa asuu lähes jokainen kaupungin reilusta 46 000 asukkaasta. Uuden puolen keskusta oli mukavan näppärästi ruutukaavaan rakennettu ja ostoskadut avatuivat heti Canal du Midin ylitettyä. Carcassonnen seuduilla kanaali avautui kauniina ja tunnelmallisena ja ajan salliessa olisi ehdottomasti ollut pienen veneristeilyn arvoinen.

Uudelta puolelta vanhalle ja alhaalta ylös matkaa kertyi reilun parin kilometrin verran, jonka käveli suorinta reittiä pois tullessa alle puolessa tunnissa.  Mennessä toki kiertelin ja kaartelin, jottei varmasti mitään jää näkemättä. Kaartelun lomassa tuli todettua, että uuden puolen ruutukaduilta kannattaa hakea edullista pikaruokaa, tehdä ostoksia ja istahtaa hetkeksi sen pääaukiolle Carnotille. Vielä hieman edempää löytyi kaupungin portti, Carcassonnen katedraali ja Saint-Michelin hautausmaa.

Tässä vaiheessa joen toinen puoli alkoi toki jo kuumottaa ja askeleet saattelivatkin ripeää vauhtia vanhalle sillalle, joen toiselle puolelle ja vanhaankaupunkiin. Jos olet käynyt Toledossa, tässä vaiheessa maiseman pystyi toteamaan lähes identtiseksi. Myös aiemmin mainittu pelimaailma oli ihan konkreettisen todellisena siinä silmien edessä. Sillalta aukesi vaikuttavat näköalat ylös linnoitukselle, jonne matka jatkuikin seuraavana mutkittelevien vanhojen katujen lävitse. Kauniita olivat pikkumökit pastelliväreineen, mutta viimeistään tässä vaiheessa hintoja ja krääsäputiikkeja katsellessa huomasi tulleensa Carcassonnen matkailun ytimeen.

Narbonnaisen portista sisään astuessa avautui kuitenkin se aito linnoituskaupunki. Kivisiä koukeroisia katuja, pieniä putiikkeja joissa käydä maistiaisilla ja se kaikkein tunnetuin linnoitus ja muurit. Jono oli pitkä kuin nälkävuosi, mutta yllätys oli positiivinen muurien ollessa ilmaiset kaikille EU:n passin omaaville alle 25-vuotiaille. Yli 25-vuotiaille hinta olisi ollut 9 euroa, eli tässä sai taas kiittää onneaan. Mitä nyt hiki valui jonossa seistessä ja aika oli pitkä. Kannatti kuitenkin, sillä ilman linnoitusta ja sen muureilta avautuvia näkyviä ei voi oikein puhua tai sanoa nähneensä Carcassonnea.

Viimeisenä oli vielä pakko katsastaa aivan Narbonnaisen portin ulkopuolella sijaitseva Citén oma hautausmaa. Tällainen hautausmaanörtti oli vakuuttunut maisemasta. Harvemmin hautojen vieressä nimittäin kohoaa noinkin vaikuttava linnoitus.

Tällainen oli Carcassonne päivässä ja päivän jälkeen olin tyytyväinen vierailuun. Carcassonnessa päivä oli juuri eikä melkein sopiva aika ja maisemista tuli niin Espanja fiilikset, että olin ihan varma palanneeni takaisin kotiin Madridiin ja sen lähiseuduille. Jos siis vietät lomaasi esimerkiksi Toulousessa tai vastaavasti rannikolla Narbonnessa tai jopa Montpellierissä merkkaa karttaan tämä pieni ja söpö pelikaupunki ja tee päiväreissu.

Mikä? Carcassonne
Missä? Eteläisessä Ranskassa 90 kilometrin päässä Toulousesta
Mitä? Keskiaikaisia linnoitusmaisemia
Miten? Junalla esimerkiksi Narbonnesta tai Toulousesta, A61 väylää ajamalla tai lentämällä Ryanairilla suoraan pelipaikoille sen pääkohteista (esim. Britit, Irlanti, Portugali ja Belgia)

Punaisten tiilten Toulouse

Näin kotimatkan ensimmäiseksi kohteeksi valikoitui Toulouse ihan vain halpojen lentojen takia. Rynkky osaa hinnoitella Madridista, sillä maksoin tiketistäni vaivaiset 14 euroa. Näinpä siis muutama päivä sitten saavuin aamuvarhaisella Toulouseen ja palasin tänne tänä aamuna, jotta voin huomenna jatkaa matkaa.

Nukkumattoman lentokenttäyön jälkeen olin vihdoin Toulousessa 8 aamulla ja heti valmiina katsastamaan kaupunkia. Mitään en tiennyt etukäteen, enkä voi sanoa tietäväni vieläkään, mutta paljon sain päivän aikana käveltyä.

Aloitin rautatieaseman kupeesta, jonne saavuin lentokentältä metrolla. Rautatieasemalta hurautin toisena Toulouse päivänäni kätevästi Carcassonneen ja viereiseltä bussiasemalta otin pari päivää sitten shuttlen Andorraan. Kaikki liikennepalvelut on siis kätevästi keskitetty samaan syssyyn keskustan pohjoispuolelle.

Rautatieasemalta kävelee vartissa kätevästi kompaktiin keskustaan. Matkalleni osui heti alkuunsa markkinat Strasbourg kadulla. Käveleskelin ja toivoin, että olisin ymmärtänyt kieltä. Tällaisissa paikoissa kun kuulee kaikkia mukavia keskusteluja ja pääsee vielä paremmin tunnelmaan.

Kauaa ei tarvinut kävellä eteenpäin markkinoilta syvemmälle keskustaan, kun hyvin selväksi tuli mistä Toulousen lempinimi Ville Rose ”vaaleanpunainen kaupunki” juontaa juurensa. Koko arkkitehtuuri on nimittäin lähinnä punaista tiiltä, jonka koin itse kovin nopeaa ihan käsittämättömän tylsäksi. Kaupungista huokui sellainen teollisuuskaupungin meno ja kaikkien Espanjalaisten pastellikylien jälkeen tämä oli omalla tavallaan niin ankeaa ja synkkää. Pääaukiolla oli kuitenkin elämää vaikka muille jakaa, sillä aukiolle oli katettu iso esiintymislava, jossa oli koko päivän ajan kenraaliharjoituksia seuraavan päivän musiikkitapahtumaa varten.

Keskustan ostoskaduilta päätin pöräyttää rauhoittumaan mapsissa näkyvään eteläpuolella kaupunkia sijaitsevaan viheralueeseen Jardin Royaliin. Edessä odotti pitkä viherbulevardi, jonka päässä loisti iso suihkulähde ja puisto. Aivan täydellinen paikka pieneen pakoon kaupungista ja rentoutumiseen. Niin rentoutumisesta puheenollen istahtaminen puistonpenkille yli 30 tunnin valvomisen jälkeen ei varmastikaan ollut paras vaihtoehto, sillä silmiä oli enää hankalaa pitää auki. Ei siis auttanut muu kuin jatkaa matkaa.

Viimeisenä siis jatkoin katsastamaan Garonne joen maisemat ja sillat, joilta avautui kauniit näkymät joelle. Voimat olivat ihan tyystin hukassa ja koska jokivarsi oli rauhallinen, oli pakko pitää toinen breikki ja antaa silmien mennä hetkeksi kiinni.

Kello alkoi lyödä kahta ja tiesin saavani hotellihuoneen. Niinpä en enää miettinyt vaan vedin vielä keskustan katuja pitkin takaisin kohti rautatieasemaa etsien epätoivoisena vastaantulevista kirkoista panoraamanäkymän antavaa tornia tuloksetta.

Hotellille päästyä mietin olinko oikeastaan nähnyt yhtään mitään. Tuntuu, että kaupungista ei nyt tällä kertaa vain löytynyt mitään nähtävää, tai sitten oma suunnittelemattomuuteni ja mottoni ”mene sinne minne nokka näyttää” ei tällä kertaa ihan toiminut. Tästä postauksesta siis tuskin on mitään hyötyä kenellekään Toulouseen menevälle, mutta tulipahan käveltyä ja todettua ettei tänne tarvitse välttämättä enää palata. Okei, myönnän että yön valvominen saattoi myös auttaa asiaa, että turistivaistot ei ehkä tällä kertaa olleet ihan niin avoinna kuin normaalisti.

Oletkos käynyt ja mitä missasin? Mistä olisi nähnyt ne panoraamanäkymät?

Vielä kerran Eiffel!

Pariisi postaukset on aika lailla tullut tiensä päätökseen tällä erää, mutta haluan ehdottomasti näin viikon alkuun fiilistellä vielä erikseen Eiffeliä ja jakaa kuvia tuosta tunnetusta rautakasasta! Kaikki mut tuntevat tietää, että oon melkonen monumentti turisti ja nämä tunnettujen rakennelmien näkemiset tuottaa aivan valtavaa iloa! Jos jotain matkailun saralla keräilen niin ne on ehdottomasti näitä tunnettuja rauta- ja kivikasoja ympäri maailmaa. Sen enemmittä puheitta tässäpäs näitä tulee eri valossa ja kuvakulmissa!

Mun lempinäkymäksi muokkautui nuo korkealta olevat Montparnassen tornin näkymät ja illalla välkkyvä Eiffel oli suorastaan maaginen. Vähän olin ehkä kateellinen niille, jotka Eiffelin välkkyessä olivat lentokoneen kyydissä ja lensivät vierestä ohitse.
Seuraavalla reissulla haluan olla ajoissa ostamassa lippuja ja kivuta myös katselemaan itse Eiffelin näkymiä!

Näiden kuvien saattamana ei muuta kuin hyvää alkanutta viikkoa kamut!

Reissuillen vuonna 2014

Taas on koittanut se aika vuodesta, kun vuosi alkaa olla päätöksessä ja on tullut aika kelata nauhuri alkuun ja katsoa, missä sitä kuluneen vuoden aikana tuli seikkailtua. Mennyt vuosi on ollut minulle unelmien matkailuvuosi. Muukin elämä on mennyt aikalailla uusiksi ja olen saavuttanut vuoden aikana varmasti enemmän kuin minään muuna vuonna yhteensä. Olen tavannut upeita kanssabloggaajia niin maailmalla kuin Suomessakin, vaihdoin maisemaa ja sain unelmieni opiskelupaikan. Huhhuh! Tällä hetkellä en paljoa olisi muuta voinutkaan tältä vuodelta toivoa.

Mutta missä sitä sitten tulikaan seikkailtua? Suomessa ja ulkomailla, yksin ja yhdessä. Nousin oulunsalon lentoasemalta seitsemän kertaa koneen kyytiin ja vietin omien laskujeni mukaan 51 päivää reissun päällä (ulkomailla). Noiden 51 päivän aikana kävin seitsemässä eri maassa, joista kolme oli minulle uusia tuttavuuksia. Näissä maissa kävin 12 eri kaupungissa, joista vain kaksi olivat ennestään tuttuja.

TAMMIKUU

Kanarian valloitus

Viikon löhöloma Kanarian suurimmalla saarella teki varsin hyvää. Rentoilua rannalla ja uima-altaalla, iltakävelyitä ja ostoksia, hyvää ruokaa ja jäätelöä, sekä kauniit muistorikkaat auringonalaskut takasivat sen, että reissu on syväjuurtunut mieleeni, enkä tule koskaan unohtamaan sitä. Niin erinlainen, mutta niin täydellinen loma.

HELMIKUU

Jordania, Aqaba

Viikon pakettimatka Jordaniaan toi paljon uusia elämyksiä. Parhaiten mieleen on syöpynyt kalliokaupunki Petra, joka on kaikessa komeudessaan vain ihan uskomaton kokemus. Toinen suuri elämys oli uiminen tai paremminkin kelluminen Kuolleessameressä. Loppuloma menikin tutustuessa itse Aqaban kaupunkiin, syöden hyvin ja snorklaillessa Berenice Beach Clubilla.

HUHTIKUU

Iso-Britannia, Lontoo

Maaliskuu meni ihan vain kotona, mutta huhtikuussa tuli aika suunnata ystävän luokse Lontooseen ihmettelemään Big Beniä. Säät suosivat, kun ensimmäistä kertaa yksin matkustava haahuili Lontoon vilkkailla kaduilla katsellen ihmisiä ja bongaten matkan varrelta jopa yhdet tutut Suomi tytön kasvot. Kyllä siinä pienelle tytölle tuli fiilis kuinka suuri maailma voi ollakin niin pieni. Haahuilun lisäksi tein ostoksia, katselin Lontoota yläilmoista ja tutustuin Richmondin alueeseen puistoineen (Richmond Park ja Kew Garden) kaverin kanssa.

TOUKOKUU

Espanja, Barcelona

Vuelingin halpojen lentojen saattelemana tuli tehtyä viikon mittainen kevät reissu monipuoliseen ja tällähetkellä melko suosittuunkin Barcelonaan. Barcelonan kevät oli aurinkoinen ja helteinen ja mikä paras tutustua kaupunkiin kävellen! Viikon aikana tuli käveltyä Ramblalla, tutustuttua vanhaankaupunkin, vierailtua Sagrada Familiassa, Parc Güellissä ja Mont Jüicin kukkulalla, sekä rentouduttua Barcelonetan siistillä hiekkarannalla. Kaikkein paras elämys oli kuitenkin kävelyreissu Carmelin Bunkkereille ihailemaan Barcelonan näkymiä yläilmoista ilman järkyttäviä turistimassoja. Ihan vain tuon paikan takia haluaisin nyt heti takaisin Barcelonaan.

KESÄ- JA HEINÄKUU

Viro, Tallinna

Päiväreissun mittainen pyrähdys Tallinaan oli hyvin spontaani kiitos erittäin edullisten laivalippujen. (9eur) Viidessä tunnissa ehti hyvin kiertää tunnelmallista vanhaakaupunkia ja katsella kauppoja.

Andalucian kiertomatka; Cadiz – Sevilla – Cordoba – Malaga

Kahden viikon omatoimikierros Espanjan eteläosissa täytti kaikki odotukset, eikä minun varmasti tarvitse enää mainita, mikä maa on vienyt täysin minun sydämeni.

Kierros alkoi Cadizista, tuosta pienestä vanhasta ja paikallisesta kaupungista. Parissa päivässä ehti hyvin kävellä kapeilla kujilla, viettää aikaa rannalla, vierailla Cadizin katedraalissa, sekä katsella maisemia Taviran tornista.

Sevilla tarjosi yli neljänkymmenen asteen helteet, kävelyitä jokivarressa, sekä vierailun yhdessä maailman suurimmista kirkoista ja sen tornissa, Kaupungin parhaimmaksi vierailukohteeksi osoittautui kuitenkin Alcazar, sekä Plaza de Espana.

Cordobasta muodostui parin päivän aikana elämäni rakkaus. Heti taksin kaartaessa hotellin pihaan sydän pakahtui onnesta ja kipinät minun ja kaupungin välillä lentelivät. Parissa päivässä ehti tutustua Mezquitaan, käveleskellä juutalaisessa korttelissa ja istuskella illat tunnelmallisesti valaistulla jokivarrella ihaillen Romanon siltaa. Alennusmyynnit starttasivat myös Cordobassa, joten tätä Espanjalaista melkeimpä kansallista juhlapäivää ei voinut haaskata hukkaan. Ei myöskään varmasti ole sattumaa, että juuri täällä kaupungissa luin saaneeni unelmieni opiskelupaikan.

Malagassa vierähti viikko rentoutuen Malaguetan rannalla, ostoksia tehden, vieraillen Gibralfaron linnoituksella ja Alcazabassa. Viimeisenä päivänä tuli vielä vuokrattua pyörä ja vispattua lämpimän tuulen tuivertaessa tukkaa kasvitieteelliselle puutarhalle, joka ei kyllä sitten ollutkaan auki.

ELOKUU

Puola, Wroclaw

Kaupunki, josta en ollut aiemmin kuullukaan alkoi houkuttaa kaverin sinne muuttaessa ja pakkohan siellä oli päästä käymään vielä ennen opintojen alkua! Ja kaupunkihan oli täysi kymppi. Ihailin värikkäitä taloja vanhassakaupungissa ja katedraalisaarella, ahnehdin korkeita paikkoja; niin kirkontorneja kuin Puolan korkeinta rakennusta Sky Toweria, tutustuin lähiöihin, vierailin eläintarhassa, kasvitieteellisessä puutarhassa ja japanilaisessa puutarhassa ja kävin katsastamassa wroclawin suihkulähteiden valoshown. Näiden lisäksi juoksin kartan kanssa söpöjen tonttujen perässä ja istahdin syömään joka toinen tunti välillä suolukkaa välillä makeaa. Tässä reissussa riitti äksöniä ja kaikki tuo alle viikossa. (Ja niin kuin näette aika paljon on vielä kirjoittamattakin…)

LOKAKUU

Ranska, Pariisi

Vuoden viimeinen ulkomaanreissu suuntautui rakkauden kaupunkiin Pariisiin. Ihailin Eiffeliä, söin leivoksia, valloitin Montparnassen tornin, istuskelin Montmarten kukkulalla ja kävin ihmettelemässä Versaillesin valtavaa palatsia ja sen puutarhoja.

Suomireissut

Suomireissut jäivät tältä(kin) vuodelta melko vähäisiksi. Toukokuussa kävin ansiokkaalla pääsykoereissulla Rovaniemellä, mutta ehdin myös katsella hyvin maisemia ja nauttia Suomen kesän parhaista säistä. (Lue nuo kuulumiset tästä ja tästä)

Toinen päiväreissu pohjoiseen tuli toteutettua viikko takaperin hyvällä kaveriporukalla alkaen Ranuan eläinpuistosta ja päättyen joulupukin juttusille Rovaniemelle.

Muuten olen vuoden aikana tehnyt paljon tutkimusmatkoja omassa kotikaupungissani Oulussa. Erityisesti kesällä huristellen pyörällä jokivarressa, kasvitieteellisessä puutarhassa, että Oulun parhaalla uimapaikalla Valkiaisjärvellä. Heitettiimpäs myös kaverireissu Koiteliin! Tämän lisäksi otin pienen irtioton arjesta syntymäpäivieni kunniaksi pari viikkoa takaperin ja olin viikonlopun turistina Oulun keskustassa. Tästä kuitenkin lisä juttua ihan piakkoin!  Aikomukseni on myös järjestää Oulua koskevat postaukset tiiviiseen pakettiin yhteen ja helposti löydettäväksi joskus kun ehdin.

Tässä tätä omaa reissuvuotta lukiessa meinaa sydän pakahtua onnesta. Olen ihan älyttömän kiitollinen jokaikisestä matkasta, paikasta ja kokemuksesta, joihin minulle on tarjoutunut mahdollisuus tämän vuoden aikana. Seuraavan kerran poistun Oulun rajojen ulkopuolelle tammikuussa, kun suuntaan Matkamessuille Helsinkiin! Toivottavasti näen siellä mahdollisimman montaa teistä siellä ruudun takana!!!

Matkailurikasta uuttavuotta teille kaikille!

Jos haluat seurata juttujani jatkossakin löydät minut  Bloglovinista, Blogilistalta, Facebookista ja Instagrammista