Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Rannat

Biitsielämää Madridissa

Madridissa eletään vuoden kuumimpia aikoja. Ilman Lucifereitakin kaupunki on tunnettu kesän järkyttävistä helteistä ja tunkkaisesta ilmasta, josta jokainen haluaa lomien alkaessa paeta. Madridin suurin puute on myös sijainti sisämaassa kaukana rannikosta. Kaikki on kuivaa ja kuopattua ja epätoivo saattaa iskeä. Onneksi hätä kuitenkin keksii keinot ja yllättävän paljon näitä potentiaalisia virkistäytymiskohteita sitten kuitenkin kaupunkialue pitää sisällään.

Toukokuussa ensimmäisten helteiden alkaessa porottaa avaavat Madridin lukuisat uima-altaat ovensa. Viimeinen Madrid viikkoni oli joka sanallaan helteinen ja siinä sitten tuli hikipäissään unohdettua lähes jokainen suunnitelma ja etsittyä näitä uimapaikkoja. Uima-altaista ei Madridissa ole pulaa. Lähimmäiseni sijaitsi suoraan kampuksella, mutta koska kavereiden kanssa haluttiin nähdä myös elämää parhaimmaksi valikoitui Casa de Campossa sijaitseva Piscina Lago. Kunnallisille ulko uima-altaille nuorisohinta oli 3,60 euroa ja aikuisiltakaan vain 4,5 euroa. Rahalla sai lipukkeen, jonka avulla pystyi myös poistumaan alueelta ja palaamaan takaisin. Näin esimerkiksi eväiden ja juoman hakeminen ulkopuolelta oli helpompaa ja päivät pystyi todella viettämään aamusta iltaan alueella. Mutta sanonpahan vain, että näillä helteillä varsinkin keskustan allas-alueet (kuten tämä Casa de Campon) ovat iltapäivästä aivan umpi täynnä ja jonot ovat sen mukaiset.

Itselleni uima-altaat eivät riittäneet. Pitäisi päästä rannalle. Sellaiselle oikealle rannalle, missä voi upottaa varpaat hiekkaan ja antaa aaltojen vilvoilttaa jalkoja. Jollain ihmeen kaupalla kohde todella löytyi ja tulipahan vedettyä Madridin miinuksista rantojen puutekin pois. Näinpä siis tästä eteenpäin voin sanoa, että Madrid sopii myös biitsilomalle!

No mikä tämä paikka sitten on? Pantano de San Juan on pieni ja ainoa Madridin julkinen järvi, jossa uiminen on enemmän kuin sallittua. Järvi löytyy Comunidad de Madridin länsiosista lähes Castilla ja Leonin rajalta. Bussi numero 551 vie Principe Piolta ilmaiseksi Madridin kuukausikortilla järvelle tunnissa ja edessä odottaa kauniit vuoristoiset järvimaisemat palveluineen. Tämän löydettyä paikalle piti päästä yhä uudelleen enkä pettynyt kertaakaan.

Vaikutti siltä, että paikka oli hieman tuntemattomampi myös Madridilaisille. Ihan hirveitä ruuhkia ei järvellä ollut, mutta ne jotka olivat löytäneet olivat tulleet koko kaveri- tai sukupiirin kesken kaikkine härpäkkeineen kuin kunnonkin biitsilomalle. Rannalla vuokrailtiin polkuveneitä, purjehdeltiin, syötiin eväitä ja mikä parasta vilvoiteltiin vesissä. Me käytiin kavereiden kesken myös pienellä kävelyllä järven ympärysmaisemissa eikä niissäkään kyllä ollut yhtään mitään moittimista. Jos lisärauhaa järvellä haluaakin kannattaa kävellä yleiseltä rantamalta järven muihin osiin ja saa taatusti olla aivan yksin.

Madridin alueelta löytyy kyllä muitakin järviä, mutta oman tutkimustyöni mukaan tämä on ainoa julkinen, jossa saa uida ja viettää aikaa luvan kanssa ja ilmaiseksi. Ai että biitsiloma Madridin helteissä tekis kyllä nyttenkin poikaa! Aina ei tarvitse lähteä välttämättä sinne rannikolle ja maksaa itseään kipeäksi. San Juan oli itselleni kyllä yksi Madridin alueen kultaisimmista löydöksistä!

Fuerteventura: Valkoista hiekkaa, turkoosia merta

Nyt päästään homman ytimeen eli oikeastaan siihen miksi Fuerteventuralle kannattaa ylipäänsä matkustaa nimittäin rantoihin. Vaikka Fuerteventura jää jälkeen kuivalla ja karulla luonnollaan muista Kanariansaarista rannoillaan se päihittää kaikki muut ylivoimaisesti. Tarkemmassa esittelyssä Corralejosta mainitsin jo kaupungin valkoiset rannat, tässä keskityn tarkemmin kilometrejä jatkuvaan Grandes Playasiin dyynien toisella puolella 5 kilometrin päässä kaupungista. Eteläosan rannat itsellä on vielä kokonaan näkemättä.

Suuret rannat jatkuvat kilometrien pituisena ketjuna Fuerteventuran länsirannikolla ja jakautuvat eri nimisiin ranta-alueisiin Los Matokseen, Largaan, Viejoon, Pozoon ja Caseróniin. Oli nimi mikä tahansa kaikkia yhdistää sama tekijä nimittäin valkoisena jatkuva hiekkaranta ja turkoosina hohtava meri. Vain ihmisten vaatetus voi vaihdella, sillä erityisesti Larga, Viejo ja Caserón ovat nudistien suosimia. Mekin pölähdimme tien toiselta puolelta löytyviltä dyyneiltä sattumanvaraisesti kohti rantaa ja saatiin todistaa joitain näistä rannoista.

grandesplayas_6

grandesplayas_1 grandesplayas_3

grandesplayas_8

Oli ihmisten vaatetus mikä tahansa tämä ranta oli kerrassaan paratiisinomainen. Sellainen, mitä en kuvitellut Kanariansaarilta löytyvän. Leveä rantakaistale oli täynnä valkoista pitävää hiekkaa, tuuli tuiversi hiuksissa ja kirpsakka meri virkisti jalkoja pitkän kävelypäivän päätteeksi. Rohkeimmat sukelsivat aaltojen sekaan ottamaan ilon irti turkoosista vesistä. Siinä tuulessa itselle suurin ilo oli kuitenkin pyyhkeiden kaivaminen repusta rantahietikolle ja pieni levähdystauko hengittäen meri-ilmaa samalla katsellen maisemaa.

Täällä rannalla tuulee luultavasti aina (niin kuin muillakin Fuerteventuran rannoilla) ja parhaimpia aktiviteetteja ovatkin surffaus kauempana grandes playasin keskuksesta, leijan lennätys, sekä yksinkertaisesti rento rantaelämä ja hiekkalinnojen rakentaminen. Uimaan en lähtisi kovin kauas, mutta mikä jottei sekin olisi mahdollista.

Tarpeeksi kauan istuskellessa oli aika aloittaa kotimatka takaisin Corralejoa ja se tuli tehtyä rantaa pitkin jalkapatikalla. Ranta näyttää loppuvan Riu hotelleihin, mutta mitä vielä maisema sen kuin parani poukaman toiselle puolelle päästyä! Sieltähän löytyi uusi samanlainen parin kilometrin ranta ilman ainoatakaan ihmistä. Sillä hetkellä kohti kaupunkia kävellessä sitä tunsi olevansa autiolla saarella ja etuoikeutettu, kun sai nauttia näistä maisemista. Tiedättekö, sitä paratiisimaista tunnetta ei voi vain sanoin kuvailla. Ei tällaista maisemaa vain voi löytyä Kanariansaarilta!

grandesplayas_7 grandesplayas_8

grandesplayas_9

grandesplayas_9

grandesplayas_11

grandesplayas_12

Matkan edetessä ranta alkoi muuttua kivisemmäksi, Loboksen saari näkyi aivan kiven heiton päässä ja ihmismäärä pienissä kopeissa hietikon laidalla alkoi lisääntyä. Tajusimme saavuttaneemme Corralejon nudistihotellin ja sen kivirannan, jonka kohdalla koimme paremmaksi siirtyä taittamaan viimeisen kilometrin autoteiden kautta kohti hotellia. Tähän loppuu myös kaupungin ulkopuolella oleva valkoisten hiekkaketjujen muodostelma.

Tuolla rannalla olisi voinut viettää useammankin päivän ihan vain kuunnellen aaltojen kohinaa, katsellen elämää ympärillä, maistellen suolaista ilmaa ja tuntien onnea siitä, että välillä saa vain olla. Tähän ei kuitenkaan viikon lomalla aika riittänyt, mutta Fuerteventuran rannoille tulen vielä palaamaan, ihan vain ottamaan rennosti.

Nallikarin kauniit kesäillat

Lämpimänä kesäpäivänä rantatie täyttyy rullailijoista. Ihmiset istuu porukoissa rannoilla reippaimmat pelaten rantalentopalloa. Jäätelökioskille on jäätävä jono, mutta kellään ei ole kiire mihinkään ja niinpä sitä itsekin päättää mennä jonon jatkoksi. Jäätelön valuen suupielistä on mukavaa mennä istumaan rannan reunamille ja katsoen vettä läikyttäviä lapsia. Laiskottelun alkaessa väsyttää kerään voimia kävelläkseni toisessa päässä siintävään majakkaan ja päästän hetkeksi mielikuvituksen valloilleen. Katselen maisemia, hymyilen ja elän hetkessä. Sellaisia ovat parhaat kesäiset Nallikaripäivät.

Nallikarin majakka

Mutta entäs ne illat, erityisesti kauniit kesäillat elokuussa koulujen jo alkaessa. Ne ovat käsittämättömän hiljaisia. Jäätelökopit ovat jo sulkeneet ovensa. Pyörätelineestä ei tarvitse etsiä paikkaa vaan jätän sen parhaimmalle paikalle. Ilma on tyyni ja lämmin. Pysähdyn istumaan samaiselle reunalle, jossa hyvinä päivinä nautin jäätelöä. Laitan silmät kiinni ja kuulen vain lokkien kiljunnan. Ilma on niin tyyni että aaltojen äänen kuuleminenkin on lähes mahdotonta. Monet kerrat olen Nallikarissa pyörinyt, mutta tätä kokee harvoin. Se on jotain, mikä jää mieleen. Oulu on tuulinen kaupunki, aina tuulee ja jokapaikassa. Meri ei ole koskaan näin tyyni ja matala ja vielä monta päivää putkeen. Fiilistelyjen jälkeen on pakko kaivaa kamera repusta ja ikuistaa hetki valokuvin.

Nämä hetket on niitä, mitkä vain tekevät niin onnelliseksi




Nallikari1
Nallikarin auringonlasku

Nallikari on Oulun tunnetuimpia paikkoja. Parin kilometrin päästä keskustasta löytää kylpylän, vasta kunnostetun rantabulevardin, kauniin hiekkarannan, majakan ja luontopolkuja. Helpoiten Nallikarin saavuttaa tällä hetkellä (talvi 2015) keskustasta pyörällä, bussilla numero 15 tai kesäisin minijuna Potnapekalla.

Katsele samanmoinen kuvapläjäytys mun lemppari paikasta tyynestä Pateniemenrannasta täältä.

Kourallisen ja vähän enemmän kuvapläjäyksiä voi löytää mun Instagram tililtä @kaksuli nimimerkin takaa.

Rantaelämää Pulassa – Verudela

Pulasta on tulossa koko ajan yhä enemmän ja enemmän suosittu kaupunki rentoon lomailuun ja siihen liene syynä ympärillä oleva kirkas vesi, joka tarjoaa sopivasti hupia ja rentoutumista kauniissa maisemissa. Tällä hetkellä rannalla kuulee lähinnä ruotsia ja saksaa, mutta uskoisin Istriasta tulevan pikkuhiljaa suosittua loma-aluetta myös Suomessa. Tässä pieni pala Pulan rantamaisemaa ja vinkkejä niille, jotka miettivät tänne rantalomaa.

Itse Pulan kaupungin ydin ei tarjoa helpotusta uimahimoon, mutta kauas ei tarvitse lähteä, että saavuttaa kirkkaat rannat. Verudelan niemimaa sijaitsee noin 4 kilometrin päässä Pulan ydinkeskustasta ja sen saavuttaa helpoiten bussilla (11kn ~ 1,4€ / lippu). Busseja kulkee noin 20 minuutin välein, mutta niitä valitessa kannattaa olla tarkkana. Bussi 2a vie rannalle bussiasemalta keskustan kautta ja vastaavasti vain numero 3a tuo sieltä samaa reittiä takaisin. Täällä kaksi turistia oli Pulassa melkein pulassa ensimmäisenä rantapäivänä, kun oltiin luettu että kumpikin bussi liikennöi reittiä ja lähdettiinkin samaisella 2a:lla takaisinpäin ja päädyttiinkin aivan muualle kuin takaisin keskustaan nimittäin Sivanskin asuinalueelle maalaistielle, jonne bussin reitti loppui ja kyseinen bussi jatkoi tyhjänä minne lie. Hyvin pääsi jalkapatikallakin perille, mutta älkää tehkö samaa virhettä ellette välttämättä halua katsella Pulan lähiömaisemia lävitse ja kävellä neljän kilometrin matkaa. : )

Verudelan niemimaa on kokonaisuudessaan melko iso ulkoilualue, jossa on ihana nauttia hiljaisuudesta ja meri-ilmasta ja käydä välillä jaloittelemassa kaiken rannalla makoilun vastapainoksi. Bussi jättää Verudelassa hotellialueen porttien eteen, josta ranta sijaitsee aivan kiven heiton päässä. Tämän yhden rannan lisäksi ympäriltä löytää paljon suojaisia omia kalliopoukamia, joista voi etsiä omaa rauhaa sitä hakevalle.
Itse rannalla asettua voi kuitenkin joko rannalle kivien päälle omille pyyhkeille taikka maksusta vuokrata rantatuolit ja varjon (hinnasta ei tietoa). Näiden lisäksi voi kuitenkin tehdä myös kuten me ja asettua aivan ilmaiseksi rantaa reunustavien puiden väliin varjoon ilman minkäänlaisia maksuja ranta- ja merinäkymällä.

Vesi on uskomattoman kirkasta, vaikka väkeä on näin elokuun lähestyessä enemmän kuin vappumarkkinoilla. Ranta syvenee sopivan nopeasti, joten montaa askelta ei ole tarvinut ottaa ollakseen kokonaan vedessä. Parasta kuitenkin on ollut heittää uimalasit silmille ja lähteä sukeltelemaan hieman kaukaisimmille kallioille ja ihailemaan vedenalaista maailmaa. Vesi on yllättävän lämmintä ja aika on vain valunut katsellessa kaloja ja ihmetellessä ihmisvilinää. Vaihtelua kaipaava voi vuokrata vaikkapa polkuveneen taikka mennä lisämaksusta hyppimään ja kiipeilemään merelle pystytetylle alueelle.

Nälän yllättäessä rannalta löytyy myös ravintola, josta on saanut ihan kelpo ruokaa, joskin melko kallista verrattuna kaupungin hintoihin. Samaisesta keskittymästä löytyy myös vessat ja suihkut, joten paljoa ei enää puitteet voisi rantalomalle parantua.

Rantaravintolasta hampurilainen 35 kunalla

Snorkkelit, pyyhkeet ja uimatossut kun on löytynyt joka päivä repusta päivä on ollut varsin onnistunut!

Portoroz – Rentoa rantalomailua Sloveniassa

Sloveniasta maana ei itselleni tule ihan ensimmäisenä mieleen rantalomat, vaikka se sijaitseekin Istrian niemimaalla täydellisellä paikalla omistaen reilun 40 kilometriä rannikkoa. Tällä Istrian kesälomareissulla viiden päivän kaupungissa hikoilun jälkeen Slovenian Portoroz tarjosi kuitenkin vihdoin kunnon helpotusta uinti ja rentoutumiskuumeseen ja osoittautui aika täydelliseksi pieneksi lomakaupungiksi. Näinpä kun saavuimme Portoroziin heti aamusta emmekä saaneet vielä hotellihuonetta oli hyvää aikaa vetää bikinit päälle, lähteä tutustumaan tähän noin 3000 asukkaan kaupunkiin ja ottamaan rennosti veden äärelle.

Itse keskus osoittautui hyvin perinteiseksi lomakeskukseksi. Kaupungin läpi menee päätie, jonka rannanpuolen ovat vallanneet rantaravintolat ja pienet putiikit ja toisen puolen hulppeat hotellit. Ei siis mitään kovin tavallisesta poikkeavaa ja hämmästelyjä herättävää, mutta ympäristö herätti hyvän rentousvaihteen päälle. Nyt ollaan lomakaupungissa ja aivan sympaattisen vanhankaupungin Piranin (3km) läheisyydessä hyvien kulkuyhteyksien varrella.*

Portorozistakaan on turha tulla etsimään mitään viiden tähden hiekkarantoja, sillä ranta koostuu lähinnä betonisesta kävelytiestä, josta lähtee laitureita ja portaita kohti merta, josta mennä uimaan. Ei siis missään nimessä paras rantalomakohde lapsiperheille, mutta muuten erittäin kätevä tapa päästä uimaan ja nauttimaan kirkkaista vesistä ilman hiekan aiheuttamaa likaista tunnetta.

Jos hiekka kuitenkin kiehtoo oli Portorozin aivan ytimeen Portoroz biitsille tehty tekohiekkaranta betonitien toiselle puolelle, josta olisi maksusta saanut vuokrata myös aurinkopetejä. Samassa ytimessä sijaitsi myös maksullista aluetta, johon olisi päässyt viettämään rantapäivää palveluiden välittömään läheisyyteen 20€n hintaan per sierainpari.

Meidän rantapäivä kuitenkin suoritettiin hostellimme (Hotel Korotan) edessä (1km Portoroziin, 1,5km Piraniin) olevalla uimapaikalla, jossa puistoalueelle puiden katveeseen pystyi levittämään pyyhkeet ja portaita pitkin pääsi kätevästi polskimaan lämpimään Välimereen ja ihailemaan vedenalaista maailmaa.

Joskus rentoutuminen ja akkujen lataaminen tekee vain ihan älyttömän hyvää ja siinä tavoitteessa Portoroz onnistui erinomaisesti!

* Portorozista Piraniin kulkee paikallisbusseja noin vartin välein ja yhdensuuntainen lippu kustantaa 1,5€. Myös joistain lomakylistä on tarjolla ilmaisbusseja, joiden tarjonta kannattaa katsastaa kaupunkiin saapuessa.