Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Italia

Pohjois-Sardinian Stintino ja unelmaranta La Pelosa

Kesä lähestyy ja Välimeren rantakohteet alkavat palata takaisin ajatuksiin. Viime kesän hienoin ranta ei olekaan vielä päätynyt tänne blogiin asti, joten nyt on jo aikakin! Suunnataan siis Sardinian saarelle Italiaan ja sen pohjoisosiin vasempaan varteen Stintinon maisemiin.

Stintinon pieni kalastajakylä löytyy 50 kilometriä pohjoiseen suositusta lomakaupungista Algherosta. Algherosta sinne ajaa noin 50 minuutissa tai vastaavasti ottaa bussin noin tunnissa ja vartissa. Stintinossa matkailijaa odottaa rauhallinen kalastajakylämeininki muutamine ravintoloineen ja kauniine pienine katuineen. Tunnelmaa on vaikka muille jakaa, mutta tämä pieni kylä ei ole se ainoa syy miksi tänne kannattaa suunnata, nimittäin Stintinon kylästä noin 4 kilometriä pohjoiseen avautuu postikorttien unelmaranta, jonka äärellä lomapäivä kuluu nopeammin kuin on edes etukäteen ajatellut.

Kyseessä on siis La Pelosan ranta, jonne mekin suuntasimme bussilla rantapäivää viettämään. La Pelosalla hiekka on trooppisen vaaleaa ja vesi niin turkoosia kuin vesi voi vain olla. Meri syvenee hitaasti, jonka myötä jo juhannuksena vesi oli mukavan lämmintä. Vastapäätä maisemaa värittää Isola Piana, jonne voi vaikka meloa jos siltä sattuu tuntumaan. Rantavedessä oli hauskasti myyntikojuja ja mieli vei ihan saman tien juurikin jonnekin Karibian paratiisisaarelle.

Jos Pelosan ranta itsessään on kuin unelma, samaa ei voi kuitenkaan sanoa alueen palveluista, sillä aistittavissa on melkoista turistien kiskontaa. Ensinnäkin suurimmalla osalla rantaa asettuminen hiekalle on kiellettyä ”luonnonsuojelullisista syistä”, jonka myötä vaihtoehdoksi jää vuokrata aurinkotuolit ja varjo (noin 20 eur setti) tai painua kauemmas paratiisirannalta. Toisekseen alueelta löytyy vain pari hassua baaria kovine hintoineen kauempana sijaitsevien hotellien lisäksi. La Pelosalla ei ole myöskään ollenkaan yleisövessoja saati pukuhuoneita, joten varaudu puskakokemukseen tai vastaavasti maksamaan itsesti tuossa kyseisessä baarissa kipeäksi. Myös ilmaiseksi noihin baarin vessatiloihin voi koittaa luikerrella, mutta silloinkin huonon onnen sattuessa, joku henkilökunnasta voi tulla huomauttamaan asiasta.

Me siis vuokrasimme kiltisti aurinkovarjon ja 2 tuolia ja vietimme helpon unelmapäivän rannalla. Väkeä rannalla oli paljon, mutta ei kuin pipoa. Väen määrään kannattaa kuitenkin varautua erityisesti kovimman sesongin aikana, kun myös paikalliset tulevat nauttimaan kauniista maisemista. Samaisella alueella kannattaa rantaelämän lisäksi katsastaa pohjoisen päädyn ylväät kalliomaisemat, sekä näkymät Asinaran saarelle. Pakkaa mukaan paljon vettä ja muita juomia, sekä jotain evästä niin täällä saa kyllä helposti luotua itselleen unelmien rantapäivän ja mielen matkustettua Karibialle.

Mikä? Unelma ranta Pelosa
Missä? Sardinian saaren pohjoisosissa Italiassa 
Mitä? Paratiisiranta, ranta aktiviteetteja, luontoa
Miten? Omalla autolla tai esimerkiksi bussilla Algherosta (6 eur lippu). Jos valitset bussin, huomioithan että linjoja on vain muutamia päivässä!

Huh, reissuvuosi 2018 !

Jos pidin viime vuotta hengästyttävänä niin tämä vuosi on joka tapauksessa saavuttanut aivan uuden levelin liikkumisen suhteen. Piti hidastaa, mutta elämä vei mennessään. Voisin jopa sanoa että vähän liikaakin. No ompahan ainakin tullut elettyä ja siinä samalla matkustettua. Ja mikä parasta, elettyä omanlaistani elämää.

Nyt on aika siis laittaa vuoden 2018 reissut pakettiin ja alkaa suunnitella ensi vuotta. No niinkö täällä mitään suunniteltaisi, kun kaikki tuppaa aina tapahtumaan spontaanisti…

Tammikuu – Singapore / Bintan, Indonesia + Oulu Reunion

Tammikuussa oli aika hypätä ensimmäisen kerran Qatar Airwaysin siiville ja lentää valloittamaan uusi osa Aasiasta. Parin viikon reissulla tuli rentouduttua Bintanin saarella ja tutustuttua trooppiseen sateeseen. Viikko Singaporessa oli hiukan parempi säiden suhteen ja antoi paljon erilaisia kaupunkinäkymiä, kuten Gardens by the Bayta, intialaisia ja kiinalaisia kortteleita, sekä säihkyviä pilvenpiirtäjiä. Tulipas taas todettua ettei Aasia petä koskaan.

Tammikuun lopulla sain vielä odotetun Madrilenon Suomeen ja vietimme muutaman päivän mittaisen Oulu loman talvisten aktiviteettien parissa. On kiva vierailla ympäri maailmaa ystävien luona, mutta täytyy myöntää että vielä enemmän mieltä lämmittää se tosi asia, että joku ihan oikeasti haluaa tulla ja matkustaa tänne kauas pieneen Ouluunkin.

Helmikuu – Kiiruna & Jällivaara, Ruotsi + Oulu Reunion part 2.

Helmikuu alkoi yliopiston järjestämällä ekskursiolla Pohjois-Ruotsin Kiirunaan ja Jällivaaraan. Samalla tämä oli minulle pohjoisin paikka koskaan, missä olen ikinä käynyt. Pelkäsin etukäteen kylmyyttä ja totesinkin paikan päällä ettei tämä ole ehkä se aika vuodesta kun tämän tytön kannattaa oikeasti suunnata pohjoiseen. Tulipahan kuitenkin nähtyä kaivoskaupunki, sekä valloitettua Jällivaaran Dundret. Mukavaa meillä oli!

Ruotsista selvittyä oli aika vastaanottaa kolme kaunotarta Itävallasta ja toivottaa tervetulleeksi Ouluun. Näillä rakkailla vierailla oli aikaa varattuna kokonaisen viikon verran, joten koko kaupunki ehdittiin kiertää vallan hyvin läpi. Itselle kaikkein suurinta kultaa oli kuitenkin nuo kaikki illalliset ja kuulumistenvaihdot. Samalla suunnittelimme, milloin menisin itse Itävaltaan. Empäs tiennyt, että se toive toteutuisi jo jopa saman vuoden puolella.

Huhtikuu – Teneriffa, Madrid, Espanja

Maaliskuu oli aika pysyä aloillaan ja hoitaa opiskeluja pois alta. Velvollisuuksista selvittyä otinkin yhtenä huhtikuisena aamuna lennon eteläiselle Teneriffalle ja nautin kotisaaresta reilun viikon verran. Viikon aikana ehdin viettää aikaa etelän rannoilla, juosta ylämäkiä aamun valjetessa ja huristella autolla ympäri Teneriffan parhaita luontokohteita. Kotiin päätin lentää Madridin kautta ja päätös ei kaduttanut tälläkään kertaan tippaakaan. Unelmaillallinen Cuatro Torresin huipulla, yksi liian myöhäinen yö, Tres Cantosin kotimaisemat ja Parque de Europan mini Euroopan maisemat tekivät pysähdyksestä unohtumattoman.

Toukokuu – Balaton & Budapest, Unkari + Kosice & Bratislava, Slovakia

Espanjan reissulta kotiinpalattua Oulun lumet alkoivat sulaa ja oli aika purkaa ja pakata laukku uudemman kerran ja suunnata tällä kertaa viikon kierrokselle itä-Eurooppaan Unkarin ja Slovakian maisemiin. Unkarissa odottivat toukokuiset helteet ja Balaton järvi antoi parastaan kylpylöineen. Rentouttavan paripäiväisen jälkeen oli aika tutustua ensimmäistä kertaa Budapestiin ja kiivetä Gelert kukkulalle ja kävellä jalat kipeiksi kaupungin kaduilla. Loma oli hyvä päättää vaihtamalla maata ja tutustuen Slovakian suurimpiin kaupunkeihin Bratislavaan ja Kosiceen.

Kesäkuu – Sardinia, Italia / Korsika, Ranska

Kesäkuu alkoi antaa Suomessakin parastaan. Vietimme monia iltoja kavereiden kanssa ulkona, nautimme keskiyön auringosta ja pyöräilimme kaupunkia ympäri. Kesäkuussa oli aika myös suunnata Sardinian saarelle ja asettua aloilleen parin viikon verran Algheron rantakaupunkiin. Sydän ei voinut olla muuta kuin hymyä katsellessa Välimeren aaltoja ja syödessä gelatoa. Parin viikon aikana ehdimme myös Korsikan eteläisimpään kaupunkiin Bonifaccioon, sekä kiertää Sardinian kauneimpia rantoja Stintinossa ja tutustua Bosan markkinoihin.

Heinäkuu – Seskarö, Ruotsi / Muutto Madridiin

Italian jälkeen Suomen uskomattomat kesäkelit jatkuivat ja teimme muutamankin päiväreissun kavereiden kesken Oulun lähimaisemissa. Tutuiksi tuli Siikajoen, Ylikiimingin ja Lumijoen pitäjät ja geokätkö kartta sai samalla uudenlaista täytettä. Yhtenä viikonloppuna auto suuntasi jopa Ruotsin puolelle Seskarön saarelle nauttimaan rantamaisemista.

Olin kuitenkin tehnyt jo aiemmin tärkeän päätöksen ja niinpä suuntasinkin heinäkuun lopussa pelkällä menolipulla Madridiin. Loppujen lopuksi vietin ikimuistoiset 7 viikkoa takaisin asuen lempikaupungissani nauttien ystävien seurasta, ihanista helteistä ja maailman parhaasta kaupungista. 7 viikon aikana ehdin myös tutustua taas uusiin osiin Madridia kuten Alcorconin lähiökaupunkiina ja Buitrago de Lozoyan kajakointimahdollisuuksiin.

Elokuu – Mallorca, Galicia, Espanja

Koska elokuun tukikohtana toimi Madrid, oli kaupungista käsin helppoa suunnitella kaksi pitkää viikonloppua Espanjan muille seuduille. Ensimmäisenä kohteena toimii Baleaarien tunnettu Mallorca ja rentoa rantatunnelmaa tarjoava Santa Ponsa. Muutaman päivän aikana ehdimme kuitenkin myös katsella tähtiä ja lentokoneita autiolla rannalla, ajella ja kierrellä länsirannikon rantoja ja vierailla tippukiviluolilla.

Toisena kohteena toimi Galician itsehallintoalue, jossa halusin vierailla kolmessa eri kaupungissa kolmen eri päivän aikana. Rynkyn aamulento vei tyylillä itse Santiago de Compostelaan, joka oli jossain määrin jopa ehkä vähän pettymys. Seuraavana päivänä suuntasin aikasin aamulla ihanan hurmaavaan Vigoon ja jatkoin vielä yöksi ystäväni luokse Ourenseen. Kolmas päivä kuluikin siis ihmetellen Ourensen pikkukaupunkia ja tutustuen sen termaalisiin altaisiin. Samalla tuli ensimmäistä kertaa testattua Espanjan yöbussiyhteydet takaisin Madridiin.

Syyskuu – Paluu Suomeen

Syyskuun alussa oli siis aika heittää taas hyvästit aurinkoiselle Madridille, pakata matkalaukku ja palata takaisin kotiin. Kotona odotti lukukauden aloittaminen ja syksyinen sää. Niinpä syyskuu kuluikin intensiivisesti kotona töiden ja opintojen parissa.

Lokakuu – Viikon kenttäkurssi Rovaniemellä

Myös lokakuu kului melko mukavasti kotona ja viettäen ystävien kanssa aikaa. Lokakuuhun vaihtelua toi kuitenkin viikon kestänyt kenttäkurssi Rovaniemellä tutustuen paikallisiin matkailupalveluihin, yrittäjiin ja pohtien sesonkien vaikutusta matkailubisnekseen ja kehittämiseen. Täytyy sanoa, että tämä on ollut tähän mennessä paras kurssi koko yliopistourani aikana.

Marraskuu – Tel Aviv, Israel

Marraskuussa päivät alkoivat käydä sen verran lyhyiksi, että viikon pako etelään tuli todella tarpeeseen. Tämä oli myös siitä ihmeellistä, että jätin oikeasti ensimmäistä kertaa koko vuoden aikana läppärin kotiin ja vietin aitoa lomaa kokonaisen viikon verran. Israel antoi parastaan Tel Avivin rennolla ilmapiirilla, Jerusalemin historiallisilla maisemilla, ihanan rentouttavalla Kuolleellamerellä, Masadan kansallispuiston aavikkomaisemilla, sekä raamatun maisemien Galilea kierroksellaan.

Joulukuu – Wien, Itävalta

Vuosi oli vielä hyvä päättää tähän odotettuun Wienin matkaan tapaamaan samaisia helmikuisia ystäviä. Muutama päivä yhdessä olivat kultaa ja kuulumisten vaihdon ohessa ehdimme muun muassa kierrellä kunnon kasan joulumarkkinoita kaupungissa.

Tästä nopeana yhteenvetona voi laskea, että vuosi toi tullessaan 10 valtiota Suomen lisäksi, joista 6 oli itselleni uusia. Yhden suuntaisia lentoja tuli otettua 35 kappaletta ja junaa tuli käytettyä 2 kertaa. Näiden reissujen aikana sain viettää noin 109 päivää Suomen rajojen ulkopuolella. Vuoteen mahtuu ihan järjetön määrä tunteita ja niin moni asia sai hymyn ja haikeuden kasvoille tätä koostetta kirjoittaessa.

Ei voi tällä hetkellä muuta sanoa kuin, että mielenkiinnolla odotan mitä 2019 tuo tullessaan. Ainakin kovana toiveena on löytää balanssi, valmistua ja viettää ikimuistoisia hetkiä maailmalla.

Ei muuta kuin antaa tulla 2019, nyt ollaan valmiita!

Lue täältä muiden vuosien koonnit: 2013, 2014, 2015, 2016, 2017

Pohjois-Sardinia ja tukikohtana Alghero

40 000 asukkaan Alghero lienee Pohjois-Sardinian tunnetuin ja kuuluisin tukikohta. Hurmaava vanhakaupunki ja valkoiset rannat löytyy samasta paketista eikä lentokentällekään ole matkaa kuin pienen pyörämatkan verran. Eipä siis varmasti ole mikään yllätys, että meidänkin 2 viikkoiselle Alghero oli aika helppo ja luonnollinen tukikohta valinta. Jos siis mielessä pyörii Sardien aurinko niin tässä koottuna kaikki, mitä nyt tulee mieleen Algherosta lomakohteena nähtävyyksineen ja miten täällä saa viihtymään vaikka pidemmänkin ajan.

Algheron vanhakaupunki 

Algheron alueen sydän on ehdottomasti sen koko rannikolle paistava muurien ympäröivä pieni vanhakaupunki. Vanhankaupungin porteista sisään astuessa avautuukin melko nopeaa piazzojen ja kapeiden katujen muodostama kokonaisuus, jota reunustaa meri niin pohjois-, länsi-, ja eteläsuunnassa kaupunkia. Aamupäivällä ja illalla kannattaa sesongin aikaan varautua yliahdettuun maisemaan ja ihmislaumoihin ja mikäli mahdollista välttää edes astumasta tänne noina aikoina.

Algheron vanhakaupunki niin kuin moni muukin oli parhaimmillaan ilman suunnitelmia. Pieni kuja vei toiselle ja kolmannelle niin kauan, että meri alkoi aina pilkottaa jostain suunnasta ja lopulta kaupunki alkoi tuntua nähdyltä. Jos jotain ”must” nähtävää täältä voi mainita, niin Santa Marian tuomiokirkkoa on kyllä varmasti vaikeaa sivuuttaa. Toinen ihana yksityiskohta olivat vanhojen asukkaiden suuret valokuvat talojen seinillä, jotka hehkuivat tunnelmaa. Kolmanneksi tällainen Espanja nörtti ei voinut olla hymyilemättä vanhan historian näkymiselle katukylteissä, jotka yhä edelleen ovat myös Katalaaniksi.

Mitä tulee pikkukatuja sivuaviin kauppoihin ja ravintoloihin, niin itselleni kyllä jäi niin turistimeininki kuva, että ostokset jäi ostamatta ja yksi ruokakerta oli tarpeeksi. Kerran kokeiltuna ruoka oli kyllä ihan maukasta, mutta kukkaroa saa kyllä kaivaa niin paljon enemmän kuin muurien ulkopuolella että loppujen lopuksi pihikintulle jäi asiasta vaan täysi maha mutta paha mieli. Mitä tulee kauppoihin niin täältä kyllä löytyy matkamuistoa ja merkkituotetta, mutta jostain muualta samat tuotteet saa kyllä paljon halvemmalla. Esimerksiki keskiviikkoiset valtavankokoiset markkinat ovat oiva paikka ostaa paikallisia raaka-aineita ja matkamuistoja kotiin vietäväksi.

Algheron satama

Algheron satama avautuu suoraan muurien edessä pohjoispuolella kaupunkia. Algheron satama ei ole mitenkään kuuluisa huvipursistaan, mutta kyllä täältäkin nyt ihan kivoja pikku paatteja löytyy. Tästä satamasta lähtee myös lukuisat retkilaivat merelle snorklaus- ja merireissuille, sekä Neptunuksen tippukiviluolille. Satamaa vierustaen alkaa myös Algheron pitkä rantakatu, joka jatkuu 6 kilometrin verran ainakin Fertilian pikkukaupunkiin saakka.

Algheron uusikaupunki ja rannat Lido & Maria Pia

Lienee myös selvä, että Algheron 40 000 asukasta eivät toki asu muurien sisällä vaan nimenomaan ympärille levittyvillä uusilla asutusalueilla. Koko rantaa reunustava katu on uudelleen rakennettu täyteen hotelleja ja vuokrattavia huoneistoja, sekä sisämaahan jatkuvia paikallisten asumuksia. Ehkä noin kilometri Algherosta rantatietä pohjoiseen ja avautuu ensimmäinen ranta Lido. Lidon rannalla vesi kimmelsi Välimerelle tyypillisen kirkkaana, mutta pohjana oli pieni kivimurska eikä samettinen hiekka. Lidon rannalla oli kuitenkin mukavasti iltaelämää ja nakkikoppia, sekä enemmän nuorekasta ja menevää tunnelmaa kuin seuraavalla paratiisimaisia piirteitä omaavalla Maria Pian rannalla.

Maria Pian ranta onkin ehdottomasti Algheron helmi ja paratiisi. 3-4 kilometriä vanhastakaupunkista pohjoiseen ei oikeastaan sitten ollutkaan enää muuta kuin tuo ranta ja meidän lomahuoneistomme. Maria Pian ranta on samettista hiekkaa ja hitaasti syvenevää merivettä. Muutama baari/ravintola tästä löytyi, mutta siihen ne palvelut sitten aika nopeasti loppuivatkin. Onni on myös rantaa reunustava puisto ja metsä, josta löytyi puiden varjoa kuumille rantapäiville. Ei tarvinut vuokrata kertaakaan kalliilla aurinkovarjoa eikä myöskään ostaa omaa ja olla epämukavasti siinä rantahiekalla.

Liikkuminen?

Loppuun on kyllä pakko vielä mainita kaupungin kulkuyhteyksistä, sillä ne ovat aivan onnettoman surkeat. Maria Pian rannan tienoilta kulkee 2 bussilinjaa kohti Algheroa, mutta vielä 2 viikon jälkeenkin näiden reitit saatika aikataulut on aivan pimennossa. Aikataulujen mukaan nämä siis kulkee noin 20-30 minuutin välein, mutta pari kertaa odoteltiin bussia oikeasti yli puolituntia ilman, että se sitten koskaan saapui. On viikonloppua ja siestaa ja pyhimysten päivää ja muuta… Näin jälkiviisaana annankin kaikille matkustaville sellaisen vinkin, että pyörä kannattaa ihan oikeasti vuokrata koko viikoksi. Sillä pääsee lujaa ja rantatiellä on pyörille oma kaista.

Algheron ulkopuolellekaan liikenneyhteyksiä ei voi kyllä suuremmin kehua. Paratiisirannalle pohjoiseen Stintinon kaupungin seuduille ja Bosan kaupunkiin meni tasan muutama bussivuoroa päivässä jolloin sai olla oikeasti todella tarkkana, että näitä ei missaa. Sassarin kaupunki on ainoa, jonne pääsee hyvin uudella juna-yhteydellä ja josta sitten toki on myös paremmin yhteyksiä muualle Sardiniassa. Nämä yhteydet eivät kuitenkaan paljoa lohduta kun retkiä haluaisi tehdä päiväseltään. Kaikille ajokortin omaaville rohkelikoille ainoa oikea valinta onkin täällä vuokra-auto.

2 viikkoa ja pelkkä Alghero?

Näin loppuun voisin vielä todeta, että huonojen kulkuyhteyksien puolesta ja ilman vuokra-autoa Alghero ei ole mikään otollisin tukikohta pidemmälle lomalle. Alghero on oiva valinta, kun hakee sellaista rentoa rantalomaa eikä välttämättä välitä olla koko ajan menemässä ja kokemassa. Lomahuoneistoja on kuitenkin saatavilla rutkasti ja viikon kyllä saa kulumaan todella nopeaa ihan rannalla ja lähimaisemia tutkaillessakin.

Jos tämä olisi ollut itselleni pelkkää lomaa ilman töitä, voin olla varma että 6 päivän tienoilla matka olisi vienyt tutustumaan myös eteläiseen Sardiniaan ja pääkaupunki Cagliarin lähimaisemiin. Etätyöpisteenä Alghero ja huoneisto merenrannalla tarjosi kuitenkin kaiken, mitä nyt työympäristöltä voi ikinä kaivata.

Juhannusterveiset Sardiniasta

Viikot ja päivät kuluvat, mutta vihdoin kesän kaikki suunnitelmat alkaa olla valmiina. Alkukesä meni Suomessa ja Unkarista kotiin palattua loppu toukokuu hemmotteli aivan mahtavilla säillä. Lähiretkiä tuli tehtyä enemmänkin ja niistä ehkä joskus täälläkin enemmän. Nyt oli kuitenkin aika käynnistää kesän osa 2 ja ottaa suunnaksi Italian Sardinia ja kauniit rannat ja kaupungit.

Kolme ensimmäistä päivää alkaa olla paketissa ja näihin on mahtunut niin kaunista rantamaisemaa, kuin myös Algheron vanhaakaupunkia ja Sassarin suurkaupungin katuja. Aurinko ei tällä kertaa paistanut läpi yön, mutta lämpö on onneksi pysytellyt hellelukemissa lähes yötä päivää.

Huomenna on aika valloittaa pieni pala naapurisaarta Korsikaa ja loppulomaksi ei vielä ole suunnitelmia. Täällä auringon alla mennään rennosti päivä kerrallaan ja nautitaan italialaisesta elämänmenosta ja noh tietenkin gelatosta vielä puolitoista viikkoa.

Näistä tunnelmista siis ihanaa keskikesää kaikille!

Lisää materiaalia ja parempaa päivitystahtia löytyy esimerkiksi Instagrammista @kaksuli. 

Reissut vuosimallia 2015

Niin se taas vuosi hurahti ja on aika istahtaa hetkeksi alas ja miettiä mitäs sitä ehti vuodessa saada aikaseksi. Vaikka arki onkin ollut tasaista ja täynnä opiskelua, silti sitä on saanut tehtyä lukuisten arkiretkien lisäksi muutamia ikimuistoisia matkoja maailmallekin.

Vuoden aikana olen noussut lentokoneen kyytiin Oulunsalosta kuusi kertaa, joista vain yksi on päättynyt Helsinkiin. Kokonaisuudessaan lentoja kertyi 24 ja ulkomailla vietettyjä päiviä noin 37. Näiden 37 päivän aikana olen vieraillut kahdeksassa eri maassa, joista viisi oli itselleni uusia. Hyppelin kolmella eri saarella ja kaupunkeja kertyi kokonaiset 18. Vain yksi kaupunki oli ennestään tuttu.

Jotta nämä kaikki kohteet ja paikat arkistoituvat hyvin tässä pieni koonti vuoden aikana kootuista matkahetkistä:

Maaliskuu – Lissabon, Portugali

SAM_4404 SAM_4473

Reissuvuosi starttasi vuoden ensimmäisellä lomaviikolla Lissabonissa. Tuon viiden päivän aikana tuli kierreltyä Alfaman kapeilla kujilla, sekä kivuttua Sao Jorgen kukkulalle ihailemaan maisemia. Tehtiin ostoksia, syötiin  Belemin perinneleivoksia, vierailtiin itse Belemissä ja katseltiin moderneja maisemia Parque das Nacoesissa. Yksi päiväreissukin Sintran vuoristokaupunkiin saatiin mahdutettua tuohon alle viikon reissuun.

Tehokasta ja antoisaa sanoisinko ja täydellinen alku vuoden reissuille!

Toukokuu – Montenegro

SAM_5734 SAM_5859

Montenegron reissu oli pikainen päähänpisto keväisten äkkilähtötarjousten ollessa parhaimmillaan. Eikä Montenegro osoittautunut todellakaan miksikään huonoksi päähänpistoksi, sillä täytyy sanoa tämän reissun olleen kyllä yksi koko vuoden kohokohdista! Tällä(kään) pakettimatkalla ei paljoa ehtinyt istahtaa, kun pieni maa oli niin täynnä nähtävää. Sitä tuli ihailtua Montenegron luontoa Durmitorin kansallispuistossa, käytyä katsomassa maan vanhaa pääkaupunkia Cetinjeä, kivuttua Kotorissa linnoituksen huipulle, käytyä katsomassa rannikkoelämää Barissa, sekä ihailtua Välimeren kirkasta vettä ja uinuvaa lomakeskusta Budvaa ja sen vanhaakaupunkia. Ja koska Montenegron monipuolisuudessa ei ollut vielä tarpeeksi yhtenä päivänä piti poiketa rajan taakse katsomaan, miltä näyttää pohjois-Albaniassa Shkoderin kaupungissa.

Heinä- elokuu – Istrian niemimaa

Porec

Kesän hieman alle kaksiviikkoinen lomareissu sai rakenteensa kohdalle sattuneista halvoista lennoista. Matkan teko alkoi vanhasta tutusta Venetsiasta, josta oli hyvä päivän jälkeen jatkaa Triesten kaupunkiin ja Istrian niemimaan ensimmäiseen kohteeseen. Triesteen sattui helleaalto. Ilma oli tukala, mutta silti sitä tuli kierrettyä kaupunkia, käytyä vanhalla ratikalla korkeuksissa, sekä ajeltua paikallisbussilla hyvien rantojen perässä pitkin rannikkoa.

Italiasta matka jatkui muutamaksi päiväksi Slovenian rannikolle Portoroziin, jonka uimamahdollisuuksien ääressä oli ihanaa hengähtää, sekä syötävän suloiseen Piraniin kiipeilemään kirkon torniin, että kaupungin muureille.

Loppukierros menikin Kroatian rannikkomaisemissa käyden katsastamassa Porec ja siellä sijaitseva Unesco kohde Eufrasiuksen basilika, tehden päiväretki Rovinjiin, kierrettyä Pulan tärkeimmät nähtävyydet ja rentouduttua Verudelan niemimaan tarjoamissa kirkkaissa vesissä.

Lokakuu – Praha, Tsekki

SAM_0271 SAM_0229

Syyslomalla oli pakko päästä tuulettamaan päätä jo melkein perinteiseksi muodostuneelle Euroopan kaupunkilomalle. Tänä vuonna kohteeksi valikoitui Praha ja kaupunki nousi kyllä kerta heitolla yhdeksi omaksi suosikiksi. Vanhassakaupungissa piti kivuta kirkontorniin, Josefovissa oli aistittavissa kovaa yritystä päästä tutustumaan tarkemmin synagogiin ja Juutalaiseen hautausmaahan, Petrinin kukkulalta löytyi mini eiffeli, josta oli makoista näköalat, Kaarlen siltaa tuli tuijoteltua joka kuvakulmasta ja syksyinen ruska vaan hurmasi tämän pienen ihmisen muun muassa Ampujien saarella. 

Näiden lisäksi ostoksia tuli tehtyä muutamassa ostoskeskuksessa, katseltua lähiömaisemia, sekä kierrettyä linnakaupungin nähtävyyksiä. Toivottavasti näistä(kin) saisin pian kirjoitettua asiaa!

Marras- joulukuu – Fuerteventura, Kanariansaaret

SAM_1120 SAM_1072

Viikon irtiotto valkoisten hiekkarantojen ääreen oli juuri sitä, mitä kiireisen syksyn jäljiltä pystyi kaipaamaan. Eipäs niillä valkoisilla hiekkarannoilla vain ehtinyt makoilla, kun piti harrastaa saarihyppelyä Loboksella ja Lanzarotella, hyppiä Fuerteventuran dyyneillä, katsella Corralejon nähtävyyksiä, käydä katsastamassa saaren pääkaupunki, sekä harrastaa paikallisbusseilua El Cotillon kalastajakylään.

Kotimaanreissut 

Nallikari

koli

Kotimaanmatkailu jäi taas kerran hyvin vähälle. Tammikuussa pyörähdin kuitenkin päiväreissulla Helsingissä matkamessuilla etsimässä matkainspiraatiota ja vuoden loppupuolella marraskuussa ehdin pyörähtämään ihan keskustassa asti ennen Fuerteventuran lomaa.

Kesällä tehtiin kaverireissu Joensuuhun ja käytiin verestämässä melkein kymmenen vuoden takaisia muistoja Kolilla.

Oulussa on tullut sitten senkin edestä retkeiltyä ja paistettua makkaraa Letonniemessä, nautittua auringonlaskuista niin Pateniemenrannalla kuin Nallikarissakin, sekä yksinkertaisesti otettua hyvistä ilmoista kaikki irti. Kaiken kruunasi pienoinen hemmotteluloma Scandic Oulussa syksyn ahkerointien päätteeksi.

Olipahan siis taas vuosi! Ensi vuodelle mennään taasen ilman suunnitelmia, mutta eiköhän niitä reissujakin sieltä ilmaannu hyvien tarjousten osuessa nenän eteen.

Näiden muisteloiden pohjalta haluan toivottaa kaikille hyvää uuttavuotta! Jatketaan reissailua ensivuonna : ) 

Vaikka vuosi vaihtuukin some kanavat pysyvät samalla ja menoissa mukana pysyt  Bloglovinissa, BlogipolussaFacebookissa ja Instagramissa