Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

Samana

Dominikaaninen Tasavalta – Kokemuksia ja vinkkejä ensikertalaiselle

Karibian toiseksi suurimmassa valtiossa Dominikaanisessa Tasavallassa palmut huojuvat tuulen tahtiin ja ilma on trooppisen leuto. Moottoripyörät vilisevät autojen keskellä ja liikenteen metakka sekoittuu merenguen rytmeihin. Dominikaaninen Tasavalta hieman alle 11 miljoonalla asukkaallaan osoittautui kahden viikon kiertelyn kokemuksella monipuoliseksi lomasaareksi, jonka rento elämäntyyli vei ainakin tämän lattarimaailmaan hurahtaneen täysin mennessään.

Mikäli Finnairin tämän talven (2020) tarjouslennot Puerto Plataan tai Punta Canaan ovat tarttuneet sinunkin ostoskoriisi, tässä olisi tarjolla pieni tietopaketti itse valtiosta sekä tietenkin tarkemmin tuon kahden viikon aikana kolutuista kohteista esimerkkihintoineen ja käyntikohteineen. Oma lentoni vei siis Puerto Plataan ja kahteen viikkoon mahtui muun muassa pohjoisrannikon parhaat palat, Samanan niemimaa, sekä päiväretki keskimaan vuoristomaisemiin Jarabacoaan.

Dominikaaninen Tasavalta – Espanjan siirtomaasta itsenäiseksi maatalousvoittoiseksi valtioksi

Hispaniolan saarella sijaitsevalla Dominikaanisella Tasavallalla on lattarimaiden tyyliin värikäs historia. Maailmankirjat avautuivat maailmalla hääräilleen Kristoffer Kolumbuksen rantauduttua saarelle hieman ennen 1500-lukua. Espanjalaiset alkoivat tuttuun tapaansa tuoda saarelle työorjia Afrikasta ja tuottaa maataloustuotteita hyötykäyttöä varten. Santo Domingosta luotiin läntisen pallonpuoliskon ensimmäinen Eurooppalainen kaupunki ja se toimi esimerkkinä uusille valloitetuille uuden maailman kaupungeille. Espanjan mielenkiinto saarta kohtaan kuitenkin laantui, jonka myötä saari siirtyi ensin Ranskalaisten ja Haitilaisten haltuun. Sittemmin Dominikaaninen Tasavalta itsenäistyi Haitista vuonna 1844, mikä jakoi Hispaniolan saaren tänäkin päivänä tunnettuun kahden valtion muotoonsa.

Tämän päivän Dominikaaninen Tasavalta onkin siis nimensä mukaisesti presidenttijohtoinen erityisesti maataloudesta ja teollisuudesta elävä demokraattinen valtio, jossa löytyy värikirjoa ja iloa lomalaiselle. Matkailu onkin nostamassa päätään perinteisten alojen rinnalle.

Suorilla lennoilla, ilmastoiduilla busseilla ja paikallisilla takseilla

Tänä talvena (2020) suomalaisilla on kaksin verroin suoria lentoyhteyksiä Helsingistä Dommareita katselemaan. Suora lento kestää 9-11 tuntia hieman reitistä ja tuulista riippuen. Ajassa sen sijaan siirrytään talvella kuusi tuntia kotimaisesta taaksepäin. Dominikaaniseen Tasavaltaan Suomen passilla matkustava ei tarvitse viisumia ja viime vuonna maa poisti myös aiemmin voimassa olleen 20 dollarin maahantulomaksun ja liitti sen suoraan lentoyhtiöille ja muille maksettavaksi. Tänä päivänä maahan saavuttaessa kentällä selviääkin passin heilautuksella, sekä lentokentältä saatavalla ja täytettävällä maahantulokortilla.

Maan sisällä liikutaan pääasiassa erilaisilla busseilla ja autoilla. Pitkiä matkoja varten kannattaa katsastaa Caribe Tours, jonka bussit näyttivät jo ihan kotimaisia vastaavan laatuisilta. Mainostivat oikein wifiä. Toinen ihan kelpoisen näköinen yhtiö oli Metro Tours, jonka pääpysäkki Sosuassa sijaitsi itse asiassa hotelliamme vastapäätä. Kummastakaan yhtiöstä itselläni ei ole kuitenkaan kokemusta.

Lähikaupunkien välillä käytimme julkisia kuitenkin senkin edestä.  Tätä liikennettä hoidetaan guagua minibusseilla, jonka nimi tietenkin toi kanarian espanjaa ymmärtävälle tutut tunnelmat. Näiden bussien sijaan julkista liikennettä hoitavat myös julkiset autot Carro Públicot, jotka vastasivat ulkonäöltään vähän suomalaista taksia. Sekä minibusseilla että julkisilla autoilla on tietty liikennöintiväli ja päätepysäkit. Tuon liikennöintivälin näkee yleensä joko bussin kyltistä tai carron katolla olevasta pötikästä. Jokaisella välillä on kiinteä hinta, joka kannattaa selvittää etukäteen ja nämä bussit ja autot lähtevät yleensä päätepysäkiltä liikenteeseen kun tulevat täyteen. Täysi auto voi tarkoittaa neljän matkustajan sijaan esimerkiksi kahdeksaa. Myös busseissa osa ihmisistä saattaa roikkua vähän oven ulkopuolella. Ei sovellu ahtaanpaikan kammoisille! Mitään aikatauluja näiltä on myöskään turhaa odottaa. Autot lisäksi pysähtyvät vähän siellä sun täällä keskellä tien vartta mikäli joku matkustaja haluaa hypätä lisää kyytiin. Mutta tämähän sitten lisää taas myös matkailijan joustavuutta olla etsimättä mitään tiettyä pysäkkiä. Suosittelen kokeilemaan ainakin kerran matkan aikana. Me käytimme näitä koko matkamme ajan ja olimme tyytyväisiä. Yhden kerran guaguaa ja kaikilla muilla kerroilla Carro Públicoa. Carro Públicoa käytimme täytenä kerran ja muilla kerroilla ostimme auton kaikki penkit itsellemme eli käytännössä kuin olisimme tavallista taksia käyttäneet.

Sitten on olemassa myös se turistitaksi Carro Privado, jota en riistohintojen takia suosittele kenellekään!
Carro Públicoa voi käyttää tosiaan aivan tavallisen taksin tapaan ja säästää ihan yhtä hyvin puolet hinnasta. Meille sattui heti ensimmäisenä päivänä Sosúassa aivan ihana kuski, jonka kyytiä käytimme sitten koko loppu loman ajan kun suuntasimme Puerto Plataan päin. Otti meiltä joka kerta tuon Carro Público auton hinnan, mutta vei vielä samaan hintaan kaupungissa sinne minne halusimme ja antoi puhelinnumeronsa jotta pystyi meidät hakemaan haluamastamme paikasta. Kannattaakin avoimesti jutella ihmisten kanssa ja luoda kontakteja. Ihmiset täällä ovat todella avoimia.

Tässä vielä joitain suurinpiirteisiä hintoja matkan suunnitteluun. Huomaathan, että hinnat ovat eläviä.
Sosúa – Puerto Plata:

  • Carro Público täytenä: noin 80 pesoa (2eur),
  • Carro Público yksityisenä 500 (10eur)
  • Turistitaksi 30 USD (28 eur)

Sosúa – Puerto Platan kaapelihissi:

  • Carro Público yksityisenä 600 pesoa (12 eur)
  • Turistitaksi 35 USD (32eur)

Sosúa – Cabarete:

  • Carro Público ja guagua 25-50 pesoa (1 euro),
  • Turistitaksi 15 USD (14 eur)

Erikoisin ja turvattomin matkustustapa ovat kuitenkin motoconchot, joita käytetään erityisesti kaupunkien sisällä. Nämä ovat kaupungissa rellestäviä moottoripyöriä, joiden matkoista esimerkiksi Sosúan sisällä maksetaan noin 25 pesoa (50 senttiä). Moottoripyörän kyytiin Dommareissa mahtuu esimerkiksi koko perhe ja kana ja kuskilla ei tietenkään ole annettavaksi kypärää. Näitä ei tullut ihan oman turvallisuuden ohella edes testattua, mutta näyttivät olevan suosittu matkan jatkomuoto julkisten autojen päätepysäkiltä työpaikoille ja kohteeseen kaupungin sisällä.

Halpa maa ja halpoja majapaikkoja

Kuten ehkä jo aiemmista hintaesimerkeistä tuli esille Dommareissa on käytössä Dominikaanisen Tasavallan Peso RD. 100 pesoa on helpointa kääntää kahteen euroon vaikkakin oikea kurssi on hieman tuon summan alapuolella. Lähes kaikki maksaakin siis Dominikaanisessa satoja ja tuhansia, mikä ei tietenkään tarkoita ettäkö maassa olisi kallista. Itseasiassa totesimme loman lopussa Dommarit melko halvaksi maaksi, kunhan vain osaa kiertää ne turistiansat.

Sosuassa saimme perustason hotellimajoituksen (Las Palmeras) noin 40 eurolla yö. Tuohon hintaan saimme ison huoneen omalla kylpyhuoneella, jääkaapilla ja ilmastoinnilla ja pihalta löytyi ulkoallas. Playa Doradalla all-inclusive resort majoituksesta maksoimme 130 euroa yöltä.

Muutaman päivän all-inclusive majoitusta lukuunottamatta, söimme lähinnä paikallisista kojuista päivän buffet ruokaa, joissa aina yksi annos jotakin maksoi 100 pesoa (2 euroa). Ruokaa tuli niin paljon, että ensimmäisestä kerrasta oppineena otimme aina vain yhden lisukkeen ja kaksi päivän liha- kala- tai kasvissoossia. Näin ollen 2 hengen päivälliselle tuli hintaa 300 pesoa eli noin 6 euroa. Turistiravintoloissa emme loman aikana syöneet emmekä käyneet yhdessäkään baarissa. Rannalla sen sijaan söimme lounasta kahteen kertaan, joka maksoi  400-600 pesoa eli noin 8-12 euroa per henkilö. Tämä olikin sitten heti hyvin etelä-Eurooppalaisissa hinnoissa. Ihanista kookosvesistä maksoimme 35-100 pesoa. Aurinkotuoleista rannalla ei kannata maksaa 100 pesoa enempää, jonka teimme tietämättömyyttämme ensimmäisenä päivänä. 300 pesoa (6 eur) koko setistä (2 tuolia ja varjo) on hyvä ja oikea summa ainakin Sosúan ja Samanan kokemuksella. Mikäli jostain pyydetään enemmän ei sitä kannata alkaa maksamaan, hinta kyllä tippuu kun on lähdössä paikalta.

Turvallisuus

Ulkoministeriö sanoo Dominikaanisesta Tasavallasta seuraavalla tavalla:
”Noudata tavanomaista varovaisuutta. Suhteellisen turvallinen matkailumaa, yleinen valppaus tarpeen. Haitin vastainen raja turvaton. Hurrikaanikausi kesä–marraskuu. Vältettävä tarpeetonta matkustamista Haitin vastaiselle raja-alueelle.”

Me kaksi naista koimme olomme maassa turvalliseksi. Julkisten taksien kanssa ei ollut ongelmia, eikä meitä edes yritetty vedättää missään vaiheessa toisin kuin monissa muissa kohteissa. Teimme retkiä itsenäisesti koko rannikon mitalta käyttäen maalaisjärkeä. Loppujen lopuksi kuvaaminenkin oli leppoisampaa ja vaivattomampaa kuin olin alunperin ajatellut. Kielitaito toi itselleni muutenkin kaikkialla liikkuessa ihan erilaista varmuutta. Pimeällä emme oikeastaan missään liikkuneet, mutta ainakin tiet olivat sellaisessa kunnossa, että yöllä on hyvä kyllä olla taskulamppua mukana. Liikenne muutenkin lienee Dommareiden yksi suurimmista uhkista. Lisäksi naispuolisina matkailijoina saa tottua kaikissa muissakin latinomaissa matkanneille tuttuun silmäpeliin. Pieni flirttailu, viheltely ja small talk kuuluvat täällä asiaan, mutta missään vaiheessa olo ei muuttunut ahdistavaksi eikä kukaan tullut iholle. Tämän kokemuksen jälkeen voisin palata saarelle hyvin yksinkin.

Haitiin näimme järjestettyjä päiväretkiä ja luin niistä etukäteen paljon kommentteja netistä. Tämä toki kiinnosti uuden maan saavuttamisen takia. Loppuviimein emme kuitenkaan itse halunneet tämän ulkoministeriön tiedotteen takia sinne lähteä kokeilemaan onnea.

Ruokaa, ostoksia, kulttuuria

Dominikaanisessa Tasavallassa kannattaa syödä! Ja ainakin kerran kokeilla sitä paikalliskeittiön 100 peson ruokaa pienistä ruokapisteistä. Yleisintä herkkua tuntui olevan riisi erilaisten liha- ja kalasoossien kanssa, joissa ei oltu säästelty suolaa. Mikäli haluaa hienostella, kannattaa kokeilla erilaisia paistettuja kaloja ja äyriäisiä. Parasta välipalaa täällä ovat hedelmät. Missään en ole syönyt noin makeaa ananasta. Jälkkärinä kannattaa suosia paikallista kahvia, kaakaota ja suklaata. Ja sitten tietenkin ne tropiikkiin kuuluvat kookokset. Niitä tuli juotua päivittäin ihan vain rakkaudesta tropiikkiin.

Ostosten teko rajoittuu hyvin nopeasti näihin ihaniin elintarvikkeisiin, joita raahata kotiin. Kahvin, kaakaon ja suklaan lisäksi Dominikaaninen Tasavaltahan on tunnettu rommistaan, sikareistaan sekä erikoisesta viinistään mamajuanasta. Turisteille on toki tarjolla lisäksi perinteistä krääsää t-paidoista magneetteihin ja motteihin. Korujen ystävän kannattaa katsastaa paikallisesta kivestä hiottuja kauniin sinisiä koruja.

Ja sitten vielä muutama sana kulttuurista. Dominikaaneissa ollaan ihanan rento sekoitus Karibialaista ja Latinalaista elämää. Maa on lattaritanssijoiden unelma, sillä merengue ja bachata raikaa ja niitä myös tanssitaan joka paikassa. Ihmiset ovat puheliaita ja avoimia ja yleisen kiinnostuneita sinusta turistina. Päivät valuvat täällä auringon liikkeiden mukaan ja rommipaukuille ja sikarin höyryille tuntuu olevan aina aikaa. Machismo tuntuu myös vielä olevan vahvasti läsnä joka paikassa. Tämän näkee naisturistikin miesten vihellyksinä ja poikaystävien kyselyillä. Espanjan alkeet opiskelleen ei myöskään kannata järkyttyä jos kieli kuulostaa täällä hieman erille. Karibiassa kun tupataan jättämään kaikki kovat ja liikaa työtä vaativat äänteet ihan suosiolla pois. Ja kokonaisuudessaan täällä ei kyllä kannata olla minnekään kiire. Kyllä kaikki asiat tapahtuvat aikanaan.

Dommarien parhaat matkailijalle

Dominikaaninen Tasavalta on monipuolinen maa, jossa riittää kyllä koettavaa useammallekin matkalle. Tällä matkalla me siis tutustuimme pohjoiseen rannikkoon, sekä kävimme päiväretkellä sisämaassa. Tässä lyhyesti mitä tuleman pitää täällä blogissa myöhemmin hieman pitempien juttujen kera.

Puerto Plata

Pohjoisrannikon suurin kaupunki, jossa on helppoa vierailla pohjoisrannikon kaikista lomakohteista. Puerto Plata on päivässä nähty, mutta vierailun arvoinen. Katsasta katedraali ja sitä sivuavat värikkäät vanhankaupungin kadut, San Felipen linnoitus ja puistoalue, sekä suuntaa kaapelihissillä kukkulalle Jeesus-patsasta ja trooppista sademetsää ihmettelemään.

Pohjoisrannikon lomakohteet: Playa Dorada – Sosúa – Cabarete

Playa Dorada on suljettu resort alue, jossa voi rentoutua kunnon lomakuplassa oman rannan äärellä. Sosúasta löytyy kaksi kaunista rantaa, ripaus paikallista otetta ja mukavan vilkas yöelämä. Me majoituimme suurimman osan ajastamme täällä Sosúassa ja meille siitä myös syntyi rannikon ehdoton suosikki. Cabaretea vierustaa pitkä surffaukseen soveltuva ranta ja hippimäinen tunnelma. Cabareten liepeiltä löytyy myös Chocon kansallispuisto ja tippukiviluolat vierailua varten.

Samanan niemimaa

Samanan niemimaalla matkailijaa odottaa Dominikaanien kaunein luonto. On vihreää, kristallin kirkasta vettä ja valkoisia rantoja. Tänne kannattaa tulla rentoutumaan ja vierailla Bacardi saarella Cayo Levantadolla sekä Los Haitisesin luonnonpuistossa.

Santiago ja keskimaan maisemat

Keskimaassa vuorille noustessa matkailijaa odottaa huomattavasti kuivempi mutta leudompi ilmasto. Siinä missä Santiago on ihan perinteinen suurkaupunki, löytyy vuorille noustessa Jarabacosta luontoelämyksiin erikoistunut lomakeskus. Alue on myös varakkaiden paikallisten suosiossa ja täynnä kesämökkejä. Keskimaalla ajellessa maiseman täyttää myös pitkänä jatkuvat tupakka- ja kahviviljelmät.

Santo Domingo

Santo Domingoon asti emme itse ehtineet, mutta haluan silti mainita tämän pääkaupungin ihan must kohteena saarella. Santo Domingosta löytyy hurmaava rappioromanttinen vanhakaupunki Zona Colonial ja varmasti sitä aitoa Dominikaanista tunnelmaa. Kun ensi kerran palaan saarelle suuntaan ehdottomasti eteläpuolen lomakohteisiin ja varaan pari päivää kaupunkitunnelman nauttimiselle.

Hui! Tulipa siinä paljon tekstiä. Mutta kaiken tämänkin kirjoittamisen jälkeen en voi kuin todeta olleeni tyytyväinen tähän kahden viikon matkaan maassa. Mikäli Dommareista tulee vielä jotain muuta kysyttävää mieleen niin saa laittaa viestiä.

Lisää Dominikaanisesta Tasavallasta löydät esimerkiksi näistä blogeista:

Reissuesa vietti keväällä 2014 pidemmän pätkän Dominikaaneissa. Juttua löytyy joka puolelta maata. 
Vagabonda blogin Terhi vietti matkaopppaana talven 2014 Dommareissa. Sivulta löytyy tietoa esimerkiksi valassafareista ja Punta Canan suositusta lomakohteesta. 
Auringonalla Heidin blogista löytyy juttua kauniin kuvin Santo Domingon paikalliselämästä, Boca Chican rannalta, sekä kokemuksia Punta Canan all-inclusive alueelta. 

Postikortti Dominikaanisesta Tasavallasta

Trooppinen lämpö, kirkkaat vedet ja ilmassa soljuva merenguen, liikenteen ja espanjan äänimaailma. Iloisia hymyjä, halpaa maukasta ruokaa ja joka paikassa tarjoiltavaa rommia. Tätä on ollut ensimmäinen hyvin vietetty viikko Dominikaanisessa Tasavallassa.

Tämä kauan odotettu kahden viikon loma palmujen alla on tähän mennessä täyttänyt odotuksensa. Edellä mainittujen asioiden lisäksi olemme majoittuneet Sosuan kaupungissa, tehneet reissuja läheiseen Puerto Platan kaupunkiin värikkäisiin taloihin tutustumaan, sekä suunnanneet itäiselle rannikolle Samanan niemimaalle ihmettelemään vehreää luontoa ja vaaleina hohtavia rantoja. Kovasti olisi halua lähteä käymään myös kyläkierroksella ja jopa pääkaupungissa, mutta pahasti näyttää siltä ettei täällä näin off seasonina ole valmiita retkiä tarjolla kyseisiin kohteisiin ja molemmat olemme kokeneet haasteellisiksi suorittaa päivässä omatoimisesti. Santo Domingo vaatisi varmasti ainakin kaksi päivää!

Mutta vielä viikko edessä täällä palmu paratiisissa, jonka jälkeen palaan karibian juttujen pariin enemmän täällä bloginkin puolella. Tällä hetkellä reissua voi seurata ajankohtaisemmin Instagramissa. Jo nyt voin kyllä kuitenkin todeta, että vaikka Aasiankin rantakaupungit ovat olleet ihan kivoja, olen sydämeltäni ainainen latino ja täällä jos jossain on sielu levännyt ihan kunnolla.

Qué pura vida <3