Vilkkaita miljoonakaupungin kujia, upeita skylineja ja Pohjois-Amerikkalaista unelmaa. Keltaisia koulubusseja, mustia tyylikkäitä takseja ja starbucks mukien kanssa juoksevia ihmisiä. Tältä kuvittelin Pohjois-Amerikan kaupunkien näyttävän ennen kosketusta maankamaralle. Kuinka oikeassa ja väärässä olinkaan samaan aikaan!
Toronto – Kanadan suurin kaupunki
Toronto sijaitsee Kanadan eteläosissa Ontario järven rannalla ja samannimisellä niemimaalla lähellä USA:n rajaa. Metropolialueella asuu yhteensä lähes kuusi miljoonaa ihmistä, mikä on tehnyt Torontosta maan suurimman kaupungin ja liike-elämän keskuksen. Kaupankäynnin keskuksena Torontosta on muokkautunut elävä ja yksi maailman kansainvälisimmistä kaupungeista, josta löytyy sekä Kanadan vilkkain lentokenttä että paikallisliikenteen solmukohta.
Toronto valikoituikin kohteeksi monesta eri syystä;
- Icelandair sattui mainostamaan hyviä lentoyhteyksiä ja maksutonta stopover mahdollisuutta samaan aikaan kun Kanada poisti maahantulorajoituksensa huhtikuussa 2022.
- Oletin, että Toronto Kanadan suurimpana kaupunkina ja liikenteen solmukohtana tarjoaisi kliseisimmän pudotuksen Pohjois-Amerikan kamaralle ja suurkaupunkielämään.
- Niagaran putoukset sijaitsevat aivan Toronton kyljessä ja olin haaveillut niiden näkemisestä jo pitkän tovin.
Toronto suunniteltu autoilijalle
Liikenteen solmukohtana Torontoon on vaivatonta mennä ja tulla, mutta täytyy myöntää, että Pohjois-Amerikkalainen autoilukulttuuri ja huonot liikenneyhteydet kaupungin ja lähialueiden sisällä olivat silti jopa jonkinlainen shokki.
Toronton lentokentältä pääsee kätevästi kylille Unionin pääasemalle UP Express junalla noin 10–30 minuutin välein. Liput sai ostettua kätevästi automaatista $12.35 hintaan (9 €) ja matka-aika lentokentän ja keskusaseman välillä oli noin puolituntia. Junat olivat molempiin suuntiin siistejä ja ajallaan ja asemat hyvin kyltitetty junan löytämiseksi.
Miljoonakaupungin sisällä kulkee tasan kaksi metron päälinjaa ja kaksi jatketta. Tätä täydentää raitiovaunu ja bussiliikenne. Julkisten yhteyksien vähyys tuntui säälittävän pienelle, erityisesti kun puhutaan monen miljoonan asukkaan keskittymästä. Itse hyödynsin liikkumismuotona metrolinjoja ja omia jalkoja ja varasin Niagaran putouksille ohjatun retken julkisten kulkuyhteyksien puutteen vuoksi. Metro oli toimiva, joskin useat asemat ja junat tuntuivat parhaat päivänsä nähneitä. Lippu maksoi $3.25 (2,5 €) ja niiden osto tapahtui kätevästi automaateista. Jalankulkuun oli teiden varsilla hyvät kävelytiet, joskaan tämä ei tuntunut olevan liikkumismuodoissa paikallisten suosiossa.
Torontolaiset ajavat autolla joka paikkaan. Valtatiet ovat leveitä ja monikaistaisia ja jopa ison puiston keskelle oli suunniteltu autotie ja parkkipaikkoja, jotta raikkaassa vihreässä puistossa ei vain joutuisi ottamaan liika-askelia. Autojen määrän näki erityisesti ruuhka-aikoina, kun liikenne tuntui seisovan ja autoista lähtevä meteli tuntui täyttävän kadut. En halua edes kuvitella, kuinka monta tuntia päivässä nämä Torontolaiset viettävät aikaa autoissa istuen matkojaan taittaen.
Nähtävää matkailijalle Torontossa
Suurkaupungissa riittää pienelle turistille paljon nähtävää ja koettavaa. Kaupungin ihmettely kannattaa aloittaa Toronton pääaukioilta Yonge-Dundasilta ja Nathan Phillipsiltä, jotka sijaitsevat aivan toistensa lähettyvillä. Yonge-Dundasilla pääsee hyvin virittäytymään suurkaupungin tunnelmaan ja kontrasteihin. Täältä löytyy välkkyvät mainostaulut sekä kaupungin paras ostospaikka Eaton Centre. Toisaalta aukiota ympäröivät useat kodittomat ja päihdeongelmaiset. Täällä on todella tilaa kaikelle. Nathan Phillipsin aukiota ympäröivät taivasta tavoittelevat pilvenpiirtäjät sekä Toronton ikoniset kirjaimet. Suomalaisesta näkökulmasta kiinnostava on myös aukiolla sijaitseva vuonna 1965 valmistunut kaupungintalo, joka on Viljo Revellin kädenjälkeä.
Aukiolta etelään päin avautuvat korttelit aina Unionin pääasemalle saakka ovat pyhitetty liike-elämälle ja kukoistavalle taloudelle. Ruutukaavaa noudattavat kadut ovat täynnä uudenkarheita pilvenpiirtäjiä, laadukkaita ravintoloita ja trendikkäitä kahviloita. Tältä alueelta löytyvät myös suurin osa tunnetuista kansainvälisistä hotelliketjuista. Jääkiekkofanin kannattaa pistäytyä Hockey Hall of Fame museossa.
Unionin pääaseman toiselle puolella avautuu Harbourfront eli Ontario järven muodostamat rannikkoalueet ja omasta mielestäni pala viihtyisintä Torontoa. Täällä sijaitsee 553 metriin kurottava koko kaupungin paras tuntomerkki CN-tower, tunnetut areenat Rogers centre (baseball) ja Scotia Bank arena (jääkiekko ja tapahtumat) sekä muita museoita ja mukavia istuskelupaikkoja. Alue tuntui olevan myös paikallisten suosiossa virkistyskäytössä. Täältä lähtevät myös Ontario järven erilaiset risteilyt sekä lautat läheiselle Toronto Islandille.
Muita käymisenarvoisia paikkoja hieman tämän kompaktin ytimen ulkopuolella, jotka voisivat joskus olla jopa oman postauksen arvoisia:
- Toronto Island: Aivan kaupungin edustalla sijaitseva virkistyskäytössä oleva saari, josta aukeaa Toronton upein kaupunkisiluetti. Useita kävelyreittejä, urheilukenttiä, uimarantoja ja huvipuisto.
- Distillery District: Vanha tislaamoalue, josta on tehty trendikäs kauppa- ja ravintolakeskittymä.
- Kensington Market + China Town: Rappioromantiikkaa ja hipsteritunnelmaa täynnä oleva korttelialue china townin vieressä. Paljon upeaa katutaidetta ja kirpputoreja. Valitettavan suosittu myös huumeiden käyttäjien keskuudessa.
- High Park: Toronton suurin julkinen puisto, josta löytyy kävelyreittejä, koirapuisto, kalastuspaikkoja ja eläintarha.
Kontrasteja ja kulueriä
Toronto on kontrastien kaupunki, jossa kävelemällä näkee kiiltävää korkealle ulottuvaa pilvenpiirtäjää, haistaa joka puolella leijailevan marijuanan ja ihmettelee vanhoja ränsistyneitä tiilirakennuksia. Kaupunki on täynnä ylellisyyttä, mutta samalla yllätyin kodittomien määrästä ihan joka puolella kaupunkia. Kontrastit ovat silmiinpistäviä!
Toronto on myös hintava kaupunki, jonne kannattaa varautua runsaalla reissubudjetilla. Perustason hotellien hinnat hyvällä sijainnilla lähtevät 200 eurosta ja syöminen katukojuista tai ostoskeskusten foodcourteista vie lompakosta minimissään noin kympin per ateria. Toisessa ääripäässä liikuntaan todella korkeissa lukemissa. Täällä rahalla voi siis myös saada todella hyvää laatua.
Kompakti kaupunkikohde
Kokonaisuudessaan Toronto osoittautui kompaktiksi kaupungiksi, jossa kaikki pääpaikat sijaitsivat yllättävän lähellä toisiaan. 5 päivää oli kuitenkin liikaa mitoitettu, vaikka laskuissa oli mukana myös retki Niagaralle ja yksi puolikas lähtöpäivä. Torontoa suosittelenkin 2–3 päivän pysähdykselle ja osaksi laajempaa Pohjois-Amerikan kiertuetta.
Kokonaisuudessaan Torontoa on helppo suositella vaivattomana ensikohteena ja laskeutumisena Pohjois-Amerikan mantereelle.