Joskus yksittäinen käyntikohde houkuttelee niin paljon, että koko reissu tulee suunniteltua sen ympärille. Näin kävi Toronton kanssa, sillä ilman Niagaran putousten läheistä sijaintia olisi Kanadasta saattanut kohteeksi valikoitua jokin aivan muu kaupunki. Näiden putousten näkemisestä oli kuitenkin tullut haaveiltua jo pitkä tovi, joten oli vihdoin upeaa päästä toteuttamaan tämä yksi suuri unelma ja suunnitella päiväretki Niagaran putouksille Torontosta.
Niagara ja maailman tunnetuimmat putoukset
Niagaran putoukset kuuluvat maailman tunnetuimpien vesiputousten joukkoon ja löytyvät lisäksi usealta kerran elämässä listalta. Keskustelua netin syövereistä löytyy myös paljon siitä, tulisiko putousten olla maailman kahdeksas ihme tuolla tunnetulla listalla. Sijainti Niagarajoessa Kanadan Ontarion ja USA:n New Yorkin osavaltioiden rajalla lähellä useita suurkaupunkeja lienee vaikuttanut putousten tunnettuuteen. Olipa suosion ja nousun takana sitten mikä tahansa, Niagaran putoukset ovat tänä päivänä Kanadan yksi vierailluin käyntikohde eikä putoukset jää huomioitta Amerikankaan puolella. Kokonaisuudessaan kävijöitä kertyykin vuodessa parhaillaan yli 10 miljoonaa.
Niagaran putouksille tullaan nimestäkin päätellen ihailemaan vesiputouksia. Putoukset koostuvat kokonaisuudessaan kolmesta eri kokoisesta putouksesta; Kanadan puolella sijaitsevasta suurimmasta ja näyttävimmästä Horseshoe putouksesta ja Amerikan puoleisista pienemmistä American ja Bridal Veinin putouksista. Esitteet lupaavat, että näitä pääsee parhaimmillaan ihmettelemään maasta, vedestä ja ilmasta käsin omien mieltymysten mukaisesti.
Päiväretki Niagaran putouksille Torontosta
Päiväretken toteuttamiseen luulisi näin suositulle paikalle olevan helppoa, mutta valitettavasti asiat eivät ole aina näin yksioikoisia, nähtävyys kun sattuu sijaitsemaan kahden yksityisautoilua suosivan valtion välissä.
Päiväretki Niagaran putouksille Torontosta käsin on siis huomattavasti helpointa toteuttaa vuokraamalla auto. Automatkaa kertyy noin 130 kilometriä ja matkalla voi pysähtyä omien mieltymysten mukaan Niagara on the Laken pikkukylässä tai jollain alueen viinitiloista. Samalla kulkeminen Niagara Fallsin kaupungissa putousten juurella helpottuu huomattavasti. Vuokraushinnat lähtevät hieman sesongista riippuen noin 100€ ylöspäin per päivä.
Kaikista, kuten allekirjoittaneesta ei ole kuitenkaan ratin taakse ja kun auton vuokrauksen hylkää, kutistuvat mahdollisuudet päiväretken toteuttamisesta lähes olemattomiin. Torontosta kulkee vain muutama hassu juna- ja bussivuoro päivittäin Niagaran kaupunkiin. Vaikka näillä saisi jollain ihmeen kaupalla ajat soljumaan päiväretkeä varten, on liikkuminen muuten kaupungissa hyvin haastavaa. Näin ollen julkisia käyttämällä melkeinpä suosittelisin varaamaan Niagarasta ainakin yhden yön majoituksen, jolloin aikaa liikkumiseen on enemmän.
Itse tukeuduin valmiiseen päiväretkeen, jonka ostin Viatorin kautta 75€ hintaan. Retki toteutettiin täyteen myydyllä vanhalla koulubussilla ja huumorilla varustetun kuskin/oppaan johdolla. Retken järjestelyistä annan täyden kympin.
Markkinointiesitteistä todellisuuteen ja päiväretkelle
Päiväretkemme alkoi suoralla ajolla Niagara Fallsin kaupunkiin putousten edustalle Kanadan puolelle. Pieni kiertoajelu osoitti kaupungin parhaimmat palat nähneeksi pitäjäksi. Korona oli vienyt ihmiset ja yksinäiset hotellit, kasinotalot ja duty free kaupat näyttivät vaappuvan tuulen mukana odotellen parempia aikoja. Tämä oli selkeästi rakentunut keskelle ei mitään vain ja ainoastaan putousten takia. Niinpä siis mekin suuntasimme katsomaan putouksia ensin ylhäältä käsin Skylon Towerista (18CAD) ja sitten jokea vierustavalta kävelytieltä, jossa meille annettiin omaa aikaa nelisen tuntia.
Näkymät Skylon Towerista sekä putouksille että yli kaupungin olivat mahtavat ja voin suositella tätä jokaiselle. Aurinko paistoi ja joen voiman näki ylhäältä aivan eri tavalla. Niinpä tämän jälkeen vierailu teennäisessä rakennetussa jokivarressa putousten juurella oli suoranainen pettymys. Tässä se odotettu maailman kuuluisin ja upein paikka nyt sitten oli silmien tasolla. Veden ääni ja voima olivat kyllä huumaavia ja näkymässä ei sinällänsä ollut mitään vikaa. Silti koin paikan liian teolliseksi omaan makuuni. Pieni kävelytie viimeisen päälle mietittyine istutuksineen, jota vierusti massiiviset autoväylät. Uusia kalliita ravintoloita ja putiikkeja sisältävä ”welcome center” näkymien edustalla parhaalla paikalla, funikulaari yläkaupunkiin, jossa oli vain hotelleja ja kasinoita. Mitäpä sitä muuta lisäämään.
Kokonaisuudessaan minulle jäi Niagaran putouksista enemmän koskimainen kuva. Sama pauhu ja veden voima on nähtävillä periaatteessa myös Oulun Merikoskella patojen avauduttua. Putouksia olisi päässyt lisämaksusta ihailemaan myös niiden juurelta, päivittäisillä veneretkillä sekä ilmasta käsin helikopterista. Meille kuitenkin riitti Skylon Tower sekä maksuttomat näkymät kävelytieltä. Toukokuussa Amerikan puolelle olisi vielä vaadittu negatiivista koronatestiä, joten rajaa emme lähteneet ylittämään. Ymmärtämäni mukaan näkymät ovat kuitenkin kokonaisuudessaan paremmat nimenomaan täältä Kanadan puolelta katsottuna. Loppuviimein tulin siihen tulokseen, että näiden putousten täytyy olla maailman kuuluisimmat niiden sijaintinsa johdosta. Amerikassa osataan brändäys.
Kerran elämässä kohde parhaimmillaan
Niagaran putoukset olivat itselleni suuri haave ja kerran elämässä koettava nähtävyys ja olin tyytyväinen, että tämän haaveen pääsin toteuttamaan. Näin jälkeenpäin voin kuitenkin todeta, että tämä paikka oli todellakin vain kerran elämässä kokemus, sillä mitään upeaa rakkaussuhdetta minun ja Niagaran putousten välille ei tällä visiitillä syntynyt. Been there done that ja kohti seuraavia kuuluisia vesiputouksia ja matkahaaveita!
Toronto on kontrastien kaupunki, jossa kävelemällä näkee kiiltävää korkealle ulottuvaa pilvenpiirtäjää, haistaa joka puolella leijailevan marijuanan ja ihmettelee vanhoja ränsistyneitä tiilirakennuksia. Kaupunki on täynnä ylellisyyttä, mutta samalla yllätyin kodittomien määrästä ihan joka puolella kaupunkia. Kontrastit ovat silmiinpistäviä!