Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

Porvoo

Kotimaanmatkailun kultavuosi 2020

Ei varmasti kukaan olisi tämän vuoden alussa uskonut, että muuan korona pistää maailman sekaisin ja rajat kiinni. Enpä uskonut minäkään viime vuoden puolella suunnitelmiani tehdessä. Ei tullut Busanin matkaa ja Batumin rannatkin jäivät odottamaan parempia aikoja. Vuodesta 2020 tuli todella pysähtymisen vuosi. Sain opintoni purkkiin, olen keskittynyt säästämiseen ja jättänyt lomailun vähemmälle. Ja kuten varmasti moni muukin, olen nähnyt Suomea enemmän kuin ikinä. Tämä oli tasapainoinen vuosi kaiken epävarmuuden keskellä. Ja mahtui tähän myös allaolevia reissuja.

Tammikuu – Porvoo ja Dominikaaninen Tasavalta

Vuosi alkoi vuoden teeman mukaisesti kotimaanmatkalla Porvooseen. Ensimmäinen reissuni Porvooseen oli täynnä kirkkaita pakkaspäiviä, hyvää ruokaa ja ihanaa vanhan kaupungin tunnelmaa. Tuo viikonloppumatka oli niin onnistunut, että jo tuolloin päätin haluavani nähdä Porvoon myös kesäasussaan.

Koska kiinassa jylläävä virus oli vasta alkutekijöissään, jatkui tammikuun lopussa matka kohti Karibiaa ja Dominikaanista Tasavaltaa. Kaksi viikkoa palmujen alla tuntuu tällä hetkellä maailman parhaimmalta matkalta ikinä. Asetuimme Sosuan rantakaupunkiin, josta vierailimme Cabareten surffikylässä ja ihmettelemässä Puerto Platan vanhaakaupunkia ja Jeesus-patsasta. Jatkoimme matkaa Samanan unelmarannoille, vierailimme tunnetulla Bacardi saarella täydellisessä paratiisissa ja teimme päiväretket Cayo Paraisolle ja keskimaahan Jarabacoan vuoristomaisemiin. Viimeiset päivät menivät rentoutuessa Playa Doradan hotellialueella All-Inclusive pöperöiden äärellä. Kovin vähän tuosta matkasta on blogin puolelle päätynyt seuraavien reissujen iskiessä päälle ja sittemmin korona masennuksen viedessä motivaation. Ehkä vielä joku päivä.

Helmikuu – Ylläs

Kovin kauaa en ehtinyt kotona viettää aikaa, kun Ylläksen hanget kutsuivat lumilomalle pisamanaamaista Karibian kävijää. Ja täytyy sanoa, että tämä Suomi reissu ei olisi voinut olla onnistuneempi. Täydellinen pikkupakkanen ja kirkas taivas hemmottelivat noina kaikkina muutamana päivänä, mitä sain Lapin ihmemaassa viettää. Matkan kruunasi vuoden voimakkain revontulinäytös Ylläsjärven rannalla. Kyllä Suomi osaa olla upea.

Maaliskuu – Alankomaat ja Belgia

Sitten se iski, nimittäin korona. Kaikki oli varattu ja suunniteltu. Yhtä jos toista Euroopan kolkkaa alettiin tunnustaa epidemia-alueeksi, kun minä kävin päässäni kamalaa sotaa noustako lennoille ja kuoleeko sitä siinä samassa paikassa. En antanut pelolle valtaa ja itsepäisesti nousin lennolleni Amsterdamiin. Tyhjillä koneilla matkustaessa ja lentoemännän kanssa vitsaillessa priva mustikkamehupalvelusta ahdistus laski ja uskoin vielä viimeiseen asti reissun menevän juuri niin kuin suunnitelmissa. Kaveri odotti kentällä, vietimme 2 upeaa päivää Utrechtissa täydessä lomakuplassa seuraamatta uutisia, kunnes se puhkaistiin matkalla Belgiaan.

Niin, kävin minä tosiaan tänä vuonna Belgiassakin. Se matka kylläkin kesti vain junamatkan verran Antwerpeniin ja pitsan paikallisen ystävän kanssa. Ei tullut tällä kertaa otettua Antwerpenistä edes yhtä valokuvaa, mutta tulipahan käytyä. Ja saipahan matkustaa junalla samalla kun lomakupla räjähti ulkoministeriön kehottaessa palaamaan kotiin pikimmiten. Pikimmiten tapahtui parin päivän päästä, kun kävimme vielä pikaisesti Saksan rajamailla Enschedessä pakkaamassa laukut ja heittämässä Alankomaille hyvästit.

Toukokuu – Inari ja Ylläs

Huhtikuu meni kotona jossain sumun keskellä opintoja loppuun saattamalla ja ulos astumista välttämällä. Toukokuussa aurinko alkoi joka tapauksessa lämmittää mieltä ja suunnittelimme pienellä ystäväporukalla Lapin täyteisen roadtripin. Teimme kolme upeaa retkeä Inarin maisemissa täydellisen kesäisessä helteessä.  Inarista matka jatkui vielä Ylläkselle nauttimaan tunturimaisemista, ulkoilusta ja yhteisestä ajasta. Ei ristinselua eikä edes hyttysiä. Tämä oli erinomainen aika toteuttaa matka.

Kesäkuu – Lieksa ja Koli

Keskikesän juhlaa vietin tänä vuonna Pielisen rannalla mökkeillessä. Suomi matkailun vasta-alkaja yöpyi ensimmäistä kertaa ilman mukavuuksia, joka sai olon aika ajoin hurjan epämukavaksi. Mutta niin vain ihminen selvisi ilman suihkua ja vesivessaa. Juhannuksen aikana ehdimme lisäksi veneillä Kolin kansallispuiston maisemia ihailemaan sekä vierailla Ruunaan koskialueella.

Heinäkuu – Kajaani ja Vuokatti

Heinäkuun pitkä viikonloppu sai kyytiä pienellä kylpylälomalla Vuokatissa. Koska Kajaani sattui matkan varrelle ja meillä ei ollut varsinaisesti kiire minnekään, päätimme vierailla myös kaupungissa. Vierailusta Kajaanista tulikin koko reissun kohokohta, sillä kylpylä Vuokatissa ei sen sijaan vakuuttanut kylmällä vedellään ja nuorella ikärakenteellaan. Näin käy joskus ja kaikesta ei voi tykätä.

Elokuu – Helsinki, Porvoo ja Loviisa

Elokuussa koitti vihdoin viiden päivän mittainen kesälomani. Matkakärpäsen puremana oli pakko hypätä sinisille siiville ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Pakko myöntää, että onnen kyyneleet valuivat silmäkulmasta kun lentokone kiihdytti Oulunsalon lentokentältä kohti etelää. Tällä kertaa etelänloma vietettiin Uudellamaalla nauttien Helsingissä iltapäiväteestä, ihaillen vanhoja puutaloja Porvoossa ja Loviisassa ja vieraillen Söderskärin majakkasaarella. Sääkin oli kuin etelässä konsanaan. Pelkkää aurinkoa ja lämpöä.

Syyskuu – Pietarsaari ja Kokkola

Syyskuun pitkä viikonloppu ja juhlahumu veivät hieman erilaiselle lomamatkalle, sillä pyörät lähtivät mukaan Pietarsaaren ja Kokkolan maisemiin. Pietarsaari oli hurmaavan monipuolinen kaupunki ja ihana miljöö juhlistaa merkkipäivää. Pietarsaaresta 7 sillan saaristo johdatti pyörillä kohti Kokkolaa. Kokkolassa kahta pyöräilijää odotti ihanat tapakset ja päiväretki Tankarin majakkasaarelle. Tuli taas todistettua itselle, kuinka myös lyhyet pienet irtiotot osaavat tehdä hyvää.

Lokakuu – Turku, Naantali ja Rauma

Lokakuussa oli aikaa pitää lomaa kokonaisen viikon verran. Tällä kertaa matka-aika oli kuin Välimerelle konsanaan ja edessä odotti tuo Suomen oma Pariisi ja kanaalien Amsterdam eli Turku. Pysähdys Turussa oli mukava sekoitus tällä kertaa onnistuneita kylpylähetkiä ihanan lämpimässä vedessä sekä sopivasti kaupunkipyöräilyä ja kävelemistä historiallisilla kaupungin kaduilla. Paikallisbussi vei päiväretkellä ihmettelemään Naantalin puutaloja, josta matka jatkui historialliseen Rauman kaupunkiin. Mikäpä olisikaan ollut parempi kaupunki päättää tämä puutalojen täyteinen matkailuvuosi.

Joulukuu – Staycation Oulussa

Loppuvuosi on mennyt mukavasti kotona kauhistellen talven tuloa ja pimeneviä päiviä. Joulukuun piristysruiskeena kaveri oli kuitenkin järjestänyt pienen syntymäpäiväyllätyksen ja suuntasimme Lapland Hotels Ouluun yhden yön staycationille. Pieni loma omassa kotikaupungissa oli ihana piristysruiske ja päätös tälle kotimaanmatkailun täyteiselle vuodelle.

Kotimaata tuli siis koluttua pienien reissujen puitteissa pohjoisesta etelään ja idästä länsirannikolle. Hienoja paikkoja ja upeita hetkiä ja mitä tärkeintä minä ja lähipiirini olemme säilyneet terveinä koko nämä vaikeat ajat. Mutta silti en voi olla myöntämättä ettenkö erityisesti nyt talven ja pimeyden iskiessä kaipaisi aurinkoon enemmän kuin minnekään muualle.

Toiveikasta uutta vuotta kaikille sinne ruudun taakse!

Lue täältä muiden vuosien koonnit: 2013, 2014, 2015, 2016, 2017, 2018, 2019.

Hurmaava majakkasaari Söderskär

Kesähelle ja meriretket. Tässäpä kaksi asiaa, mitkä saavat loman tuntumaan lomalta ja suun hymyilemään valtoimenaan. Vaikka tältä kesältä Välimeren maisemat jäivät vain suureksi haaveeksi, etelä-Suomen miniloma antoi parastaan ja mieli matkusti huomattavasti kauemmaksi kuin tunnin lennon päähän Uudellemaalle.

Välimerellistä lomatunnelmaa lähdettiin hakemaan Söderskärin majakkasaarelta ja sinne vievältä tunnin mittaiselta risteilyltä. Risteilyalus nappasi meidät kyytiin aamu auringon lämmittäessä yhdeksältä Sipoon Kalkkirannassa ja johdatti meidät päiväretkeläiset kauniiden merimaisemien kautta autiolle majakkasaarelle.

Söderskärin majakka on noin 150-vuotta vanha ja sen on sanottu inspiroineen muun muassa Tove Janssonia Muumipappaa ja merta kirjoittaessaan. Majakan lisäksi Söderskärin saarilta löytyy muutama punainen talo ja piknikin viettoon tarkoitettuja pöytiä vierailijoita varten. Muuten saari on tänäpäivänä erityisesti tärkeä lintujen pesimispaikka ja luonnonsuojelualue, joka näkyy esimerkiksi rajoitettuina vierailuaikoina saarella.

Niinpä siis kierros aloitettiin eväiden jälkeen tärkeimmästä eli majakkaan tutustumisesta. Majakan ovet ovat avoinna aina yleisten risteilyjen aikana ja kivutessa kapeaa portaikkoa pitkin vierailijalla on mahdollisuus tutustua saaren historiaan ja majakanvartijoiden elämään saarella. Parasta ovat kuitenkin ylhäältä avautuvat näkymät yli saaren ja merelle. Niin kaunista, että sydän pakahtuu onnesta.

Majakan ja näkymien jälkeen saaren toinen kohokohta oli ylittää riippusilta Mattlandetista Bastulandetin puolelle. Huojuva riippusilta kantaa kerrallaan kolme ihmistä turvavälein ja oli jo itsessään melkoinen kokemus. Bastulandetin kalliot ovat myös vertaansa vailla nimeämättä edes sieltä avautuvia näkymiä kohti Söderskärin majakkaa.

Kokonaisuudessaan aikaa saareen tutustumiseen jäi yleisöristeilyllä noin kaksi tuntia. Ja näin jälkeenpäin voin sanoa, että keskellä merta tällä maapalalla olisi saanut aikaa kulumaan helposti myös toiset kaksi tuntia. Niin kauniin karua ja tällä hetkellä yksi kauneimmista paloista Suomea mitä olen nähnyt. Ja pakko vielä mainita, että tyyni sää ja yli 25 asteessa paahtava helle olivat juuri sitä mitä tältä reissulta kaipasinkin.

Jos siis risteilymaisemien aateli Uudellamaalla on hakusessa, niin tätä ihanaa risteilymatkaa ja puolipäiväretkeä voin suositella lämmöllä. Nyt tietenkin mieli haluaa jo kokemaan Suomen muitakin upeita majakkasaaria.

Talvinen lähiloma Porvoossa

Vuosi 2020 alkoi kotimaan seikkailuilla historiallisessa Porvoossa. Aamulento lennätti Helsinkiin alle tunnissa, josta ajoi Porvoon hurmaaviin kansallismaisemiin 45 minuutissa. Erinomainen päiväkohde Helsingistä, mutta myös täydellinen pitkälle viikonlopulle vähän kauempaakin. Pitkässä viikonlopussa ehti nähdä ja kokea hyvin ja tässäpäs inspiraatiota Porvooseen päiväreissua tai vähän pidempääkin irtiottoa suunnitteleville.

Porvoon vanhakaupunki hurmaa matkailijan

Porvoota ei voi sivuuttaa ilman vanhankaupungin mukulakivikatuja ja toinen toistaan värikkäämpiä puutaloja. Vanhassa kaupungissa kuluisi päivä ihan vain haaveillessa ja pikkuputiikeissa vieraillessa, mutta kyllä sieltä ihan tarkempaakin nähtävää löytyy vierailijalle. Paikallisopas vei minut ihmettelmään kirkkaankeltaisena hehkuvaa Runebergin kotia, oranssina seisovaa vanhaa raatihuonetta, sekä tietenkin kauas paistavaa tuomiokirkkoa ja sen vieressä sijaitsevaa pikkukirkkoa. Ostin tuliaiseksi teetä ja nautimme herkullista lounasta Saltissa upeassa hirsitalossa.

Jokimaisemia ja vanhoja ranta-aittoja

Muutaman päivän aikana tuli myös hyvin selväksi, että Porvoon parhaat panoraamamaisemat avautuvat kuitenkin vanhankaupungin ulkopuolelta. Kauneuttahan harvoin näkee läheltä ja niinpä sitä kannattaa käydä tutkailemassa myös sen eri kuvakulmista hieman kauempaa. Kauniit näkymät esimerkiksi tunnetuille ranta-aitoille avautuvat Porvoota halkovan Porvoojoen toiselta puolelta. Näkymiä etsivän ei tarvinnut edes tyytyä maan tasaisiin näkymiin, sillä pieni kipuaminen Näsinmäen puistometsään oli ehdottomasti vaivan arvoinen.  Kauniiden näkymien lisäksi kukkulalta löytyy vanha haljennut siirtolohkare Näsin kivi sekä mukavia ulkoilupolkuja. Läheiseltä hautausmaalta olisi ilmeisesti löytynyt myös Runebergin hauta, mutta sinne emme tällä kaupunkikierroksella nyt ehtineet. Pakko vielä samaan hengenvetoon todeta, että samaisen maantasaisen alueen taidetehtaalta sai maailman surkeinta matkailuneuvontaa, mutta ehkä elämäni parasta ravintolaruokaa Sinnestä. Tuolle Porvoo menulle annan kaikki suositukseni.

Kauneimmissa kaupunkinäkymissä Linnamäellä

Linnamäellä sijaitsi nimensä mukaisesti ennen muinoin linna. Tänä päivältä mäeltä ei löydy linnaa, mutta kevyesti kaupungin kauneimmat panoraamanäkymät kohti vanhaakaupunkia. Linnamäki on kuulemma paikka, jossa porvoolaiset juhlivat vappua, mutta näin viikonloppuna mäellä vallitsi ihana rauha muutamine ulkoilijoineen. Linnamäellä kannattaa kävellä ristiinrastiin ja sen kiertäminen alakautta on myös suositeltavaa. Talvisena hehkuva vanhakaupunki ja osittain jäässä oleva joki olivat maaginen yhdistelmä, jota edes pakkasen purevuus sormissa ja varpaissa ei haitannut.

Porvoo talvikohteena

Olin kuullut paljon juttua Porvoon kahdesta olomuodosta. Kesäisen vilkkaan värikkäästä elämästä, sekä rauhallisen pastellisesta talvesta. Oma reissuni oli siis vuoden aloitus tammikuussa, jolloin meitä hemmoteltiin kirkkaan kuulailla talvisäillä. Lumipeitteinen vanhakaupunki oli tällä kertaa vain haave, mutta se tammikuinen rauha oli aivan uskomaton. Kuvia sai helposti ilman muita ihmisiä ja iltaisilla kävelyillä tuli helposti tunne kuinka tämä koko hurmaava kokonaisuus olisi ihan vain meidän ja ainoastaan meidän. Se vilkas kesä on itselläni vielä kokematta, mutta tämä pieni talven kotimaanmatka oli sen verran hurmaava ettenkö voisi yllätyksekseni suositella ajankohtaa myös muillekin. Toivottavasti tulen testaamaan Porvoon toisen olomuodon jo tänä kesänä!