Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

Suomi

Viikonloppu talven ihmemaassa Ylläksellä

Kävin siellä viime vuonna retkeilemässä Huskyjen kanssa, ja palasin tänä vuonna apajille. Ylläkselle nimittäin. Jos viime vuoden talvinen luonto suli käsiin, niin tästä vuodesta ei voinut todellakaan sanoa samaa. Ylläksellä odotti täydellinen talven ihmemaa ja sinne ehtii vielä suunnata ihan tämän hiihtolomankin puitteissa.

Itse kävin siis apajilla viime viikonloppuna juuri sopivasti ennen pohjoisen hiihtolomia tapaamassa ystävääni. Koska aika on tällä hetkellä vähän kortilla, päätin hypätä punaisen edullisen yöbussin kyytiin ja saapua perille lauantai aamuna ja vastaavasti lähteä heti maanantai aamuna takaisin kohti Oulua.

Ja niin… viikonloppu oli kertakaikkisen täydellinen. Aurinko paistoi ja ehdimme noiden parin päivän aikana valloittaa ensin omin pikku jalkoinemme Kesänkitunturin ja seuraavana päivänä Kukastunturin liukulumisuksia testaillen. Näin ensimmäistä kertaa elämässäni tykkylumipuita ja viimeisenä iltana meitä hemmoteltiin luonnon omalla valoshowlla jollaista en ole vielä koskaan nähnyt, vaikka puolivälissä Suomea asunkin. Söimme hyvin, nukuimme sen minkä ehdimme, mutta ennen kaikkea ai että oli taas ihana pitkästä aikaa tavata ystävää ja vaihtaa kuulumisia.

Suomi siis näytti taas tälläkin reissulla parastaan ja kun meno-paluu bussilipun saa kerta 25 eurolla, ei tämä varmasti jäänyt tältäkään erää viimeiseksi talvireissukseni Lapissa. Pakko myös kiittää ja antaa proviikat @minzkis kaikista kuvista, joissa olen itse. Niin hyvin nämä kuvastavat sitä täydellistä säätä ja lähilomaa parhaimmillaan.

Talvinen lähiloma Porvoossa

Vuosi 2020 alkoi kotimaan seikkailuilla historiallisessa Porvoossa. Aamulento lennätti Helsinkiin alle tunnissa, josta ajoi Porvoon hurmaaviin kansallismaisemiin 45 minuutissa. Erinomainen päiväkohde Helsingistä, mutta myös täydellinen pitkälle viikonlopulle vähän kauempaakin. Pitkässä viikonlopussa ehti nähdä ja kokea hyvin ja tässäpäs inspiraatiota Porvooseen päiväreissua tai vähän pidempääkin irtiottoa suunnitteleville.

Porvoon vanhakaupunki hurmaa matkailijan

Porvoota ei voi sivuuttaa ilman vanhankaupungin mukulakivikatuja ja toinen toistaan värikkäämpiä puutaloja. Vanhassa kaupungissa kuluisi päivä ihan vain haaveillessa ja pikkuputiikeissa vieraillessa, mutta kyllä sieltä ihan tarkempaakin nähtävää löytyy vierailijalle. Paikallisopas vei minut ihmettelmään kirkkaankeltaisena hehkuvaa Runebergin kotia, oranssina seisovaa vanhaa raatihuonetta, sekä tietenkin kauas paistavaa tuomiokirkkoa ja sen vieressä sijaitsevaa pikkukirkkoa. Ostin tuliaiseksi teetä ja nautimme herkullista lounasta Saltissa upeassa hirsitalossa.

Jokimaisemia ja vanhoja ranta-aittoja

Muutaman päivän aikana tuli myös hyvin selväksi, että Porvoon parhaat panoraamamaisemat avautuvat kuitenkin vanhankaupungin ulkopuolelta. Kauneuttahan harvoin näkee läheltä ja niinpä sitä kannattaa käydä tutkailemassa myös sen eri kuvakulmista hieman kauempaa. Kauniit näkymät esimerkiksi tunnetuille ranta-aitoille avautuvat Porvoota halkovan Porvoojoen toiselta puolelta. Näkymiä etsivän ei tarvinnut edes tyytyä maan tasaisiin näkymiin, sillä pieni kipuaminen Näsinmäen puistometsään oli ehdottomasti vaivan arvoinen.  Kauniiden näkymien lisäksi kukkulalta löytyy vanha haljennut siirtolohkare Näsin kivi sekä mukavia ulkoilupolkuja. Läheiseltä hautausmaalta olisi ilmeisesti löytynyt myös Runebergin hauta, mutta sinne emme tällä kaupunkikierroksella nyt ehtineet. Pakko vielä samaan hengenvetoon todeta, että samaisen maantasaisen alueen taidetehtaalta sai maailman surkeinta matkailuneuvontaa, mutta ehkä elämäni parasta ravintolaruokaa Sinnestä. Tuolle Porvoo menulle annan kaikki suositukseni.

Kauneimmissa kaupunkinäkymissä Linnamäellä

Linnamäellä sijaitsi nimensä mukaisesti ennen muinoin linna. Tänä päivältä mäeltä ei löydy linnaa, mutta kevyesti kaupungin kauneimmat panoraamanäkymät kohti vanhaakaupunkia. Linnamäki on kuulemma paikka, jossa porvoolaiset juhlivat vappua, mutta näin viikonloppuna mäellä vallitsi ihana rauha muutamine ulkoilijoineen. Linnamäellä kannattaa kävellä ristiinrastiin ja sen kiertäminen alakautta on myös suositeltavaa. Talvisena hehkuva vanhakaupunki ja osittain jäässä oleva joki olivat maaginen yhdistelmä, jota edes pakkasen purevuus sormissa ja varpaissa ei haitannut.

Porvoo talvikohteena

Olin kuullut paljon juttua Porvoon kahdesta olomuodosta. Kesäisen vilkkaan värikkäästä elämästä, sekä rauhallisen pastellisesta talvesta. Oma reissuni oli siis vuoden aloitus tammikuussa, jolloin meitä hemmoteltiin kirkkaan kuulailla talvisäillä. Lumipeitteinen vanhakaupunki oli tällä kertaa vain haave, mutta se tammikuinen rauha oli aivan uskomaton. Kuvia sai helposti ilman muita ihmisiä ja iltaisilla kävelyillä tuli helposti tunne kuinka tämä koko hurmaava kokonaisuus olisi ihan vain meidän ja ainoastaan meidän. Se vilkas kesä on itselläni vielä kokematta, mutta tämä pieni talven kotimaanmatka oli sen verran hurmaava ettenkö voisi yllätyksekseni suositella ajankohtaa myös muillekin. Toivottavasti tulen testaamaan Porvoon toisen olomuodon jo tänä kesänä!

Tasapainoinen reissuvuosi 2019

Niin se vain yksi vuosi on taas päättymässä. Ja sehän toki meinaa taas vuoden yhteenvetoa täällä blogin puolella! Jos viime vuosi oli vähän turhankin lennokas, on tämä vuosi ollut mukavan tasapainoinen ja vain parantunut edetessään. Mutta vaikka elämä on alkanut ottaa balanssia, ei se ole kuitenkaan tarkoittanut mitään ultimaattista kotihiiriytymistä. Päinvastoin. Tänä vuonna on tuntunut, että aika töiden, opiskelujen, ystävien, rakkaiden ihmisten ja matkojen parissa on jakautunut juuri sillä tavalla mitä olen halunnutkin. Ja ne matkat… Tällaisia unohtumattomia seikkailuja niitä mahtui tähänkin vuoteen.

Helmikuu – Kap Verde ja Salin saari + Ylläs

Reissuvuosi käynnistyi tänä vuonna helmikuussa suuntaamalla konkurssiinkin menneen Thomas Cookin kyydillä Kap Verden Salilla nauttimaan valkoisesta hiekkarannasta ja pienen Santa Marian rennosta elämästä. Viikko Kap Verdellä oli juuri sitä mitä helmikuinen Kaksu kaipasi ja Suomeen palasi hieman elävämpi tyttö valmiina odottamaan vierasta Espanjasta saapuvaksi.

Madrileño laskeutuikin Oulunsalon lentokentälle helmikuun lopulla ja nautimme viikon verran lumimaisemista sekä Oulun seudulla, että Lapin ihmemaassa Ylläksellä. Huiputimme muuan kukkulan ja kävimme nauttimassa Husky-koirien vauhdista erämaassa. Loman kruunasi koko vuoden parhaimmat revontulet. Tämä oli ensimmäinen oikea Lappi lomani eikä varmasti viimeinen.

Lisää Kap Verden Salista täällä, klik. 
Matkakertomukseni Ylläkseltä täällä, klik. 

Toukokuu – Romania ja Bulgaria 

Seuraavaa reissua saikin odottaa kevääseen asti, kun BlueAir lennätti edullisesti Romanialaisella laadulla Bukarestiin. Romaniassa stereotypiat saivat kyytiä, kun Bukarestin pariisimainen tunnelma ja halpa hintataso ihastuttivat ja kun Transilvanian vanhat kaupungit olivat kuin suoraa satukirjoista. Sentää Romanian rannikkomaisemista Constantasta löytyi ripaisu rähjäisyyttä ja siitä olikin hyvä jatkaa rajan yli kohti Bulgariaa. Varnasta löytyi ihanan raikasta rantatunnelmaa ja todella viihtyisä suuri kaupunki. Enpä tuon pari päiväisen jälkeen ole enää ihmetellyt Kultahietikon suosiota kesälomakohteena.

Heinäkuu – Roadtrip Bretagnessa

 Kesä meni uusien työkuvioiden parissa, mutta viikon ansaitulle lomalle tuli suunnattua ystäviä tapaamaan Ranskan Bretagneen. Ja voi että se reissu oli ihana! Ystävien seura ja pienet merenrantakylät kuten St. Malo ja Dinan olivat juuri sitä mitä kesälomalta olin kaivannutkin. Samalla vierailimme Ranskan suositussa turistirysässä Mont Saint Michelissä ja päätimme reissun yhdessä Bretagnen pääkaupunkiin Rennesiin.

Kesällä tuli tehtyä myös useita lähiseudun päiväreissuja. Näistä mieleenpainuvimmaksi ajatukseksi onkin jäänyt tuo kauniiden paikkojen kirjo tässä ihan tunnin päässäkin. Katsokaa nyt esimerkiksi näitä Raahen pastellitaloja tai tätä Iin vanhaa puutalokorttelia. Ja nämä Siikajoen hiekkarannat ovatkin jo jokavuotinen perinne.

Lokakuu – Etelä-Korean Soul

Kesän työurakka kääntyi opintoihin, mutta lomalle oli kuitenkin päästävä katselemaan aina yhtä ihanaa Aasiaa. Soulissa riitti vilinää ja sää oli kuin Suomessa kesän parhaimpana aikana. Viikon aikana Soul ehti näyttää toimivuutensa, siisteytensä, uskomattomat markkinansa ja toinen toistaan erilaisempia kaupunginosia. Samalla tuli testattua myös hassu kylpylä Korean tyyliin. Voi kun pääsisi takaisin!

Marraskuu – Jälleennäkeminen Tallinna + Helsinki + Rovaniemi

Marraskuussa jos joskus oli viimeistään tunne, että elämä on juuri sellaista kuin sen pitääkin. Ei edes harmaus saanut tässä marraskuussa masennusta päälle. Vielä paremman tästä marraskuusta kuitenkin teki meksikolaisen ystäväni saapuminen Suomen maaperälle ja pieni yhteinen loma vieraillen Helsingissä, Tallinnassa ja Rovaniemellä. Toivon todella, ettei seuraavaa jälleennäkemistä tarvitse odottaa seuraavaa kolmea vuotta ja toivon myös että saisin jaettua teidänkin kanssanne enemmän noita tunnelmia tässä piakkoin!

Joulukuu – Manchester, Iso-Britannia

Viime jouluna pakenin elämääni  ystävieni luokse Wieniin ja ihastuin joulumarkkinoihin. Tänä vuonna halusin toteuttaa jotain samanlaista ja joulumarkkinakohteeksi valikoituikin Manchester. Reissu oli niin onnistunut, että vieläkin muistelen noita hetkiä hymyssä suin. Enpä olisi uskonut että keski Briteistä löytyisi jotain noin viihtyisää ja monipuolista. Ja mainitsinko vielä edes että tämä jos joku kaupunki oli herkkusuun paratiisi!

Kahdeksan maata, 32 päivää…

Tästä nopeana yhteenvetona voi laskea, että vuosi toi tullessaan kahdeksan valtiota Suomi mukaan laskien, joista kolme oli itselleni uusia. Samalla saavutin 45. maani ennen 25-vuotta tätä elämää. Näiden reissujen aikana yhdensuuntaisia lentoja tuli otettua 20 kappaletta, Tallinnassa tuli käytyä laivalla ja Ranskassa tuli puksutettua lisäksi junalla. Omituisinta tässä vuodessa oli kuitenkin se, etten astunut kertaakaan Espanjan maan kamaralle. Ensi vuonna on ehkä pakko!

Juuri niin tasapainoinen vuosi kuin vain pystyin kuvittelemaan. Toivon, että tämä sama positiivinen energia ja jonkinlainen sisäinen rauha säilyisi myös uudelle vuodellekin. Ja tottakai toivon myös, että myös seuraava vuosi tuo matkani varrelle unohtumattomia matkaelämyksiä. Ainakin se alkaa parhaalla mahdollisella tavalla jo heti tammikuussa Dominikaanisen Tasavallan auringon alla.

Ei muuta kuin ihanaa uutta vuotta teille kaikille lukijoille ja jatketaan reissailua myös ensi vuonna! 

Lue täältä muiden vuosien koonnit: 2013, 2014, 2015, 2016, 2017, 2018

Sateinen turistipäivä Helsingissä

Oulusta kotoisin olevalle myös Helsinki on elämää täynnä oleva kaupunkikohde. Reissun pää syynä oli Meksikosta saapunut vaihdon aikainen ystäväni ja monipuolinen viikon kestänyt Suomi kiertue, joka siis aloitettiin sopivasti pääkaupungin maisemista. Samalla täytyi taas myös myöntää itselle, kuinka Helsinki onkaan jäänyt sellaiseksi tuntemattomaksi kaupunkikohteeksi kaikkien muiden maailman kaupunkien rinnalla. No nyt siis muutettiin tilannetta ja otettiin pääkaupunkia haltuun. Nyt jo kaikille pääkaupunkiseudun lukijoille anteeksi maalaisuuteni, jos tämä kierros olikin ihan hanurista. Tällainen turistikierros me saatiin nimittäin aikaiseksi.

Reissun tutkikohtana ja aloituspisteenä KlausK

KlausK sanoo olevansa Suomen ensimmäinen design-hotelli ja se valikoitui hyvän sijaintinsa ja etujensa puolesta meidän tukikohdaksemme. KlausK on melko hintava ja odotin mielenkiinnolla sitä miten tällainen asteen kalliimpi hotelli sitten oikein eroaakaan näistä ihan ”perusluokan” ketjuhotelleista.

Huoneemme Desire Twin ei ollut yleisilmeeltään mitenkään kovin erikoinen. Vähän kulahtanut, perinteinen sisustus ja marraskuisena yönä melko kylmä. Kylpyhuonekin oli hyvin perinteisen valkoinen ja väritön, joskin siellä oli aina niin odotettu kylpyamme. En nähnyt mitään eroa hintaa ajatellen. Erot ilmenivätkin sitten muista pienistä jutuista. Sängyt olivat erinomaiset, joskin aivan liian kapeat. Malin & Goetzin brändiä edustavat kylpytuotteet olivat suurissa pulloissa ja kerrankin niin hyviä ettei omia hoitotuotteita tarvinut edes kaivaa esille. Ja se aamupala… Se oli kompakti, mutta rakennettu tuoreista ja paikallisista raaka-aineista ja tarjosi juuri sopivasti erilaisia makuja ja täydellisen startin aamuihin.

Kolmen yön yöpyminen oli viihtyisä ja sijainti erinomainen, mutta en siltikään tiedä onko alkuperäiset standard-huoneet ihan hintansa arvoisia. Ei ehkä ainakaan tällaiselle opiskelijalle, joka ainakin vielä käyttää mielummin reissupenninsä elämyksiin kuin majoitukseen.

Merellisiä kaupunkimaisemia ja kävelyllä Kaivopuistossa

Helsinki Tourimme aamu valkeni marraskuisen harmaana, mutta emme antaneet sään vaivata vaan otimme ensimmäisenä suunnaksi eteläiset merimaisemat, Eiran rannan ja lopulta Kaivopuiston. Ullanlinnassa katselimme Jugend-taloja, josta laskeuduimme rantakadulle katselemaan sumun peittämiä saarimaisemia. Sunnuntaiaamuna tunnelma oli rauhallinen ja seurassamme ulkoilmasta oli nauttimassa vain muutama lenkkeilijä. Jo tässä vaiheessa kaveri oli vakuuttunut Suomen mahtavan raikkaasta ilmasta ja hiljaisuudesta. Kävimme katsastamassa Eiran pienen uimarannan, josta jatkoimme matkaamme rantatietä pitkin kohti Kaivopuistoa.

Vaikka Kaivopuisto onkin yksi Helsingin merkittävimmistä puistoista, oli vierailu allekirjoittaneellekin ensimmäinen ikinä. Väkeä ei ollut paikalla samalla tavalla kuin vappuna telkkariruudussa, mutta sen sijaan edessä avautuivat oikein mukavan vehreät maisemat. Pohjoiselle maalaistytölle erityisesti kuvaukselliset kalliot ja keltaisena loistava tähtitorni tekivät suuren vaikutuksen. Kaivopuistosta oli hyvä vielä laskeutua takaisin maanpinnalle ihmettelemään huvilarakennuksia ja suurlähetystöjä ennen kierroksen jatkumista.

Kauppatoria ja kuuluisia kirkkoja

Helsingin kauppatorilla ei ollut näin marraskuisena viikonloppuna muuta kuin muutama lokki ja kourallinen matkailijoita. Liityimme siis muiden matkailijoiden joukkoon kameroiden kera, otimme kliseisiä kuvia isolle kirkolle johtavista tienhaaroista ja ihmettelimme allekirjoittaneellekin uutta tuttavuutta Löylyä. Ihmiset polskivat nolla asteisessa säässä, kun me jatkoimme matkaamme kohti toista isoa kirkkoa eli Uspenskin katedraalia. Olimme molemmat yksimielisiä siitä, että tämä voitti tyylissään valkoisen kaverinsa melko reilusti. Ja tietenkin myös ne maisemat sinne valkoiselle kaverille olivat Uspenskin katedraalin porteilta todella upeat.

Rautatieasemalta merkittäville maamerkeille

Harmaa sää alkoi muuttua puolen päivän jälkeen sateeksi, mutta emme halunneet vielä sen pienen valoisan aikaan luovuttaa. Rautatieasema torneineen ja lyhdynkantajineen oli edelleen pystyssä, mutta näytti jotenkin surulliselta siinä kaiken sateen keskellä. Matkaa olikin näin ollen hyvä jatkaa kohti Helsingin muuta tunnettua rakennuskantaa kohti. Ensimmäisenä sivuutimme ylvään uuden kirjaston Oodin. Koska rakennus oli niin upea ja sai kummaltakin hämmästelyt puolelleen, oli se täydellinen paikka lopulta paeta kunnolla sadetta ja hengähtää hetki.

Hengähdyshetki sai auringon jossain kaukana pilvien takana laskemaan ja vaikka elettiin iltapäivän ensimmäisiä tunteja maailma muuttui sateen lisäksi aivan pilkkopimeäksi. Emme antaneet häiritä vaan sinnillä kävimme vielä ihastelemassa Finlandia- ja eduskuntataloja.

Ostoksille ensiluokkaiselle Esplanadille

Nälkä alkoi painaa, sade yltyä ja pimeys vei kaikki voimat. Loppupäiväksi kaveri olikin hyvä johdattaa ostoskeskusten pariin ja Esplanadille ihmettelemään ylellisiä kauppoja ja tekemään tuliaisostoksia. Matkan varrelta löytyi useita tuttuja brändejä ja keskustan kävelykatujen jouluvalot toivat mukavaa valoa muuten niin tummaan maisemaan.

Tämän kierroksen jälkeen todettiin yhdessä, että eiköhän tämä ollut tässä. Haimme suomalaiseen tyyliin noutopullaa ja piparisuklaata ja hipsimme takaisin kohti KlausK:n tukikohtaa odottamaan seuraavan päivän seikkailuja, jotka muuten johdattivat meidät molemmat ensimmäistä kertaa Suomenlinnaan. (Lue lisää täältä, klik)

Vaikka sää oli koko päivän ankean huono, olin silti itsekin yllättynyt miten paljon kauniita kuvauspaikkoja ja erilaista elämää Helsingistä löytyykään niin pieneltä alueelta. Tuskin Helsingin reissuni tästä lisääntyvät, mutta mikä jottei täällä kyllä voisi käydä useamminkin ihan vain nauttimassa pääkaupungin elämästä ja eri vuodenajoista.

Syksyinen päivä Suomenlinnassa

Pääsinpäs 24-vuoden ikään vierailematta Suomen kenties suosituimmalla nähtävyydellä Suomenlinnassa. Tämä syksy toi kuitenkin poikkeuksen, koska kuten viime postauksessa tulikin ilmi, sain hyvän syyn viettää oikeaa Helsinki lomaa ystäväni ollessa vierailulla Suomessa. Ja niin me siis toisena päivänämme Helsingissä suuntasimme Kauppatorin rantaan ja ostimme automaatista päiväliput 5 eurolla seuraavaan lauttaan kohti saarimaisemia.

Suomenlinnan alue ei ole mikään pienimmästä päästä. Itseasiassa paikan päälle saavuttaessa ja karttaa ensimmäisen kerran katsoessa näimme alueen itseasiassa muodostuvan useista eri saarista ja niiden sisältämistä rakennuksista ja linnoituksen raunioista. Opaskirja kertoi rakennuksia olevan kokonaisuudessaan satoja ja muurienkin pituuden yli 5km. No onneksi olimme varanneet koko päivän aikaa!

Suomenlinnan suorituin reitti lienee matkailijoiden arkea helpottamaan tehty Sininen reitti, jota mekin päätimme seurata tehden joitain pieniä mutkia. Marraskuussa saaren lähes kaikki palvelut olivat kiinni matkailuneuvontaa ja Suomenlinnan keskusta lukuunottamatta, mutta se ei meidän menoamme haitannut. Päinvastoin! Pääsimme kuvailemaan vanhoja rakennuksia rauhassa keskenämme ja ihailemaan merimaisemia kuunnellen tuulen huminaa ja pienien aaltojen liplatusta. Vaikeaa olikin kuvitella aluetta kesäkuumalla pistettynä ihmisillä ja elämällä.

Samalla siinä haahuillessamme matkamme varrelle jäi mm. kirjasto, kirkko, linnanpiha ja -aukio, kuivatelakan näköalatasanne, sukellusvene ja kuninkaanportin rantamaisemat. Olimme yksipuolisesti kuitenkin samaa mieltä siitä, että vierailun parhautta olivat kuitenkin ne kokoajan ympärillä loistavat vehreät kalliomaisemat ja yleinen rauhallisuus, sekä tietenkin Kuninkaanportin saavuttaminen.

Seuraavan kerran haluan palata tänne kesällä, kun vanhoihin taloihin perustetut kahvilat, galleriat ja erinäiset museot ovat myös auki ja täynnä elämää. Toivottavasti tätä vierailua ei tarvitse odottaa seuraavaa neljännestä.

Mikä? Suomenlinna
Missä? Helsingin edustalla Suomenlahdessa
Mitä? Vanhoja historiallisia rakennuksia, kauniita merimaisemia
Miten? Lautalla Helsingin kauppatorilta. Voit ostaa päivälipun automaatista laiturin edestä. Lautta matka kestää parikymmentä minuuttia.