Browsing Category

Constanta

Tasapainoinen reissuvuosi 2019

Niin se vain yksi vuosi on taas päättymässä. Ja sehän toki meinaa taas vuoden yhteenvetoa täällä blogin puolella! Jos viime vuosi oli vähän turhankin lennokas, on tämä vuosi ollut mukavan tasapainoinen ja vain parantunut edetessään. Mutta vaikka elämä on alkanut ottaa balanssia, ei se ole kuitenkaan tarkoittanut mitään ultimaattista kotihiiriytymistä. Päinvastoin. Tänä vuonna on tuntunut, että aika töiden, opiskelujen, ystävien, rakkaiden ihmisten ja matkojen parissa on jakautunut juuri sillä tavalla mitä olen halunnutkin. Ja ne matkat… Tällaisia unohtumattomia seikkailuja niitä mahtui tähänkin vuoteen.

Helmikuu – Kap Verde ja Salin saari + Ylläs

Reissuvuosi käynnistyi tänä vuonna helmikuussa suuntaamalla konkurssiinkin menneen Thomas Cookin kyydillä Kap Verden Salilla nauttimaan valkoisesta hiekkarannasta ja pienen Santa Marian rennosta elämästä. Viikko Kap Verdellä oli juuri sitä mitä helmikuinen Kaksu kaipasi ja Suomeen palasi hieman elävämpi tyttö valmiina odottamaan vierasta Espanjasta saapuvaksi.

Madrileño laskeutuikin Oulunsalon lentokentälle helmikuun lopulla ja nautimme viikon verran lumimaisemista sekä Oulun seudulla, että Lapin ihmemaassa Ylläksellä. Huiputimme muuan kukkulan ja kävimme nauttimassa Husky-koirien vauhdista erämaassa. Loman kruunasi koko vuoden parhaimmat revontulet. Tämä oli ensimmäinen oikea Lappi lomani eikä varmasti viimeinen.

Lisää Kap Verden Salista täällä, klik. 
Matkakertomukseni Ylläkseltä täällä, klik. 

Toukokuu – Romania ja Bulgaria 

Seuraavaa reissua saikin odottaa kevääseen asti, kun BlueAir lennätti edullisesti Romanialaisella laadulla Bukarestiin. Romaniassa stereotypiat saivat kyytiä, kun Bukarestin pariisimainen tunnelma ja halpa hintataso ihastuttivat ja kun Transilvanian vanhat kaupungit olivat kuin suoraa satukirjoista. Sentää Romanian rannikkomaisemista Constantasta löytyi ripaisu rähjäisyyttä ja siitä olikin hyvä jatkaa rajan yli kohti Bulgariaa. Varnasta löytyi ihanan raikasta rantatunnelmaa ja todella viihtyisä suuri kaupunki. Enpä tuon pari päiväisen jälkeen ole enää ihmetellyt Kultahietikon suosiota kesälomakohteena.

Heinäkuu – Roadtrip Bretagnessa

 Kesä meni uusien työkuvioiden parissa, mutta viikon ansaitulle lomalle tuli suunnattua ystäviä tapaamaan Ranskan Bretagneen. Ja voi että se reissu oli ihana! Ystävien seura ja pienet merenrantakylät kuten St. Malo ja Dinan olivat juuri sitä mitä kesälomalta olin kaivannutkin. Samalla vierailimme Ranskan suositussa turistirysässä Mont Saint Michelissä ja päätimme reissun yhdessä Bretagnen pääkaupunkiin Rennesiin.

Kesällä tuli tehtyä myös useita lähiseudun päiväreissuja. Näistä mieleenpainuvimmaksi ajatukseksi onkin jäänyt tuo kauniiden paikkojen kirjo tässä ihan tunnin päässäkin. Katsokaa nyt esimerkiksi näitä Raahen pastellitaloja tai tätä Iin vanhaa puutalokorttelia. Ja nämä Siikajoen hiekkarannat ovatkin jo jokavuotinen perinne.

Lokakuu – Etelä-Korean Soul

Kesän työurakka kääntyi opintoihin, mutta lomalle oli kuitenkin päästävä katselemaan aina yhtä ihanaa Aasiaa. Soulissa riitti vilinää ja sää oli kuin Suomessa kesän parhaimpana aikana. Viikon aikana Soul ehti näyttää toimivuutensa, siisteytensä, uskomattomat markkinansa ja toinen toistaan erilaisempia kaupunginosia. Samalla tuli testattua myös hassu kylpylä Korean tyyliin. Voi kun pääsisi takaisin!

Marraskuu – Jälleennäkeminen Tallinna + Helsinki + Rovaniemi

Marraskuussa jos joskus oli viimeistään tunne, että elämä on juuri sellaista kuin sen pitääkin. Ei edes harmaus saanut tässä marraskuussa masennusta päälle. Vielä paremman tästä marraskuusta kuitenkin teki meksikolaisen ystäväni saapuminen Suomen maaperälle ja pieni yhteinen loma vieraillen Helsingissä, Tallinnassa ja Rovaniemellä. Toivon todella, ettei seuraavaa jälleennäkemistä tarvitse odottaa seuraavaa kolmea vuotta ja toivon myös että saisin jaettua teidänkin kanssanne enemmän noita tunnelmia tässä piakkoin!

Joulukuu – Manchester, Iso-Britannia

Viime jouluna pakenin elämääni  ystävieni luokse Wieniin ja ihastuin joulumarkkinoihin. Tänä vuonna halusin toteuttaa jotain samanlaista ja joulumarkkinakohteeksi valikoituikin Manchester. Reissu oli niin onnistunut, että vieläkin muistelen noita hetkiä hymyssä suin. Enpä olisi uskonut että keski Briteistä löytyisi jotain noin viihtyisää ja monipuolista. Ja mainitsinko vielä edes että tämä jos joku kaupunki oli herkkusuun paratiisi!

Kahdeksan maata, 32 päivää…

Tästä nopeana yhteenvetona voi laskea, että vuosi toi tullessaan kahdeksan valtiota Suomi mukaan laskien, joista kolme oli itselleni uusia. Samalla saavutin 45. maani ennen 25-vuotta tätä elämää. Näiden reissujen aikana yhdensuuntaisia lentoja tuli otettua 20 kappaletta, Tallinnassa tuli käytyä laivalla ja Ranskassa tuli puksutettua lisäksi junalla. Omituisinta tässä vuodessa oli kuitenkin se, etten astunut kertaakaan Espanjan maan kamaralle. Ensi vuonna on ehkä pakko!

Juuri niin tasapainoinen vuosi kuin vain pystyin kuvittelemaan. Toivon, että tämä sama positiivinen energia ja jonkinlainen sisäinen rauha säilyisi myös uudelle vuodellekin. Ja tottakai toivon myös, että myös seuraava vuosi tuo matkani varrelle unohtumattomia matkaelämyksiä. Ainakin se alkaa parhaalla mahdollisella tavalla jo heti tammikuussa Dominikaanisen Tasavallan auringon alla.

Ei muuta kuin ihanaa uutta vuotta teille kaikille lukijoille ja jatketaan reissailua myös ensi vuonna! 

Lue täältä muiden vuosien koonnit: 2013, 2014, 2015, 2016, 2017, 2018

Rantalomalle Romaniaan – Esittelyssä Constanta ja Mamaia

Bulgaria nauttii äärimmäisestä suosiostaan. Pakettimatkalaisia lennätetään Mustanmeren hiekkarannoille monta kertaa viikossa ja palvelutaso on saavuttanut suomalaista lomalaista miellyttävän tason. Mustallamerellä on kuitenkin niin paljon muutakin kuin Bulgaria ja nyt olikin aika käydä katsastamassa olisiko kenties naapuri Romanian hiekkarannoista haastajaksi alueen ykköselle.

Romanialla on yhteensä 245 kilometriä meren rantaa. Kuukkeli kertoi ennen reissua, että pohjoisen kosteikot muuttuvat etelään päin mennessä pitkiksi hiekkarantojen ketjuiksi. Vastassa olisi tärkeä satamakaupunki Constanta, sekä lukuisia planeettojen mukaan nimettyjä resort alueita. Kuukkelin mukaan kesäisin rannalta ei löydy tilaa ja paikalliset viinitilat ja niiden tuotokset ovat alueen suosituinta tavaraa. Näillä siis hyppäsimme matkaan, joka oli tähän asti vienyt meitä jo häkellyttävän ihanasta Bukarestista ihastumaan Transilvanian vehreyteen. Tässä vaiheessa Romania oli vienyt jo täysin sydämen. Pieni ranta irrottelu voisi vain parantaa kokemusta, eikö?

Toukokuu ja aavemainen hittilomakohde Mamaia

Juna puksutti parissa tunnissa Bukarestista Constantan kaupungin laitamille. Vastassa oli nuhjuinen asema, kasoittain kädestä repiviä taksikuskeja ja kielitaidottomia ihmisiä. Kuin vastakohta sille kaikille, mistä olimme juuri edelliset päivät saaneet nauttia. Koska omiin periaatteisiin ei kuulu tulla taksikuskien huijattavaksi, kova työ palkittiin ja vihdoin yksi paikallinen nainen alkoi auttamaan aidon vilpittömästi paikallisbussien kanssa. Minipaku löytyi kuin löytyikin ja oli aika hypätä kyytiin kohti kolhoositalojen läpi vievää tietä kohti Mamaian kuuminta lomakohdetta.

Kaikki tähdet antoivat olettaa Mamaian olevan suurin, parhain, vilkkain ja trendikkäin rantamesta mitä Romaniasta voi etsiä. Sijainti aivan Constantan suurkaupungin kyljessä ja kilometreittäin jatkuva hienohiekkainen ranta houkutteli pari suomalaista turistiakin paikalle. Mutta niin, siihen ne toiveet sitten jäivätkin… Nimittäin kun minipakusta jätti aika edessä avautui kuin Tsernobylin kaltaisen räjähdyksen jäljiltä ollut aavekylä. 4* bisnesshotelli J On Plonge aivan vesipuiston ja kaapelihissin kyljestä irtosi 60 eurolla / yö maisemahuoneella suoraan järvelle ja siinäpä sitä sitten muuten oltiinkin ihan keskenämme.

Vesipuiston tila näytti siltä, että toimintaa tuskin on ollut viimeaikoina. Samoin koko rannan myötäisesti menevä kaapelihissi oli suljettuna. Rantaa reunusti korkeat neuvostotyyliset hieman repsottavat kivikolhoosihotellit ja autio hiekkaranta sai nousemaan yksinkertaisesti karvat pystyyn. Kun sitten vielä vähän matkaa kävelimme palvelurakennusten välistä rantabulevardia jonkinlainen ahdistus iski ja paikalta oli pakko päästä pois. Liian hiljaista ja liian yksinäistä. Aavemaista. Vaikeaa kuvitella aluetta täynnä ihmisiä ja popin soivan ravintoloiden ollessa avoinna. Myöhemmin näin kuinka Varnan puolella kesäsesonki oli jo näin toukokuun puolivälissä hurjassa nosteessa ja mietin, kuinka Romanialla on tähän samaan edellytys. Ranta on nimittäin kerrassaan upea! Tämä kuuma menomesta teki kuitenkin selväksi sen, että ehkä Bulgarian huippu suosiolle on vielä omat syynsä.

Mamaiasta Constantaan ja epätoivon bussilinjat

Koska Mamaian rantaelämä oli yhdellä sanalla kuvattuna kuollutta ja koska kaunis hotelli oli tullut jo tutuksi, olikin seuraavana päivänä aika valloittaa tuo 10 kilometrin päässä sijaitseva 300 000 asukkaan historiallinen satamakaupunki Constanta. Kuka sitä rantaelämää välttämättä kaipaisi kun kerta vieressä on myös historiallisia katuja tutkittavana.

Ongelmat alkoivat kuitenkin jo ennen kuin kokopäiväretki ehti kunnolla alkaa. Hotellimme respa tyttö oli pihalla kuin peipponen pakkasella, kun yritimme tiedustella millä bussilla pääsisimme turuille ja toreille. ”No no you take taxi and I can call you, no busses”. Suomalaisen budjettituristin sisu ei ymmärtänyt tätä väitettä ja niinpä lähdimme itsenäisesti kävelemään päätietä kohti Constantaa etsien lähintä bussipysäkkiä. Seuraavaksi ongelmaksi koitui lippukojujen puute. Miksi olla pysäkkejä, kun pysäkeillä ei ollut lippuja myyviä muoreja? 2km kävelyä tuotti tulosta ja edessä aukeni Delfinaario ja respatytön mainostava mäkkäri ”really good food”. Kun tässä vaiheessa Google Maps oli sanonut bussin 5-40 vievän keskustaan, lippumuori torppasi väitteen ja kehotti ottamaan linjan nro 102. Kun sitten tuo numero saapui ensimmäisenä, oli aika hypätä samantien kyytiin ja todeta jo ensimmäisissä liikennevaloissa bussin kaartavan totaalisesti väärään suuntaan. Bussi 102 vei meidät suoraan uudenkarhealle CityPark ostoskeskukselle, joka ilmeisesti muorista oli mukavampi vierailupaikka kuin Constantan keskusta. Ei muuta kuin pieni hengähdyshetki ostarilla, uudet liput uudelta muorilta ja takaisin delfinaariolle ja tuohon kuukkelin osoittamaan bussiin 5-40, joka meni kuin menikin juuri sinne minne oli tarkoitus.

Vanhankaupungin autioelämää Constantassa

Constanta on suuri kaupunki, jonka pääasiana voi pitää merimaisemien täyteistä pientä vanhaa kaupunkia. 2500-vuotta sitten perustettu kaupunki on alueen vanhin ja toimi aikoinaan erittäin merkittävänä porttina merelle. Edelleenkin Constantan satama on Romanian tärkein meriliikenteen kannalta.

Kun siis vihdoin kaiken säädön jälkeen oikea bussi löysi perille turisteineen oikealle kylälle toiveet Constantan suhteet olivat pilvissä. Toiveet kuitenkin jäivät sinne jonnekin taivaalla olevien pilvien taakse, kun taas kerran kadut ammottivat tyhjyyttään ja ilmapiiri oli jotenkin vain niin kurja ja epämukava.

Mutta ei pelkkää kurjaa kuin jotain hyvääkin. Kapeat kujat johtivat Constantan vanhankaupungin tärkeimmälle aukiolle Ovidiulle. Edessä avautui Ovidiun patsas, historiallinen museo, moskeija ja kiinni olevia kahviloita. Täällä aukiolla kuitenkin pystyi hyvin aistimaan sen, kun täällä ehkä joskus on myös ihan oikeatakin elämää. Vanhan kaupungin kujat olivat harmaita ja kuvasivat hyvin sitä kaikkea romantiikkaa, joka on päässyt pahasti ajan kuluessa rappioitumaan. Piata Ovidiun ja sitä ympäröivien kujien jälkeen toiseksi paras hitti Constantassa oli merta edustava bulevardi ja eteen tupsahtanut raunioina makaava kasinorakennus. Kasinon on sanottu olevan Romanian oma Monte Carlo, mutta rakennus on viimeiset 30-vuotta maannut surkeana tyhjillään katsellen merta. Vaikuttava se oli joka tapauksessa. Samoin sitä vierustava tunnelmallinen kävelytie.

Viimeisenä Constantan kierros näytti vielä satamamaisemia auringonpaisteessa, sekä uuden puolen harmaita kolhoositaloja. Kovin hiljaista täällä osasi vain olla joka puolella ja siitä johtuen jotenkin todella epämiellyttävän turvaton olotila. Mene ja tiedä sitten kuinka viihtyisä rantakaupunki tämäkin on esimerkiksi heinä- elokuussa.

Romanian Riviera ja pitkä matka maineeseen

Tämä koko kahden päivän rannikkoreissu jätti kyllä olotilan todella surkeaksi. Se kaikki loistokkuus, toimivuus ja hienous mitä juuri muutaman päivän olimme ihailleet sisämaassa olivat nyt jotenkin täysin poissa. Oliko tämä edes sama maa? On aivan todella harmi todeta, että tämän pienen off-season rundin perusteella en palaisi tänne edes kuumimpana loma-aikana. Romanialla on kuitenkin monta valttia hihassaan, minkä perusteella rankkaisin tämän jopa paremmaksi kohteeksi myös rantalomalle kuin Bulgarian. Sitä ennen maalla on kyllä kuitenkin vielä paljon tehtävää rannikon siistimisen suhteen.

Ja mikäli vielä haluaa kokea melko autenttisen paikallista rantaelämää, kovaa itä-Eurooppalaista biletystä ja nauttia naapuriaankin halvemmasta hintatasosta, ehkäpä tänne kannattaisi suunnata esimerkiksi nyt juuri heti. Ja mikäpä minä olen sanomaan, miltä se sesonki sitten oikeasti näyttää tai tuntuukaan täällä Romanian rannikolla. Toukokuu on kuitenkin ainakin vielä liian aikaista antaa mahdollisuus kultaiselle rivieralle.

Stereotypioita taltuttamassa kontrastien Romaniassa

En varmasti ole kaukana jos uskallan sanoa, että Romania kuuluu Euroopan huonomaineisimpiin valtioihin. Köyhyyttä, mustalaisia ja ankean harmaata… Koska en ole koskaan ollut varsinaisesti stereotypioiden ystävä, olikin nyt aika päästä raaputtamaan tämä mystinen valtio kartalta ja katsastamaan itse miltä siellä sitten oikeasti näyttääkään. Saavuttamistakaan ei ole tänä päivänä tehty hankalaksi, sillä Romanian oma Rynkky BlueAir lentää Bukarestiin suorana pari kertaa viikossa ja kaiken lisäksi vielä edulliseen hintaan.

No oliko Romania hitti vai huti ja miten nuo stereotypiat sitten osuvat kohdilleen?
Tässä olisi yhden naisen analyysi, joka on muodostettu Bucharestin, Transilvanian ja rannikon kattamalla kokemuksella viikon aikana.

Ennen kuin mennään syvemmälle Romanian saloihin on varmasti kuitenkin ihan hyvä raottaa vähän maan historiaa ja mistä nuo stereotypiat ovat maailmaan syntyneet. Niillä kun kuitenkin tuppaa aina olemaan jokin todellisuusperä ja juuret, josta ovat syntyneet.

Romanian mielenkiintoisin ja edelleen katukuvassa näkyvä historia alkoi toisen maailmansodan jälkeen , kun Romaniasta tuli kommunistinen kansantasavalta. Kommunistista tasavaltaa johtivat ensin Gheorghiu-Dej ja sittemmin hänen kuolemansa jälkeen vallanhimoinen mielipuolisia hankkeita koostanut Ceaușescu. Ceaușescun valta-aika presidenttinä kesti 15-vuotta. Tänä aikana Romania koki monia muutoksia. Ceaușescu muun muassa purki, uudelleenasutti ja rakensi uudelleen maata aina maaseudulta pääkaupunkiin saakka. Reilu 20 % pääkaupungista tuhottiin ja tilalle rakennettiin muun muassa valtava maailman toiseksi suurimpana rakennuksenakin tunnettu Kansan palatsi. Kehitystä rahoitettiin lainarahalla, jonka myötä maan talous romahti ja ajauduttiin tiukan velan takaisinmaksua koskevan ohjelman myötä elintarvikesäännöstelyyn ja pahaan köyhyyskierteeseen. Tilanne ajautui mallille, jossa kansalaiset jonottivat pesukoneita muutamia vuosia, sähköä oli päivässä käytössä muutamia tunteja ja ruoasta oli valtava pula. Samalla maa koki ympäristötuhoja, sekä perhelainsäädäntöä ja ihmisten valvontaa kiristettiin. Ceaușescu sai velkansa maksettua vuonna 1989 juuri ennen kuin hänet teloitettiin ja syöksettiin vallasta. Nyt 30-vuotta myöhemmin Romania on monipuoluedemokratia ja Euroopan Unionin jäsenvaltio.

Ajatellen kulunutta aikaa, ei voi kuin todeta kuinka vilkasta kehitys maassa on. Kun BlueAirin pyörät kolahtivat Bukarestin lentokentälle, oli edessä vastassa ihana auringonpaiste, lämmin ilma ja siisti kuin mikä tahansa Eurooppalainen suurkaupunki. Stereotypioiden kulkukoirat ja kerjäläiset loistivat poissaolollaan keskustassa, julkinen liikenne oli toimivaa ja harmahkosta katukuvasta huolimatta keskusta oli uskomattoman viihtyisä täynnä elämää. Täytyy myöntää, että vanhankaupungin umpiaan myöten täynnä olevia trendiravintoloita kierrellessä kuvittelin olevani takaisin omassa rakkaassa Madridissani enkä stereotyyppien Romaniassa. Kauaksi jäivät siis stereotypiat kun reissun aikana kierretyt pohjoisten varakkaiden alueiden puistotkin osoittautuivat siisteiksi lapsiperheitä täynnä oleviksi kaupungin vihreiksi keuhkoiksi eikä kodittomien taskuvarkaiden asuinpaikoiksi. Lukemani mukaan Bukarestin köyhimmät asuinalueet kuten Ferentari ja Rahova löytyvät kuitenkin kaupungin eteläosista, joten liekö noilla mestoilla enemmän stereotypioita nähtävillä.

Transilvaniaan suuntasimme ohjatulle päiväretkelle, jonne kuskimme ja oppaamme Paul tuli hakemaan meitä 10 minuuttia sovitusta ajassa etukäteen uudenkarhealla tila-autollaan. Opelin kyytiin nousivat lisäksemme pari amerikkalaista ja yksi irkku ja koko päivä meni täysin ongelmitta kauniissa maisemissa. Transilvanian maaseutuja ja vuoristoteitä ajellessa kuihtuneet hevoset loistivat poissaolollaan ja teitä reunustivat siistin värikkäät maalaistalot. Vuoristossa ajelimme modernien laskettelukeskusten läpi hyväkuntoisia teitä pitkin ja mieli oli enemmänkin Alppimaisemissa kuin Romaniassa. Pisteenä i:n päälle Brasovin karkkikaupunki veti jalat alta ihan täysin ja heitti stereotypiat syvään kuoppaan.

Käänne ajattelussa kuitenkin tapahtui Romanian reissun viimeisten päivien aikana, kun otimme modernin uuden karhean pikajunan kohti rannikkoa ja Constantan kaupunkia. Junasta ulos astuessa aseman edustalla oli vaikka minkänäköistä hörhöä keskellä kirkasta päivää vetämässä hihoista. Taksikuskit torppasimme heti puristaen käsilaukuista ettei mitään varmasti pääse katoamaan. Kukaan ei oikein puhunut englantia ja bussilinjojen selvittäminen oli tehty äärimmäisen hankalaksi. Loppujen lopuksi vanha rämä minipaku ajeli harmaita koloonitaloja ympäröivää päätietä kohti Mamaiaa pysähtyen milloin missäkin liikennevaloissa ottamassa ja jättämässä ihmisiä. Emme vielä hotellilla päättäneet alkaa kaivaa stereotypioita takaisin ylös kuopasta, mutta se täytyi valitettavasti kyllä osittain tehdä sen jälkeen kun näimme kuumimman resort alueen aavemaisen tyhjänä repsottaen ja kun Constantan kaupunkia kierrellessä oli vähän koko ajan tunne, että toisella silmällä täytyy tarkkailla ympäristöä ja sisällä kalvoi epämiellyttävä olotila.

Kun sitten näitä kaikkia paikkoja ja kokemuksia alkaa vetää yhteen, ei voi todeta muuta kuin että Romania on kyllä ehdottomasti mainettaan ja stereotypioitaan parempi. En kuitenkaan voi olla alleviivaamatta maan kontrastisuutta ja sitä, kuinka vahvasti tuo ylläoleva historia näkyy vielä katukuvassa ja kuinka kommunismin aika elää vielä pitkään ihmisten mielissä. EU raha virtaa kuitenkin jo kovaa vauhtia ja sen voi jo nähdä Bucharestin pääalueilla ja Transilvanian pienissä hurmaavissa vanhoissa kaupungeissa. Romanialla on kuitenkin vielä paljon ongelmia selätettävänä ja uudistuksia tehtävänä. Korruptio ja inflaatio vaivaavat ja maatalouttakin tulisi uudistaa. Halu on kuitenkin sen verran kova saavuttaa Schengen sopimus, että uskoisin kehityksen leviävän hurjalla vauhdilla myös rannikolle saakka. Ehkä jo 10-vuoden päästä Romania on myös yksi Euroopan kuumimmista kansainvälisistä rantalomakohteista. Kaikki puitteet maalla on kyllä luoda ja nousta matkailun kärkeen, sillä sen verran monipuolisesta alueesta tässä nyt puhutaan.

Mielenkiintoisinta on kuitenkin nähdä, kuinka tavallisten ihmisten ajatukset tulevat muuntumaan seuraavien vuosien aikana. Vaikka EU:n asettamia tavoitteita kurkotellaankin kiivaasti ja palavasti, samalla kommunismin aika on tehnyt tehtävänsä ja yhä edelleen useat ihmiset eivät itse usko omaan valtioonsa. Nuoret opiskelevat päästäkseen paremmille tienesteille ja kaikki kynsille kykenevät suuntaavat lomille Kreikkaan, koska eivät näe omissa ranta-alueissaan potentiaalia. Historia elää ihmisten mielissä pitkään, mutta jo nyt vilkas ulkoelämä antoi olettaa, että elämän ankeudesta on kuitenkin jo päästy eroon ja ihmisillä on halu mennä eteenpäin.

Tämän hetken Romania on kuitenkin erittäin elävä ja mielenkiintoinen sekoitus uutta ja vanhaa, harmautta ja värejä, sekä rikasta ja köyhää ja jokainen vierailemani kaupunki ansaitsee ehdottomasti ainakin yhden oman postauksensa. Samalla täytyy vielä mainita huokea hintataso, erinomaisen täyttävä ruokatarjonta ja ystävälliset ihmiset.

 

Keväinen loma itä-Euroopassa x5

Kevät on ihanaa aikaa Euroopassa. Se on aikaa kun Suomessa lumien alkaessa sulaa etelässä nautitaan jo vehertävästä luonnosta ja kevään ensimmäisistä lämpimistä auringon säteistä. Se on aikaa kun kaupungeissa on tilaa matkailijalle ja ilma ei ole liian kuuma pitkiin kaupunkikävelyihin. Se on myös aikaa kun sivustot ovat täynnä tarjouksia ja majoituspalvelujen hinnat oikein kutsuvat korottamaan hiukan parempaan hotelliin. Näistä ja aika monista syistä oma tie on vienyt viime vuodet lähes joka vuosi äitien päivän aikoihin alemmas Eurooppaan nauttimaan uusista maisemista. Ja niin se vie tänäkin vuonna ihan heti tämän kuukauden ja viimeisen opiskelijavapun jäädessä taakse.

Koska suuntana on taas itä-Eurooppa, listasimpas tähän viisi jo aiemmin samalla suunnalla toteutettua kevät reissun kaupunkia. Löytyisikö näistä se seuraavan kevään tai jopa tämän kesän lomakaupunki?

Karkkisen hempeä Bratislava

Slovakian pääkaupungissa paistoi viime keväänä aurinko ja kodikas vanhakaupunki hurmasi tämän tytön täysin. Bratislava on mukavan kompaktin kokoinen kaupunkikohde, jossa itäiselle Euroopalle tyypillisesti laitetun pastellinen vanha kohtaa harmaan ja julman näköisen rakennustyylin mielenkiintoisella tavalla. Bratislavan kiertää kiireellä päivässä, mutta itse kyllä varaisin tänne ainakin 3 päivää aikaa, jos fiilistely yhtään kiinnostaa. Vanhan kaupungin kujilla haahuillessa saa mukavasti kulumaan päivän, mutta oma aikansa kannattaa myös antaa Bratislavan linnalle, Tonavan rantamaisemille, sekä uuden kaupungin markkinoille.

Näköalojen Budapest

Oi ja voihan Budapest. Unkarin oma trendi pääkaupunki on nostanut suosiotaan vuosi vuodelta. Vaikka oma pää jäi täysin kylmäksi, helli Budapestin keväinen lämpö ja väljyys mukavasti matkailijan mieltä. Kevät on Budapestissä aikaa, jolloin kannattaa suunnata paikallisten tavoin Margitin saarelle piknikille ja kuntoilla linna- ja gelert kukkuloille ihailemaan maisemia. Jos keväiseen Budapestin lomaan haluaa ripauksen eksotiikkaa, pidempi tai lyhyempi risteily Tonavalla voisi olla juuri omiaan tähän tarkoitukseen.

Lue lisää Budapestistä täältä.

Kuuluisan sillan Mostar 

Lähes Oulun kokoinen Mostar Bosnia&Hertsegovinassa on noussut julkisuuteen erityisesti mielekkäänä päiväretkikohteena Kroatian rantamaisemista. Mostar oli  itsellenikin päiväretkikohde muutama kevät sitten, mutta sanonpahan vaan että kyllä täällä kannattaisi yöpyäkin. Mostar on kuuluisa karun historiasta omaavasta vanhasta kaupungistaan. Vanhaa kaupunkia halkoo turkoosina loistava Neretva-joki ja Mostarin tunnetuin nähtävyys, muslimien ja kroaattien kaupunginosat yhdistävä silta. Kaduilla on aistittavissa tuhannen ja yhden yön satujen henkeä turistimyymälineen ja korkealle kohoavine mineraatteineen. Tämän kaiken lisäksi hintataso on suhteellisen huokea, ruoka maukasta ja kovimmat ruuhkat odottavat toukokuussa vielä parasta sesonkiaan.

Lue Mostarista lisää täältä.

Fantasiamaailman Dubrovnik

Kroatian oma fantasiakaupunki Dubrovnik ei varmastikaan ruuhkatonta päivää näe. Kivinen vanhakaupunki täyttyi risteilyturisteista päivästä toiseen, mutta voi jumpe sitä tunnelmaa aamuisin ja iltaisin kun väet poistuivat takaisin laivoilleen. Keväinen Dubrovnik tarjoaa erittäin kattavan valikoiman loma-asuntoja kohtuulliseen hintaan aivan vanhan kaupungin viehättävimmillä kujilla. Ilmastoinnista ei vielä tarvinnut huolehtia eikä myöskään siitä, sattuisiko äänet kaikumaan yöaikaan pahasti asuntoomme. Sen sijaan aamun ensimmäisinä tunteina lähileipomon kautta oli uskomattoman rauhallista suunnata pienille kierroksille, sekä vierailemaan kaupungin muureilla ja yllä kohoavalla kukkulalla.

Lue Dubrovnikista lisää täällä.

Rennon letkeä Budva 

Kun Dubrovnikista rannikkoa jatkaa vielä hieman alaspäin saavuttaa Montenegron ja sen rivieran. Montenegron rivieran tunnetuin lomakaupunki on Budva. Budvassa ei ole mitään ihmeellistä sen pientä vanhaakaupunkia ja kivirantaa lukuunottamatta, mutta se toimii erittäin mallikkaana tukikohtana Montenegron lomalla. Vuoden 2015 toukokuu oli pelkkää aurinkoa ja lämpöä eikä Budvassa ollut vielä minkäänlaista elämää. Tämä oli kuitenkin erinomainen aika viettää pari rantapäivää autiolla rannalla, sekä tutustua monipuolisen Montenegron maisemiin. Ei ollut ruuhkaa myöskään Kotorin unesco kaupungissa saatika Barin satamakaupungissa tai Durmitorin vaelluspoluilla.

Lisää Budvasta täällä ja lisää Montenegron muista kohteista täällä.

Mutta minne tänä keväänä?

Tämä kevät vie tutustumaan Romaniaan ja pohjoisen Bulgarian maisemiin. Matka alkaa muutamalla päivällä pieneksi Pariisiksikin kutsutussa Bukarestissa, josta matka vie Transilvanian kautta Mustanmeren rannikolle satamakaupunki Constantaan. Mustallamerellä olisi tarkoitus rentoutua Mamaian kuuluisan lomakaupungin maisemissa, josta matkan olisi tarkoitus jatkua rannikkoa pitkin etelään aina Bulgariaan saakka. Bulgariassa olen aikatauluttanut Varnalle 1-2 päivää, jonka jälkeen lomat on lusittu ja on taas aika lentää kotiin. Tässä ajassa ei siis taida ehtiä sinne kuuluisalle Kultahietikolle.

Kaikki kohteet ovat tosiaan itselleni uusia ja Romania myös itselleni uusi maa valloitettavaksi. Olen kuitenkin kuullut paljon hyvää ja itselläni on kova usko toukokuun rauhaan, edullisiin hintoihin ja mukavan lämpimiin aurinkoisiin säihin. Mikäli sulla on kuitenkin jotain vinkkejä jonnekin tänne matkan varrelle ihan todella mielelläni niistä kyllä kuulisin.

Ja ainakin näissä blogeissa voi fiilistellä tulevian Romanian maisemia.

Bucharest: 
Adalmina’s Adventures: http://adalminasadventures.com/bukarest-viikonlopun-parhaat-palat/
Kohteena Maailma: https://kohteenamaailma.fi/eurooppa/bukarest/
Secret Wardrobe: http://www.secretwardrobe.fi/bukarest-romanian-rosoinen-paakaupunki/

Transilvania: 
Maa Quzuu: https://www.rantapallo.fi/maaquzuu/koe-ainakin-nama-romanian-transilvaniassa/
Vagabonda: https://www.vagabondablogi.fi/brasov-romania/

Tuliko nyt edes keväisen kova matkakuume!
Onkos teillä keväisiä reissusuunnitelmia?