Browsing Category

Mayenne

Tasapainoinen reissuvuosi 2019

Niin se vain yksi vuosi on taas päättymässä. Ja sehän toki meinaa taas vuoden yhteenvetoa täällä blogin puolella! Jos viime vuosi oli vähän turhankin lennokas, on tämä vuosi ollut mukavan tasapainoinen ja vain parantunut edetessään. Mutta vaikka elämä on alkanut ottaa balanssia, ei se ole kuitenkaan tarkoittanut mitään ultimaattista kotihiiriytymistä. Päinvastoin. Tänä vuonna on tuntunut, että aika töiden, opiskelujen, ystävien, rakkaiden ihmisten ja matkojen parissa on jakautunut juuri sillä tavalla mitä olen halunnutkin. Ja ne matkat… Tällaisia unohtumattomia seikkailuja niitä mahtui tähänkin vuoteen.

Helmikuu – Kap Verde ja Salin saari + Ylläs

Reissuvuosi käynnistyi tänä vuonna helmikuussa suuntaamalla konkurssiinkin menneen Thomas Cookin kyydillä Kap Verden Salilla nauttimaan valkoisesta hiekkarannasta ja pienen Santa Marian rennosta elämästä. Viikko Kap Verdellä oli juuri sitä mitä helmikuinen Kaksu kaipasi ja Suomeen palasi hieman elävämpi tyttö valmiina odottamaan vierasta Espanjasta saapuvaksi.

Madrileño laskeutuikin Oulunsalon lentokentälle helmikuun lopulla ja nautimme viikon verran lumimaisemista sekä Oulun seudulla, että Lapin ihmemaassa Ylläksellä. Huiputimme muuan kukkulan ja kävimme nauttimassa Husky-koirien vauhdista erämaassa. Loman kruunasi koko vuoden parhaimmat revontulet. Tämä oli ensimmäinen oikea Lappi lomani eikä varmasti viimeinen.

Lisää Kap Verden Salista täällä, klik. 
Matkakertomukseni Ylläkseltä täällä, klik. 

Toukokuu – Romania ja Bulgaria 

Seuraavaa reissua saikin odottaa kevääseen asti, kun BlueAir lennätti edullisesti Romanialaisella laadulla Bukarestiin. Romaniassa stereotypiat saivat kyytiä, kun Bukarestin pariisimainen tunnelma ja halpa hintataso ihastuttivat ja kun Transilvanian vanhat kaupungit olivat kuin suoraa satukirjoista. Sentää Romanian rannikkomaisemista Constantasta löytyi ripaisu rähjäisyyttä ja siitä olikin hyvä jatkaa rajan yli kohti Bulgariaa. Varnasta löytyi ihanan raikasta rantatunnelmaa ja todella viihtyisä suuri kaupunki. Enpä tuon pari päiväisen jälkeen ole enää ihmetellyt Kultahietikon suosiota kesälomakohteena.

Heinäkuu – Roadtrip Bretagnessa

 Kesä meni uusien työkuvioiden parissa, mutta viikon ansaitulle lomalle tuli suunnattua ystäviä tapaamaan Ranskan Bretagneen. Ja voi että se reissu oli ihana! Ystävien seura ja pienet merenrantakylät kuten St. Malo ja Dinan olivat juuri sitä mitä kesälomalta olin kaivannutkin. Samalla vierailimme Ranskan suositussa turistirysässä Mont Saint Michelissä ja päätimme reissun yhdessä Bretagnen pääkaupunkiin Rennesiin.

Kesällä tuli tehtyä myös useita lähiseudun päiväreissuja. Näistä mieleenpainuvimmaksi ajatukseksi onkin jäänyt tuo kauniiden paikkojen kirjo tässä ihan tunnin päässäkin. Katsokaa nyt esimerkiksi näitä Raahen pastellitaloja tai tätä Iin vanhaa puutalokorttelia. Ja nämä Siikajoen hiekkarannat ovatkin jo jokavuotinen perinne.

Lokakuu – Etelä-Korean Soul

Kesän työurakka kääntyi opintoihin, mutta lomalle oli kuitenkin päästävä katselemaan aina yhtä ihanaa Aasiaa. Soulissa riitti vilinää ja sää oli kuin Suomessa kesän parhaimpana aikana. Viikon aikana Soul ehti näyttää toimivuutensa, siisteytensä, uskomattomat markkinansa ja toinen toistaan erilaisempia kaupunginosia. Samalla tuli testattua myös hassu kylpylä Korean tyyliin. Voi kun pääsisi takaisin!

Marraskuu – Jälleennäkeminen Tallinna + Helsinki + Rovaniemi

Marraskuussa jos joskus oli viimeistään tunne, että elämä on juuri sellaista kuin sen pitääkin. Ei edes harmaus saanut tässä marraskuussa masennusta päälle. Vielä paremman tästä marraskuusta kuitenkin teki meksikolaisen ystäväni saapuminen Suomen maaperälle ja pieni yhteinen loma vieraillen Helsingissä, Tallinnassa ja Rovaniemellä. Toivon todella, ettei seuraavaa jälleennäkemistä tarvitse odottaa seuraavaa kolmea vuotta ja toivon myös että saisin jaettua teidänkin kanssanne enemmän noita tunnelmia tässä piakkoin!

Joulukuu – Manchester, Iso-Britannia

Viime jouluna pakenin elämääni  ystävieni luokse Wieniin ja ihastuin joulumarkkinoihin. Tänä vuonna halusin toteuttaa jotain samanlaista ja joulumarkkinakohteeksi valikoituikin Manchester. Reissu oli niin onnistunut, että vieläkin muistelen noita hetkiä hymyssä suin. Enpä olisi uskonut että keski Briteistä löytyisi jotain noin viihtyisää ja monipuolista. Ja mainitsinko vielä edes että tämä jos joku kaupunki oli herkkusuun paratiisi!

Kahdeksan maata, 32 päivää…

Tästä nopeana yhteenvetona voi laskea, että vuosi toi tullessaan kahdeksan valtiota Suomi mukaan laskien, joista kolme oli itselleni uusia. Samalla saavutin 45. maani ennen 25-vuotta tätä elämää. Näiden reissujen aikana yhdensuuntaisia lentoja tuli otettua 20 kappaletta, Tallinnassa tuli käytyä laivalla ja Ranskassa tuli puksutettua lisäksi junalla. Omituisinta tässä vuodessa oli kuitenkin se, etten astunut kertaakaan Espanjan maan kamaralle. Ensi vuonna on ehkä pakko!

Juuri niin tasapainoinen vuosi kuin vain pystyin kuvittelemaan. Toivon, että tämä sama positiivinen energia ja jonkinlainen sisäinen rauha säilyisi myös uudelle vuodellekin. Ja tottakai toivon myös, että myös seuraava vuosi tuo matkani varrelle unohtumattomia matkaelämyksiä. Ainakin se alkaa parhaalla mahdollisella tavalla jo heti tammikuussa Dominikaanisen Tasavallan auringon alla.

Ei muuta kuin ihanaa uutta vuotta teille kaikille lukijoille ja jatketaan reissailua myös ensi vuonna! 

Lue täältä muiden vuosien koonnit: 2013, 2014, 2015, 2016, 2017, 2018

Pays de la Loiren hurmaavat pikkukylät – Laval & Mayenne

Pienissä kylissä on sitä jotain tunnelmaa niin kotosuomessa kuin maailmallakin. Meno on jotenkin verkkaisempaa, ihmisillä ei ole kiire ja vanhoissa kaupungeissa voi kuvitella aikamatkaavansa jonnekin vuosien takaiseen maisemaan. Pienissä perinteisissä ravintoloissa paikallisia raaka-aineita pullottava lista odottaa maistelijaansa ja putiikkien omistajille laatu on sydämen asia. Jotain tällaista minulla oli mielessäni kun Pariisin seikkailujen jälkeen juna vihdoin puksutti Lavalin asemalle ja tiesin edessä olevan nelipäiväinen täynnä hurmaavia ranskalaisia kylämaisemia.

Laval

Pieni Laval oli reissun ensimmäinen pysäkki ja osa ensimmäisen päivän kierrosta ihmetellen Pays de la Loiren kylämaisemia. 55 000 asukkaan Laval on hieno esimerkki siitä, miltä tämän alueen vanhat keskiaikaiset kaupungit näyttävät.  Juna-asema sijaitsee hieman keskustasta pohjoiseen noin kilometrin kävelymatkan päässä parhaista maisemista. Me ajoimmekin samantien juna-asemalta jokirantaan, josta sitten otimme jalat allemme pientä kaupunkikierrosta varten.

Kaupunkikuvaa halkoo Mayenne joki, jonka molemmin puolin on nähtävillä alueelle tyypilllisiä harmaita kivirakennuksia ja tunnelmallisia kukkaistutuksia. Samalla joki jakaa kaupungin kätevästi uuteen ja sen vanhempaan osaan keskiaikaiseen vanhaan kaupunkiin. Näin mekin siis ylitimme tunnelmallisen vanhan sillan Pont Vieuxin vanhaa kaupunkia tutkiskelemaan. Ensimmäinen näky oli valtava kivinen linna, josta kylä erityisesti tunnetaan. Linnavierailulle ei ollut nyt aikaa, mutta onneksi myöhemmin tuli selväksi että näitä linnoja meillä olisi tutkittavana jokaisessa sivuuttamassamme kylässä. Kivisen kapeat kadut veivät kuitenkin linnan sijaan loivasti ylöspäin jättäen jälkeensä crepe paikkoja, ristikkotaloja ja mielenkiintoisia yksityiskohtia. Omiksi suosikeiksini nousivat muun muassa Grande Rue, Rue de Chapelle sekä Rue de la Trinite kadut, jotka johtivat samalla vanhan kaupungin keskipisteeseen katedraalille. Samalla ei voinut olla sivuuttamatta suhteellisen isoa tori aukiota, jossa on kuulemani mukaan markkinat ainakin joka lauantai. Tänä perjantai iltana aukiota kuitenkin vierusti lähinnä kasa autoja, jotka laskivat muuten kauniiden ristikkotalojen hohtoa.

Laval tarjosi kuitenkin matkailijalle muutakin kuin vanhan hurmaavan kaupunginosan. Jardin de la Perrinen kaupunginpuistosta löytyi muun muassa ihanaa rauhaa, vehreää maisemaa, pieni kotieläinpuisto sekä kauniit näkymät yli kaupungin. Näkisin ehdottomasti paikan täydellisenä piknik paikkana ystävien ja perheen kanssa rauhallisissa viikonloppumerkeissä. Nyt ei ollut kuitenkaan aikaa piknikkien viettoon vaan maisemien ihailun jälkeen oli aika laskeutua takaisin alas ja tutustua vielä pikaisesti uuden kaupunginosan ostosmahdollisuuksiin.

Lavalin nykyaikainen keskusta ja parhaat ostosmahdollisuudet löytyvätkin Rue du General de Gaullen varrelta. Saman kadun varrelle jää afrikkalaisten valloittama kaupungin viheralue suihkulähteineen, kouluja ja moderneja ravintoloita. Pieni kauppareissu oli tarpeeksi uuden kaupungin tutkimiseen, jonka jälkeen positiivisen ihastunut kuva mielessä oli mukava jatkaa matkaa kohti seuraavaa kaupunki kohdetta. Tässä vaiheessa en vielä tiennytkään, että Lavalin vanhakaupunki olisi koko reissun oma toinen suosikkini.

Mayenne

Laval on vielä yli puolella sadalla tuhannellaan melko iso ja meneväkin kaupungin alku. Koska Pays de la Loiresta täytyi päästä kurkkaamaan myös sitä aitoa kyläelämää suuntasimmekin Lavalista puolituntia pohjoiseen päin Mayennen 25 000 asukkaan kyläpahaseen. Kaikki samat merkit ja kaupungin tyypit olivat nähtävillä myös Mayennessa, joskin pienemmässä paketissa.

Täälläkin Mayenne jokea vierustivat kiviset talot ristikkoyksityiskohtineen. Joen ylitti kivinen silta ja maiseman pääosassa loisti näyttävän näköinen linnoitus. Vastaan tuli täälläkin samannäköinen kivinen katedraali ja myös täällä Rue Charles de Gaullen varrelle jäivät kaupungin tärkeimmät ostosmahdollisuudet. Jotenkin en kuitenkaan samalla tavalla löytänyt täältä tunnelmallista vanhaa kaupunkia kuten Lavalista. Vanhaa on kaikkialla. Kapeita katuja on kaikkialla. Se sama upea puoleensavetävä tunnelma vain jäi uupumaan.

Mayennen jokisuiston upeat luontopaikat

Koska ensimmäinen päivä oli itselleni lähes ensimmäinen kesäpäivä koko kesänä, emme voineet vastustaa pientä pysähdystä luonnon keskelle nauttimaan raikkaasta jokimaisemasta ja vehreästä luonnosta. Ken tietää missä pysähdyimme. Se oli ystävieni hidden secret spot mutta kaunista siellä oli. Matkailija löytänee näitä alueelta enemmältikin mikäli vain kuumuus ottaa vallan ja tarvitsee pientä uimataukoa.

Tässä oli kaikki mitä ehdin tällä reissulla kokea Pays de la Loiren alueesta. Pienet kylät olivat hurmaavia ja hyvin saman tyylisiä kuin viereisen Bretagnen alueen vastaavat. Joki, keskiaikainen ristikko- ja kivitalorykelmä, upea linnoitus ja katedraali unohtamatta crepe ravintoloita. On sitä lomailtu kyllä huonommissakin paikoissa. Ensi kerralla Pays de la Loiren alueelta voisinkin miettiä vierailua sen pääkaupungissa Nantesissa, sekä esimerkiksi rannikolla Saint Nazairessa. Uskon, että tulen palaamaan näille seuduille vielä tulevaisuudessakin.

Onkos nämä alueet Ranskasta teille tuttuja? Mitä tältä alueelta kannattaisi muuta ehdottomasti nähdä tulevaisuudessa?