Puola

Kotona ollaan ja eilisen matkustuspäivän jälkeen olo on ollut koko päivän uupunut. Matka oli mitä onnistunein ja ystävän kanssa vietetyt turisteilut ja terapiasessiot jäätelön ja kakkujen äärellä teki erittäin hyvää. Puolasta maana ei ollut ennen reissua minkäänlaisia mielikuvia ja tämä reissu sytytti täysin matkustushalun ja mielenkiinnon maata kohtaan. Seuraavana ehkä Krakova, sitten Poznan…? Tässä muutamia syitä, miksi Puolassa ja tässä tapauksessa Wroclawissa kannattaa joskus poiketa ja asioita joihin juuri minä ihastuin.

Tunnelma

Wroclaw on yliopistokaupunki ja tämän myötä ikärakenne kaupungissa on melko nuori. Jossain tapahtuu aina jotakin ja minäkin pääsin todistamaan pääaukiolla paria eri konserttia ja taitavia katutaiteilijoita työntouhussa. Ystäväni mukaan Wroclawin yöelämä on myöskin aivan oma maailmansa, joka kannattaa katsastaa jos yöelämä kiinnostaa.

Vanhakaupunki

Kauniisti restauroitu vanhakeskusta värikkäine taloineen tarjosi parhaimpia fiilistelykävelyjä loman aikana. Kaduilta löytyy kauniita yksityiskohtia ja erityisen paljon Wroclawin omia tonttupatsaita.

Uuden ja vanhan kontrasti

Vanhankaupungin vastapainoksi modernina uutuutena kaupunkiin rakennettiin Puolan korkein sinisenä hohtava rakennus Sky Tower, joka näkyy aivan joka puolelle kaupunkia. Uuden hohtoisen tornitalon ja kunnostetun Rynekin lisäksi kaupungista löytyy myös taloja, jotka kaipaisivat kipeästi jonkunlaista väriä pintaan ja sitten taas niitä raikkailla väreillä maalattuja valtavan kokoisia kerrostaloja. Vaihtelu ja monipuolisuus on ehdottomasti se, mistä pidän!

Lukuisat näköalapaikat

Kaupungista löytyy monen monta paikkaa, joista ihailla kaupunkimaisemaa yläilmoista ja tästä jos mistä minä pidän. On kirkkoa jollain tietyllä näkymällä ja edellä mainittu Sky Tower laaja alaisempaan katseluun. Mikä on parempaa kuin kuvata omia jalkojaan koko kaupunki alapuolella.

Puistot

Suomalaiselle erakkosielulle on vapauttavaa päästä aina hetkeksi pois kaupungin vilinästä kuuntelemaan puiden lehtien havinaa ja kävelemään omissa ajatuksissaan pitkin hiljaisia polkuja. Puistoja löytyi maksullisesta laitetusta Japanilaisesta puutarhasta isoihin keskustan ulkopuolella sijaitseviin puistoihin.

Ravintolatarjonta ja hintataso

Syöminen ja juominen on halpaa ja sehän jos mikä kelpaa herkkusuulle. Valikoimaa on myös moneen makuun ja yhtenäkään päivänä ei ollut ongelmaa ruokapaikan etsimisessä saatika ruoan laadussa. Ja se jäätelö…mainittakoon nyt sen verran, että en ole missään syönyt yhtä edullisia, kauniita ja maukkaita jäätelöannoksia.

 

Ig travel thursdayn ideana on postata käyttäen Instagrammissa jaettuja kuvia ja tägätä ne #igtravelthursday ja löytää näin uusia seurattavia. Suomessa tempauksen johtajina toimivat upeat naiset Veera, Satu ja Nella! : )
Minut jäätelökuvineen löytää nimellä kaksuli

Tänään on taas tullut nähtyä niin paljon etten edes yritä tunkea tähän postaukseen kaikkea sitä paikkojen ja tiedon määrää, mitä olen taas tänään nähnyt ja kokenut. Joka tapauksessa tänään tutustuimme toiseen Wroclawin merkittävään alueeseen Ostrów Tumskiin eli katedraali saareen, jonka maisemaa siivittävät sillat, värikkäät talot ja korkeat kirkot.

Ensimmäisenä ylitimme Most Piaskowyn punaisena hehkuvan sillan, joka on kaupungin vanhin alunperin rakennettu vuonna 1861. Sillalta matka jatkui jokivartta pitkin katsellen kirkon torneja ja jokimaisemaa seuraavalle rautaiselle sillalle Most Tumskille, joka vei kaupungin vanhimpaan osaan. Most Tumskin silta oli kerrassaan herttainen täynnä rakkauslukkoja. Lukot ja niiden tiirailu tuo tällaiselle yltiöromantikolle aina hyvän mielen.

Sillan kuitenkin ylitettyä edessä oli paljon kauniita vanhoja taloja, sekä yksi lukuisista kirkoista. Tänään täällä on pyhäpäivä, jonka vuoksi suurin osa kaupoista on kiinni ja katedraalissakin oli pyhäpäivän messu menossa. Sen loppumista odotellessa kiersimme katedraalin ympäri ja istahdimme pienelle evästauolle. Messun loputtua pääsimme sisälle katselemaan, mutta se odottama kirkon näköalapaikka oli tietenkin tänään suljettu, joten nämä näkymät jäi vielä näkemättä.

Kirkon jälkeen oli vuorossa kasvitieteellinen puutarha, joka oli yllättävän iso ja vaatii aivan oman postauksena. Puisto oli kuitenkin ehdottomasti käymisen arvoinen siitä näin alkuun kertokoon nämä alla olevat kuvat.

Puutarhassa kierrellessä nälkä iski ja kovaa, mutta kiersimme vielä näköalareittiä takaisin kohti Rynekiä ylittäen joen most Pokojun sillalta ja kävellen joen vierustaa Italialaiskorttelille lounaalle. Toiselta puolelta jokea talot näkyivät erittäin kauniisti ja siihen vielä yhdistettynä muutama risteilylaiva ja näkymä oli aivan täydellinen. Kerrassaan ihana tie. Suosittelen!

Loppupäivä menikin bongaillen tonttuja ja nauttien jäätelöä. Tällä hetkellä sataa vettä ja toivon sen loppuvan, jotta pääsen vielä illalla kuvailemaan valaistua Rynekiä!

 

Hyvien yöunien ja hotelliaamipalan jälkeen tänään oli taas tarmoa kävellä koko päivä ja tutustuminen tuli luonnollisestikin aloitettua Wroclawin vanhankaupungin kiertelyllä. Palvelu pelasi, kun kaveri tuli noutamaan hotellilta aamuvarhain ja suunnistimme kohti Wroclawin perinteistä tapaamispaikkaa Rynekiä.

Pääaukio oli kauniisti restauroitu ja talot olivat iloa silmälle. Aamuvarhain saimme ihailla melkein kaksin talojen väriloistoa ja minä sain tietenkin kuulla talojen tarinoita. Meidän lisäksemme aukiolle oli kertynyt paljon puluja penkillä istuvan papan ympärille ja voi sitä näkyä kun kaikki pulut lähtivät samaan aikaan lentoon! Harmi vain kun turisti-Katja ei ollut oikein kameravalmiuksissa sillä hetkellä.

Ensimmäisenä rakennuksena eteen tuli kuitenkin tunnettu kaupungintalo. Kaupungintaloa rakennettiin parisataa vuotta 1200-luvulta 1500-luvulle. Rakennus säilyi melko hyvin sota-ajat ja nyt kunnostettuna oli kuin jostain satukirjasta! Sisällä olisi ollut jonkin sortin museo, mutta me jatkoimme kätevästi matkaa seuraavalle Elizabethin kirkolle.

Kirkko oli päivän kohokohta sen näköalatornin vuoksi. Lippu ylös maksoi 5 slotyä (1,2€) ja kipuaminen vaati taas kerran hyvää ahtaiden- ja korkeidenpaikkojen sietokykyä. Ehkä kuntokin oli välillä koetuksella, sillä noustessa pyöryläistä porraskäytävää 91 metriin tuntui etteivät portaat lopu ikinä. Niin vain ylös päästiin ja maisemat korvasivat hyvin kiipeämisen vaivan ja veden puutteen. Tornista näkyi näppärästi koko kaupunki ja erityisen hyvin juurikin lähtöpiste Rynek kauniine taloineen.

Maisemien jälkeen veivattiin portaat takaisin alas ja mentiin tutustumaan itse kirkkoon. Kirkko on alunperin rakennettu 1100-luvulla, mutta sen jälkeen kokenut moneen otteeseen kovia. Tämä kirkko niin kuin kaikki muutkin päivän aikana matkanvarrelle sattuneet oli hieno ja käymisen arvoinen sisältä. Pikaisen kierroksen jälkeen jatkoimme matkaa yliopistorakennuksen kautta kauppahallille.

Kauppahalli oli ihanan rosoinen ulospäin ja sisältä se oli jotenkin kuin toisesta maailmasta. Marjoja, hedelmiä, karkkeja, pullia… kauppahallit ovat aina vain herkuttelijan paratiisi tuotteineen ja täällä sai vielä kävellä ihan rauhassa ilman ryysistä.

Kauppahallissa iski luonnollisesti nälkä ja suuntasimme hakemaan noutopitsaa kaverin hyväksi todennetusta pitsapaikasta. Aito kiviuuni ja melkoinen jono paikallisia hakemassa pitsaa kasvatti nälkää entisestään, mutta kannatti odottaa, sillä 4,5€ sai melkoista herkkupitsaa. Ja parhaalle pitsa maistui tietenkin puiston penkillä.

Ruokatauon jälkeen jaksoi taas kävellä ja matka jatkui pikkuhiljaa takaisin kohti lähtöpistettä. Matkalla pysähdyimme kuitenkin vielä levähtämään melko suurelle aukiolle. Aukio teki vaikutuksen omalla olemuksellaan. Lepotuolit, toisella puolella hieno vaaleanpunainen iso talo ja muuten harmaita kerrostaloja. Siinä vain oli sitä tunnelmaa!