Puola

Wroclawista löytyy vaikka mitä jännää, mutta yllättävin löytö oli ehkä pala Japania Szcyzytnickin puiston alueella. Puisto on seissyt paikallaan jo vuodesta 1913, jolloin se rakennettiin näyttelyä varten. Reilussa sadassa vuodessa ja historiaa katsoessa voi kuitenkin tajuta, että puisto on kokenut melkoisia muodonmuutoksa ja korjauksia nuista ajoista.

Puistoon pääsee sisälle 4 zlotyn (euron) pääsymaksua vastaan, josta opiskelijakorttia vilauttamalla pääsee vielä puolet halvemmalla. Sisäänkäynti löytyy aivan Wroclawin tanssivien suihkulähteiden kupeesta, joten nämä kannattaa vierailulla ehdottomasti yhdistää.

Puiston sisällä vallitsi rauha. Alue oli passelin kokoinen iltaisiin kävelyihin ja silmät kiittivät kauniista maisemista. Tämä oli toinen kokemukseni Japanilaisesta puutarhasta ja erityisesti täällä Wroclawin versiossa pidin todella paljon siisteydestä ja siitä, että puistoon panostamisen pystyi todella näkemään. Kasvit olivat omilla paikoillaan, kaikki oli harkittua ja vartiointi oli kova. Yritettiin kaverin kanssa kuvata puita lähempää ja vartija tuli heti näyttämään ettei polulta saa poiketa.

Kauneinta maisemaa oli pieni paviljonki keskellä puistoa jonka edestä meni tunnelmallinen pääsilta. Sillalla oli mukava seisoskella, kuvailla ja ihan vain kuunnella luonnonrauhaa. Täysin rahansa arvoinen paikka!

Kaupungin keskellä olevat pienet puistot iskee kyllä tähän tyttöön ihan täysillä, eikä tämäkään tehnyt poikkeusta. Näitä Japanilaisia puutarhoja pitäisi päästä maailmalla tiirailemaan enemmänkin.

Mikä? Ogród Japonski – Japanilainen puutarha
Missä? ul. Wystawowa:  4km pääaukiolta länteen 
Milloin? klo 9-19 
Miten? Ratikat 1,2,4,10 eläintarhan eteen pysäkille ZOO

psssst. Wroclaw on tämän vuoden (2016) toinen Euroopan kulttuuripääkaupungeista, joten nyt jos koskaan kaupunki antaa varmasti kesällä parastaan! 

Juhannukset on juhlittu ja Anssi tallailee tälläkin hetkellä Wroclawin katuja, jonka myötä innostuin taas itsekin fiilistelemään viime elokuista ensi matkaani Puolan maaperälle. Samalla sain itselleni muistutuksen puuttuvista postauksista koskien kaupunkia, joten ajattelin sunnuntain kunniaksi tarttua Wroclawin tanssiviin suihkulähteisiin, joiden äärellä vietettiin kaverin kanssa yksi ikimuistoisimmista illoista.

Wroclawin tanssivat suihkulähteet sijaitsevat kaupungin läntisellä puolella 4 kilometrin päässä pääaukiolta ja alueen saavuttaa vallan mainiosti julkisilla kulkuvälineillä. Alue on paljon muutakin kuin pelkät suihkulähteet, joten mikä jottei alueella saa kulumaan vaikka koko päivän jos haluaa vierailemalla samalla reissulla tien toisella puolella eläintarhassa, viereisessä japanilaisessa puutarhassa, puistossa ja allasalueita vastapäätä olevassa näyttelyrakennuksessa.

Esitys itsessään on tottakai parhaimmillaan pimeällä, joten niinpä mekin olimme suunnitelleet retken illalle yhdistäen samaiseen iltaan ensin rennon puutarhakierroksen ja puistokävelyn. Illan alkaessa hämärtää menimme kuitenkin viereiseen näköalakahvilaan överiparhaille jäätelöannoksille odotellessa kellon seuraavaa tasalyöntiä. Jäätelöt menivät nopeaa parempiin suihin, pimeys laskeutui ja päätimme mennä paremmille pelipaikoille aivan suihkulähteiden läheisyyteen.

Kohdallemme sattui noin 10 minuuttia kestänyt klassinen esitys. Vesi suihkusi Beethovenin tahtiin ja valot välkkyivät isossa altaassa. Silmät menivät ylös alas suihkujen mukana ja kamera yritti pysyä mukana siihen asti kunnes akku päätti loppua. Lopun lähestyessä mustat pilvet päättivät heittää vielä muutaman pisaran vettä niskaan, mutta sekään ei haitannut sillä naurettiin kippurassa, kuunneltiin rauhoittavaa musiikkia ja hypittiin kuin vesisuihkut konsanaan. Sopivasti esityksen loppuessa mustista pilvistä alkoi tulla vettä enemmänkin kuin muutama pisara, joten päivä oli hyvä päättää tutisten odottamaan ratikkaa ja suuntaamalla hotellin lämpöön makoisille yöunille.

Tää oli ehdottomasti yksi parhaimmista suihkulähde esityksistä, mitä on tähän mennessä tullut vastaan ja parasta ilmaista viihdettä ikinä! 

Mikä? Wroclawska Fontanna – Wroclawin suihkulähteet
Missä? ul. Wystawowa 1:  4km pääaukiolta länteen
Milloin? Suihkulähde esitykset tasatunnein aamu kymmenestä ilta kymmeneen
Miten? Ratikat 1,2,4,10 eläintarhan eteen pysäkille ZOO

Voit seurata blogiani Bloglovinissa, Facebookissa ja Instagramissa

Pieniä tonttuja siellä täällä teiden varsilla, kirkkojen, ravintoloiden ja muiden tärkeiden monumenttien edessä. Lapset paijaamassa niitä ja kiireiset ihmiset kävelemässä huolimattomasti niiden ohi ja sitten minä kamerani kanssa tiirustaen maahan, huomaamatta ketään muita, juoksemassa pieneltä tonttupatsaalta toiselle häätäen lapsia edestä, jotta saan otettua täydellisiä kuvia ja ihailtua niitä ilman muita häiriötekijöitä. Sitä oli Wroclaw kuukausi takaperin ja tonttujen bongailu vei lapsenmielisen sydämeni täysin mukanaan.

Edellisissä postauksissani muutamia tonttukuvia on tullutkin jo vastaan ja moni siellä ruudun toisella puolella on voinut luulla allekirjoittaneen jo seonneen, mutta ehheei Wroclaw on todellakin pienten tonttujen kaupunki, joihin minä hurahdin aivan olan takaa ja kertaheitolla. Patsaiden historiaan en mene sen enempää sillä en itsekään niiden historiasta sen enempää tiedä kuin että ensimmäinen patsas on pystytetty vuonna 2001 ja sittemmin tonttubuumi on levinnyt ympäri kaupunkia ja nykyään niitä on bongailtavana satoja. Jos joku tietää paremmin tonttujen historiasta kuulisin siitä mielelläni. : )

Alussa aloitin bongailun ihan vain pienenä ilona samalla katsellen muita maisemia. Kuva tarttui kameraan tontun tultua sattumalta vastaan, mutta viikon lopussa halusin löytää tonttuja enemmän ja enemmän ja siinä sitä sitten oltiin viimeisenä iltana netistä löydetyn tonttukartan kanssa epätoivoisena vain rajallisesta ajasta ja näkemättömien tonttujen valtavasta määrästä. Tontut ovat oikeasti melko pieniä ja huomaamattomia, joten jos niitä haluaa bongailla kannattaa todella pitää silmät tarkkana!

Niin kuin aiemmin mainitsin tonttuja löytyy nähtävyyksien, tärkeiden rakennusten ja pääkatujen varrelta. Tonttubuumi on kuitenkin lähtenyt täysin käsistä ja nykyään myös ravintolat, kuppilat ja muut putiikit haluavat omat tonttunsa liikettään koristamaan ja tuomaan sitä julki. Eikä mikään ihme, sillä kyllähän nämä pikkutontut ovat mielestäni kekseliäintä ja loistavinta katutaidetta ikinä.

Oman viikon lomani aikana ehdin bongata kokonaiset  kolmisenkymmentä tonttua eli en edes lähellekään puolia, mitä kaupungissa olisi nähtävissä. 😀 Tämä on yksi painava syy miksi haluan joskus palata kaupunkiin uudelleen.

Vinkkinä myös lapsiperheille, että tontut pitävät vallan mainiosti pikkupirpanoiden mielenkiinnon yllä kaupunkikävelyiden aikana ja siksipä Wroclaw ei olisi ollenkaan pöllömpi kaupunkilomakohde lasten kanssa. Löytyyhän kaupungista tonttujen lisäksi eläintarhaa, vesipuistoa ja muuta mukavaakin. : )

Psst. Jos lähdet tonttulomalle Wroclawiin netistä löytyy karttoja joihin tontut on merkattu, sekä informaatiota, tarinoita ja merkityksiä eri tontuista. 

Jokaisesta yliopistokaupungista löytyy aina kasvitieteellinen puutarha ja näin myös Wroclawista, jossa tietenkin puistojen ystävän täytyi vierailla sen tullessa matkan varrelle Katedraalisaarella. Katedraalisaaren kierroksesta kirjoitin enemmän täällä klik ja tässä seuraa jatkoa pelkän kasvitieteellisen puutarhan muodossa.

Wroclawin kasvitieteellinen puutarha  Ogród Botaniczny sijaitsee siis kauniilla paikalla jokivarressa Katedraalisaarella ja se on perustettu 1800-luvun alkupuolella. Puisto ei osoittautunut ihan miksi tahansa tavalliseksi puistoksi vaan suureksi tunnelmalliseksi paljon eri kasvilajeja sisällään pitäväksi puuutarhaksi.  Pääsymaksu puutarhaan oli vaivaiset 5 slotyä opiskelijalta (1,2 euroa) ja alueella vierähti nopeaa puolipäivää eikä ajassa ehtinyt edes kiertää koko aluetta.

Saavuimme alueelle Katedraalin takaa menevästä sisäänkäynnistä (en kyllä tiedä onko alueelle muita sisäänkäyntejä) ja aloitimme kierroksen summassa ajatuksena vain fiilistellä näkymiä ja kulkea minne mieli vetää. Ensimmäinen kohokohta oli eteen tullut pieni lampialue täynnä vesikasveja. Siinä kaverin kanssa muisteltiin ja naurettiin yläasteen Biologian tunneille ja kasvin tunnistus kokeille, joista aikanaan vedettiin kymppejä. Nyt tunnistus oli melko heikkoa, mutta hei pääasia, että oli kaunista! : ) Tästä tulikin hyvä motto koko kierrokselle.

Seuraavana eteen tulivat kasvihuoneet, joissa oli esillä jos minkänäköistä kaktusta, palmua ja riippukasvia. Olen ehdoton pallokaktusten ja palmujen ystävä, joten niitä jos mitä olisi mukava tietää myös nimeltä. Ja onhan ne nyt hurmaavan näköisiäkin!

Kasvihuoneiden kuuman kostean ilman jälkeen hiki virtasi ja otimme suunnaksemme puiston toisen puoliskon enemmän luonnonkasveineen. Teitä meni siellä sun täällä, mutta me kävelimme suoraan mutkien kautta suurelle lammelle.  Matkan varrella eteen tuli kuitenkin kivoja patsaita ja jopa yksi tonttukin tuli bongattua! Lammen yli meni tunnelmallisia siltoja, sorsat tulivat kerjäämään pullanmurusia ja pienet purot ja vesiputoukset lirisivät tuoden pientä taustaääntä muuten niin hiljaiseen luontoon. Ehdottomasti puutarhan parasta antia. Kyllä kelpasi vaihdella kuulumisia ja istuskella tovi.

 

Lampialueen jälkeen tuli vielä ihailtua lisää luonnonkasveja ja pientä kivipuutarhaa samalla kun suuntanamme oli uudelleen lähtöpiste ja nähtävyyskierroksen jatkaminen Ostrow Tumskin muissa maisemissa.

Jos ja kun lähdet valloittamaan puutarhaa ota meidän vierailustamme opiksi ja varaa omia eväitä ja juotavaa mukaan. Alueelta toki löytyy kahvilaa, mutta hinnat ovat korkeat ja tarjonta ei ole parasta. Alueelta löytyy paljon mielenkiintoisia paikkoja niin kasvin tunnistajalle kuin tällaiselle tavalliselle tietämättömälle tallustelijallekin. Suosittelen rennoista kävelyistä ja rauhasta pitäville!

Ogród Botaniczny
ul. Sienkiewicza 23
Avoinna 8-18

Taannoisella Wroclawin reissullani tuli tutustuttua myös moderniin puoleen kaupunkia. Wroclaw tulee toimimaan Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2016 ja tämän myötä kaupungissa tuli hyvin esille sen halu kehittyä ja tuoda itseään enemmän esille. Uusin näistä mahtipontisista hankkeista on Sky Tower, joka valmistui vuonna 2012 ja josta tuli samalla Puolan korkein rakennus 212 metrillään.

Sky Toweria ei voi olla näkemättä vierailullaan kaupungissa, sillä se loistaa sinisenä oksakohtana joka paikkaan ja näin ollen se on helppo saavuttaa lähes mistä tahansa keskustan lähettyviltä kävellen. Kokonaisuudessaan matkaa Rynekiltä keskustan pääaukiolta tulee noin 2 kilometriä. Jos kävely ei kuitenkaan huvita myös ratikat 7 ja 20 vievät perille.

Minä vietin yhden aamupäivän tornin lähettyvillä henkilökohtaisella matkaoppaallani ollessa omia juttujaan hoidettavana ja vierailu kannatti monestakin eri syystä. Sky Tower ei ole pelkkä pilvenpiirtäjä vaan se pitää sisällään paljon toimitilaa, huoneistoja, kauppatilaa, uuden hohtavan keilahallin, sekä erilaisia näyttelyitä alakerrassa. Tällä kertaa näyttelyn aiheena oli ainakin astrologia. Harmittavasti kaikki info oli vain Puolaksi.

Kuitenkin pääsyy, miksi halusin tutustua torniin tarkemmin oli sen näköalapaikka 49. kerroksessa ja, joka on 200 metrillään Puolan korkein näköalapaikka. Lipun osto onnistui helposti aulassa olevasta lippupisteestä opiskelijahintaan 7 slotyllä, (2 euroa) josta sai puolen tunnin vierailuajan valitsemalleen ajalle.

Oma aikani oli keskipäivälle klo 12. Hissi ylös oli nopea, tilava ja vaivaton ja ylhäällä odottivat mukavat näkymät. Aiemmin käyneistä kaupungin kirkon torneista näkyi vain tietty kaunis maisema, mutta tornista näkyi oikeasti aivan koko kaupunki. Harmikseen näkymät eivät kattaneet koko 360 astetta, mutta oli hienoa katsella yläilmoista myös muutakin kuin vain sitä restauroitua keskustaa.

Toinen, mikä jäi vähän harmittamaan oli aikaraja, joka oli 30min. Itse olisin voinut vain jäädä istuskelemaan, kuvailemaan ja nauttimaan näkymästä, sillä olenhan ehdoton korkeiden paikkojen ystävä. Jos olisin tiennyt tämän olisin voinut ostaa kaksi lippua peräkkäin. Hinta ei ollut kova ja toiseksi en oikeasti tiedä mitään parempaa kuin maisemien tiirailu yläilmoista. Joka tapauksessa näkymät ehtii aivan hyvin katsella puolen tunnin aikana, jonka jälkeen koko yläkerros tyhjennetään vartijan toimesta ja uudet ihmiset tuodaan ylös.

Paluumatkalla tsekkasin vielä mahtipontisen Salvador Dali patsaan tornin pääovien edestä ja yritin etsiä tonttuja niitä kuitenkaan löytämättä. Mukava puolen päivän retkikohde, jota voin suositella!