Lissabonin suosituimpiin päivävierailukohteisiin lukeutuva Sintran kaupunki valikoitui meidänkin viimeisen päivän ohjelmistoomme. Tämä entinen kuninkaallisten kesänviettopaikka valittiin vuonna 1995 UNESCON listalle ja siitä lähtien pieni ja tunnelmallinen vuoristokaupunki on vetänyt väkeä kuin pipoa.
Juna Rossion asemalta kulkee Sintraan puolentunnin välein eikä aamullakaan tarvinnut kauaa odotella, vaikka aikataulusta ei ollut mitään tietoa. Junamatka kesti 40 minuuttia ja matkalla oli mukava katsella maisemia. Kyllä vain on Lissabonikin laaja kaupunki. Kerrostalolähiöille ei näkynyt loppua.
Perillä oli sumuista ja pilvien rajasta huomasi olevansa korkealla. Otimme suunnaksemme Sintran vanhankaupungin ja sen tunnetuimman rakennuksen kuninkaanpalatsin. Moni varmaankin on nähnyt kuvia tästä savupiippuisesta talosta ennenkin.
Palacio Nacional de Sintra
Olimme varautuneet ruuhkiin, mutta iloksemme eteemme avautui lähes autio vanhankaupungin aukio. Kävimme lippuluukulla ostamassa 8,5€ maksavat pääsyliput palatsiin ja astuimme sisälle. Tässä vaiheessa sanon, että oli todella rahan arvoinen! Kotona kirjoitan tästä oman postauksen.
Kapeat kujat ja näköalapaikat
Palatsikierroksen jälkeen oli hyvä lähteä käveleskelemään kapeita mäkisiä kujia. Täällä oli tunnelma kohdillaan. Pääkatu oli täynnä turistimyymäliä, mutta niistä päästyä rakennuksista sai nauttia omassa rauhassa. Parhaita kaartavia katuja oli ehdottomasti ne, joiden päältä löytyi mahtavat maisemat tarjoavia näköalapaikkoja.
Mourosin linna
Mourosin linnaa ei voi olla näkemättä Sintrassa, sillä se huojuu yksinäisessä ylhäisyydessään korkeimmat kukkulan huipulla. Mäkisten kujien jälkeen mekin lähdimme intoa täynnä hyvien näköalojen toivossa valloittamaan linnaa. Kävelimme mäkiä ja pikkuhiljaa autotie vaihtui kävelytiehen ja vähitellen pelkkiin portaisiin. Olimme keskellä luontoa suorastaan aivan uskomattomassa hiljaisuudessa korkealla loppumattomat portaat edessä. Kuten aiemmista kuvistakin voi havaita tarpeeksi korkealle kävellessämme saavutimme pilvikerroksen, oli sumuista ja kosteaa ja eteenpäin näkyvyys oli melko heikko. Ei ollut tietoa kuinka paljon pitäisi vielä kävellä että olisi huipulla, joten luovutimme. Miksi maksaa 7,5 euroa, jos näkyvyys olisi nolla. Niinpä lähdimme takaisin alaspäin, istahdimme levähdyspenkille hiljaisuuteen ja jatkoimme matkaa takaisin kohti heräävää ja vilkastuvaa vanhaa keskustaa.
Uusi keskusta
Vanhasta ns. turistikeskustasta matkaa juna-asemalle oli noin kilometri ja taitoimme tuon matkan kävellen. Edellinen juna kuitenkin juuri lähti, joten päätimme tutustua myös toiseen puoleen kaupunkia eli uuteen keskustaan. Myös uudelta puolelta oli hienot näkymät vanhaan kaupunkiin ja kävelykatu oli vallan tunnelmallinen. Jostain kumman syystä tälläpuolella kaupunkia ei ollut nimeksikään muita turisteja. Ihana pikkukaupungin pieni kävelykatu. Suosittelen pysähtymään kupposelle kuumaa.
Kokonaisuudessaan vierailusta Sintrassa jäi ihan älyttömän hyvä mieli! Olin vähän skeptinen paikan suhteen, mutta jokaikinen ennakkoluulo kaatui kyllä mennen tullen! Tällaisessa paikassa olisi ihanaa yöpyä yön ylinja katsella aamulla heräävää kylää.
Jos matkustatte Lissaboniin voin kyllä suositella Sintraa päiväretkikohteena. Ei ole turhaa UNESCON listalla!
Seuraavalla kerralla haluan päivävierailla rantakohde Cascaisissa, jossa Meriharakka blogi mm. vieraili taannoin samalla reissulla Sintran kanssa. Lue siitä lisää tääältä.