Browsing Category

Montenegro

Keväinen loma itä-Euroopassa x5

Kevät on ihanaa aikaa Euroopassa. Se on aikaa kun Suomessa lumien alkaessa sulaa etelässä nautitaan jo vehertävästä luonnosta ja kevään ensimmäisistä lämpimistä auringon säteistä. Se on aikaa kun kaupungeissa on tilaa matkailijalle ja ilma ei ole liian kuuma pitkiin kaupunkikävelyihin. Se on myös aikaa kun sivustot ovat täynnä tarjouksia ja majoituspalvelujen hinnat oikein kutsuvat korottamaan hiukan parempaan hotelliin. Näistä ja aika monista syistä oma tie on vienyt viime vuodet lähes joka vuosi äitien päivän aikoihin alemmas Eurooppaan nauttimaan uusista maisemista. Ja niin se vie tänäkin vuonna ihan heti tämän kuukauden ja viimeisen opiskelijavapun jäädessä taakse.

Koska suuntana on taas itä-Eurooppa, listasimpas tähän viisi jo aiemmin samalla suunnalla toteutettua kevät reissun kaupunkia. Löytyisikö näistä se seuraavan kevään tai jopa tämän kesän lomakaupunki?

Karkkisen hempeä Bratislava

Slovakian pääkaupungissa paistoi viime keväänä aurinko ja kodikas vanhakaupunki hurmasi tämän tytön täysin. Bratislava on mukavan kompaktin kokoinen kaupunkikohde, jossa itäiselle Euroopalle tyypillisesti laitetun pastellinen vanha kohtaa harmaan ja julman näköisen rakennustyylin mielenkiintoisella tavalla. Bratislavan kiertää kiireellä päivässä, mutta itse kyllä varaisin tänne ainakin 3 päivää aikaa, jos fiilistely yhtään kiinnostaa. Vanhan kaupungin kujilla haahuillessa saa mukavasti kulumaan päivän, mutta oma aikansa kannattaa myös antaa Bratislavan linnalle, Tonavan rantamaisemille, sekä uuden kaupungin markkinoille.

Näköalojen Budapest

Oi ja voihan Budapest. Unkarin oma trendi pääkaupunki on nostanut suosiotaan vuosi vuodelta. Vaikka oma pää jäi täysin kylmäksi, helli Budapestin keväinen lämpö ja väljyys mukavasti matkailijan mieltä. Kevät on Budapestissä aikaa, jolloin kannattaa suunnata paikallisten tavoin Margitin saarelle piknikille ja kuntoilla linna- ja gelert kukkuloille ihailemaan maisemia. Jos keväiseen Budapestin lomaan haluaa ripauksen eksotiikkaa, pidempi tai lyhyempi risteily Tonavalla voisi olla juuri omiaan tähän tarkoitukseen.

Lue lisää Budapestistä täältä.

Kuuluisan sillan Mostar 

Lähes Oulun kokoinen Mostar Bosnia&Hertsegovinassa on noussut julkisuuteen erityisesti mielekkäänä päiväretkikohteena Kroatian rantamaisemista. Mostar oli  itsellenikin päiväretkikohde muutama kevät sitten, mutta sanonpahan vaan että kyllä täällä kannattaisi yöpyäkin. Mostar on kuuluisa karun historiasta omaavasta vanhasta kaupungistaan. Vanhaa kaupunkia halkoo turkoosina loistava Neretva-joki ja Mostarin tunnetuin nähtävyys, muslimien ja kroaattien kaupunginosat yhdistävä silta. Kaduilla on aistittavissa tuhannen ja yhden yön satujen henkeä turistimyymälineen ja korkealle kohoavine mineraatteineen. Tämän kaiken lisäksi hintataso on suhteellisen huokea, ruoka maukasta ja kovimmat ruuhkat odottavat toukokuussa vielä parasta sesonkiaan.

Lue Mostarista lisää täältä.

Fantasiamaailman Dubrovnik

Kroatian oma fantasiakaupunki Dubrovnik ei varmastikaan ruuhkatonta päivää näe. Kivinen vanhakaupunki täyttyi risteilyturisteista päivästä toiseen, mutta voi jumpe sitä tunnelmaa aamuisin ja iltaisin kun väet poistuivat takaisin laivoilleen. Keväinen Dubrovnik tarjoaa erittäin kattavan valikoiman loma-asuntoja kohtuulliseen hintaan aivan vanhan kaupungin viehättävimmillä kujilla. Ilmastoinnista ei vielä tarvinnut huolehtia eikä myöskään siitä, sattuisiko äänet kaikumaan yöaikaan pahasti asuntoomme. Sen sijaan aamun ensimmäisinä tunteina lähileipomon kautta oli uskomattoman rauhallista suunnata pienille kierroksille, sekä vierailemaan kaupungin muureilla ja yllä kohoavalla kukkulalla.

Lue Dubrovnikista lisää täällä.

Rennon letkeä Budva 

Kun Dubrovnikista rannikkoa jatkaa vielä hieman alaspäin saavuttaa Montenegron ja sen rivieran. Montenegron rivieran tunnetuin lomakaupunki on Budva. Budvassa ei ole mitään ihmeellistä sen pientä vanhaakaupunkia ja kivirantaa lukuunottamatta, mutta se toimii erittäin mallikkaana tukikohtana Montenegron lomalla. Vuoden 2015 toukokuu oli pelkkää aurinkoa ja lämpöä eikä Budvassa ollut vielä minkäänlaista elämää. Tämä oli kuitenkin erinomainen aika viettää pari rantapäivää autiolla rannalla, sekä tutustua monipuolisen Montenegron maisemiin. Ei ollut ruuhkaa myöskään Kotorin unesco kaupungissa saatika Barin satamakaupungissa tai Durmitorin vaelluspoluilla.

Lisää Budvasta täällä ja lisää Montenegron muista kohteista täällä.

Mutta minne tänä keväänä?

Tämä kevät vie tutustumaan Romaniaan ja pohjoisen Bulgarian maisemiin. Matka alkaa muutamalla päivällä pieneksi Pariisiksikin kutsutussa Bukarestissa, josta matka vie Transilvanian kautta Mustanmeren rannikolle satamakaupunki Constantaan. Mustallamerellä olisi tarkoitus rentoutua Mamaian kuuluisan lomakaupungin maisemissa, josta matkan olisi tarkoitus jatkua rannikkoa pitkin etelään aina Bulgariaan saakka. Bulgariassa olen aikatauluttanut Varnalle 1-2 päivää, jonka jälkeen lomat on lusittu ja on taas aika lentää kotiin. Tässä ajassa ei siis taida ehtiä sinne kuuluisalle Kultahietikolle.

Kaikki kohteet ovat tosiaan itselleni uusia ja Romania myös itselleni uusi maa valloitettavaksi. Olen kuitenkin kuullut paljon hyvää ja itselläni on kova usko toukokuun rauhaan, edullisiin hintoihin ja mukavan lämpimiin aurinkoisiin säihin. Mikäli sulla on kuitenkin jotain vinkkejä jonnekin tänne matkan varrelle ihan todella mielelläni niistä kyllä kuulisin.

Ja ainakin näissä blogeissa voi fiilistellä tulevian Romanian maisemia.

Bucharest: 
Adalmina’s Adventures: http://adalminasadventures.com/bukarest-viikonlopun-parhaat-palat/
Kohteena Maailma: https://kohteenamaailma.fi/eurooppa/bukarest/
Secret Wardrobe: http://www.secretwardrobe.fi/bukarest-romanian-rosoinen-paakaupunki/

Transilvania: 
Maa Quzuu: https://www.rantapallo.fi/maaquzuu/koe-ainakin-nama-romanian-transilvaniassa/
Vagabonda: https://www.vagabondablogi.fi/brasov-romania/

Tuliko nyt edes keväisen kova matkakuume!
Onkos teillä keväisiä reissusuunnitelmia?

Montenegro – Durmitorin kansallispuisto

Montenegro ei ole pelkkää palmujen korostamaa rivieraa ja kirkkaita kivirantoja, joihin matkustettaessa ehkä ensimmäisenä törmää. Minä halusin kuitenkin ottaa selvää mitä ”tuntemattomasta Montenegrosta” löytyykään ja buukkasin heti ensimmäiseksi lomapäiväkseni retken nimeltään ”Montenegron villiluonto”, jossa pääpainona oli tutustuminen maan pohjoisosissa sijaitsevaan UNESCOn maailmanperintökohteenakin tunnettuun Durmitorin kansallispuistoon.

Durmitorin kansallispuisto ei ole helpoimman saavutettavuuden päässä, sillä mutkittelevia teitä pitkin etelästä saa helposti vierähtämään kolmekin tuntia. Kansallispuisto osoittautui kuitenkin  luonto- ja aktiivimatkailijoiden unelmaksi suuren aktiviteetti määrän ansiosta, jossa ei maisemat ihan heti lopu kesken suurien korkeuserojen johdosta. Pääpiirteinä maisemassa voi kuitenkin erottaa kanjonit, joita vasten kohoavat valtavan korkuiset vuoret, sekä väliin jäävät laakeat tasangot.

Durmitorin kansallispuistossa virtaa kolme jokea, joista Tara-kanjoni on Euroopan syvin. Joki on tunnettu mahtavista koskenlasku mahdollisuuksistaan, jossa parhallaan voi tehdä muutaman päivän retken lasketellen kolmen eri valtion alueella. Ainakin näköalasillalla lämpötila kesällä oli lämmin ja leppoisa. Samaa ei voinut sanoa pauhaavasta kirkkaasta joesta alapuolella, joka näytti parhaansa mukaan kuinka paljon luonnolla voi olla voimaa.

 

Vuoret ovat paikka, joilla lasketellaan talvella ja vaelletaan kesällä, joskin kesälläkin kannattaa varata lämmintä vaatetta reippaasti mukaan, sillä sää voi muuttua minuuteissa auringonpaisteesta raekuuroon ja puolipilviseen. Vuorten välistä löytää kirkkaita järviä, joista suurin Musta järvi (Crno Jezero), on hyvä paikka aloittaa tutustuminen alueeseen ja retkeily ympäri luonnonpuistoa. Afterskitä ja rentoutumista on parasta harrastaa noin 2000 asukkaan pienessä kylässä Zabljakissa, (noin 3 km Mustallejärvelle) joka tarjoaa majoitusta tunnelmallisista mökeistä ihan oikeisiin hotelleihin.

Tasangot vaihtelevat kunnon alppimaisemista todella karuihin kivikkoisiin tasankoihin, joita näkee hyvin auton kyydistä. Ilmasto-olot vaihtelevat näillä tasangoilla hurjasti riippuen ihan sijainnista ja muodostavat aivan omanlaisiaan mikroilmastoja.

Durmitorin kansallispuistoon kannattaa mennä nauttimaan luonnosta ja aktiviteeteista. Pakkaa mukaan lämmintä sään kestävää vaatetta, rento mieli ja suurella muistikortilla varustettu kamera. Sanoin on vaikea kuvailla kuinka monipuolisia elämyksiä voi tarjota pieni pala pohjoista Montenegroa!

Jos et saanut Durmitorista vielä tarpeeksi lue vielä koontini retkestä, jossa lisää kuvia alueesta. Linkin löydät tämän kirjoituksen alusta. 

Voit seurata blogiani Bloglovinissa, BlogipolussaFacebookissa ja Instagramissa

Montenegro – Budvan vanhakaupunki

Viimeksi kirjoittelin Budvan rivierasta rennon rantalomailun näkökulmasta, mutta löytyyhän tuolta pikkuruisesta lomakylästä vanhakaupunkikin, jonne ajattelin viedä teidät näin viikonlopun kunniaksi nojatuolimatkalle.

Budva ei suinkaan ole mikään uusi keksintö, sillä tuo vanha pieni keskusta on päätetty rakentaa jo kauan ennen meidän ajanlaskumme alkua. Kaupunkia on vuoron perään valloitettu ja tuhottu, mutta niinpä vaan on ollut Budvalla puhtia seistä ja elää tähän päivään asti katsellen maailmaa. Muuttumattomana kaupunki ei ole kuitenkaan pysynyt, sillä entinen saari on nykyään yhdistetty niemekkeellä mantereeseen ja muurien sisäpuolella on erotettavissa jos minkäkauden aikaista kiven murikkaa. Aivan ensimmäiseksi kannattaakin kuitenkin ihailla vanhankaupungin siluettia ihan vain rantakadulta käsin sataman edestä ja päästää oma mielikuvitus ja tuo yli 2000-vuotta vanha historia valloilleen.

Vanhaankaupunkiin pääsee tänä päivänä sisälle ainakin kuudesta eri portista. Se, mistä sisään astuu ei omasta mielestäni ole kuitenkaan se olennaisin asia, vaan vanhankaupungin ehdottomin juttu on päämäärätön käveleskely toinen toistaan kapeimmilla kujilla katsellen niitä historiaa huokuvia kiviseiniä ja tänä päivänä perustettuja matkamuistomyymälöitä. Kokoa ei tällä vanhalla osalla ole niin paljoa, että kujille voisi edes millään muotoa eksyä, vaan vanhakaupunki on nimenomaan tunnelmallinen kompakti paketti, jota ei voi kyllä Budvassa jättää välistä.

Se, minne kannattaa kuitenkin löytää tie on vanhankaupungin aukio. Aukiolla on hyvä pysähtyä hetkeksi ja katsella ympärille. Maisemassa voi erottaa melko monta kirkkoa, joissa hyvällä tuurilla pääsee käymään sisällä.

Aukion vieressä sijaitsee Budvan linnoitus Citadela, joka on käymisen arvoinen ihan vain sen näköalojenkin takia. Nykyinen linna on peräisin 1800-luvun alusta ja 2,5 euron pääsymaksulla pääsee katselemaan näkymiä merelle ja kiipeämään yhdelle osalle muuria, josta avautuu varsin makoisat maisemat vanhaankaupunkiin ja toiselle puolelle rannalle. Pääsylipun hintaan sisältyy myös käynti kirjastohuoneessa, jossa on esillä paljon Balkanin historiasta kertovia kirjoja. Ja löytyihän sieltä pöydältä vieraskirjakin, johon tunnollisen turistin oli aivan pakko käydä jättämässä oma merkkinsä.

Vanhakaupunki on myös näiden lisäksi varsin tunnelmallinen vierailukohde auringonlaskettua ja iltasella vieressä olevassa ulkoilmateatterissa voi olla paljonkin ohjelmaa etenkin jos käy hyvä tuuri ja sattuu vaikkapa teatterifestareiden aikaan toukokuussa kaupunkiin. Ja meneehän se ilta ilman festareitakin nauttien rauhasta tunnelmallisesti valaistuilla kujilla vaikkapa lasillisella.

Kyllä vanhat kaupungit on vain se mun juttu! Ei muuta kuin näiden kuvien saattelemana hyvää sunnuntain jatkoa. : )

 

Montenegro – Rantalomailua Budvan rivieralla

Budvan riviera on Montenegron matkailun sydän ja tarjoaa hyvät puitteet rentoon rantalomailuun. Eikä ihme, että matkailu nostaa koko ajan yhä enemmän päätään, sillä rannikko on täynnä rentoa elämää, pikkuisia vanhojakaupunkeja, tunnelmallisia ravintoloita ja kirkkaita kivirantoja.

Budva

Budvan rivieran suurin keskus on Budvan kaupunki noin 12 000 asukkaallaan, joka toimi itsellänikin majapaikkana viikon ajan. Täällä riittää oppaiden mukaan menoa ja melskettä keskikesällä, kun nuoriso valtaa kadut viikonloppuisin tullessaan juhlimaan ja rentoutumaan. Samaa ei voinut kuitenkaan todeta toukokuisessa kaupungissa, jossa vasta aloitettiin kojujen pystyttämistä ja rannat ammottivat tyhjyyttään. Päinvastoin toukokuinen Budva osoittautui rennoksi ja rauhalliseksi lomakohteeksi, jossa ainoana aktiviteettina oli istuskelu ja käveleskely rantakadulla ihaillen kaupungin siluettia ja niiden ihan muutaman torikaupan tutkiskelu kävelykadun varrella. Voitteko uskoa kuinka hankala tätä toukokuista rauhallista kaupunkia on kuvitella matkailijoiden täyttämäksi menomestaksi.

Budvan kaupungissa voi erottaa kaksi rantaa. Toinen pieni ranta sijaitsee vanhankaupungin suojapuolella laadukkaiden hotellien Astorian ja Avalanin edustalla ja toinen Slovenska Plaza heti muurien toisella puolella huvipursi sataman jälkeen. Pitkä pyöreäkivinen Slovenska Plaza, josta itsellä tuli kokemusta tarjoaa  hyvät puitteet rentoon rantalomailuun olitpa sitten liikkeellä toukokuussa tai elokuussa. Aurinkotuoleja vuokrataan (tosin toukokuussa tämä bisnes ei ollut oikein pyörinnässä) ja merielämästä on mahdollisuus nauttia polkuvenein tai vaikkapa vesiskoottereilla. Ranta oli mukavan aalloton, mutta kuitenkin erittäin nopeasti syvenevä, joten ei ehkä sovellu parhaiten aivan pienille lapsille. Minä pahin palelija ikinä menin ja nakkasin kuitenkin talviturkkini Adrianmereen ja olen siitä vallan ylpeä.

Slovenska Plazan ranta oli toukokuussa autio

Becici

Becicin rantakylä sijaitsee vain noin 2,5 kilometrin päässä Budvasta  ja on varmasti omiaan rentouttavan rantaloman viettoon. Bussilla ohi ajettaessa silmään pistivät tasokkaat isot hotellikompleksit ja todella pitkä ja siistin näköinen ranta. Jos kaipaa lomalta rauhaa ja kaunista rantaa tämä on silloin oiva lomapaikka!

Sveti Stefan

9 kilometrin päässä Budvasta sijaitseva Sveti Stefanin saari on kautta aikojen ollut eliitin lomanviettopaikka ja sitä se on tänäkin päivänä. Tällä hetkellä saari on yksityisessä kansainvälisen Amanresortin omistuksessa, jonka myötä vierailu saarella on mahdollista vain yöpyjille. Tällä hetkellä hinnat saarella pyörivät alk. 800 eurossa yöltä, joten ainakin omalta osalta saareen tutustuminen muualta kuin moottoritien varresta tai sen edustalla olevalta julkiselta rannalta on vielä kaukainen haave.

Petrovac

Petrovacin pieni kalastajakylä on omiaan rentouttavaan lomaan. Sitä reunustaa pieni satama ja kaunis ranta ja rantabulevardi. Lähimaastoja on helppoa lähteä tutkiskelemaan, sillä bussilla Budvaan ja etelämmäs Bariin hurauttaa puolessa tunnissa ja Skadar järvi luontoneen on samanmoisen matkan päässä. Ehdottomasti kylä, jossa voisin ensi kerralla kuvitella yöpyväni.

Näiden lisäksi rauhallisia rantapoukamia löytyy luonnollisesti koko rannikon mitalta, joita oli kiva bongailla bussimatkoilla. Jos on autolla liikenteessä nämä rannat ovat ehdottomasti niitä kullan arvoisia pysähtymispaikkoja pienelle virkistymiselle!

Voit seurata blogiani BloglovinissaFacebookissa ja Instagramissa

Montenegro – Muuttuvien maisemien maa

Montenegro – Crna Gora – Musta Vuori – Black Mountain tai miksi kukainenkaan haluaa kutsua oli noin viikko sitten silmieni edessä ihasteltavana ja jalkojeni alla tunnusteltavana. Tämä pikkuruinen maa sijaitsee Kroatian kyljessä Adrianmeren rannikolla eteläisellä puolellaan Albania ja vaikka se onkin kooltaan pieni mahtuu sen sisään niin paljon, että viikossa saa hankittua melkoisen maisema ähkyn! Tänään ajattelin koota tätä pientä suurta maata hieman yhteen ja valottaa hieman eri puolia ja havaintoja, joita viikossa tuli vastaan.

Aloitetaankos suuren suurilla plussilla +++++ 

Luonto

Montenegro on kaikinpuolin luontokohde. Etelässä rannikolla huuhtovat Adrianmeren kirkkaat aallot. Ilmasto on lämmin ja palmut huojuvat lämpimän tuulen vaikutuksesta. Heti sisämaahan katsoessa kohoavat valtavat, jopa uhkaavan näköiset vihreänä hehkuvat vuoret, joiden rinteillä voi nähdä menevän serpentiiniteitä eri tasoissa.

Rannalla köllötellessä voi hyvällä tuurilla nähdä vuoren sysitummista pilvistä syntyneen sateenkaaren

Keskimaasta löytyy tasankoa, jossa ympäröiviltä vuorilta valuvat vedet muuttuvat kristallin kirkkaiden jokien verkostoksi. Ilma on raikas ja maisema muuttuu paikoittain hyvin alppimaiseksi.

Pohjoisosista vuorten takaa ja välistä löytyy kuitenkin luontoystävän paratiisi, joka on pysynyt vielä hyvin salaisena melko hankalan saavutettavuuden vuoksi. Täällä voi harrastaa koskenlaskua maailman toiseksi syvimmässä rotkossa ja vastapainoksi kiipeillä maan korkeimmilla vuorilla, joiden huippuja korostaa keskikesälläkin lumipeite. Kaiken keskeltä löytyy yksi Montenegron kolmesta luonnonpuistosta, joka on rankattu mm. unescon listoille. Durmitorin luonnonpuistossa vuoret näyttävät tummilta havupuista johtuen, ilma on viileää ja maisema on luokseen kutsuva ja kotoisa, ihan kuin täällä meillä pohjolassa. Täällä on hyvä kävellä ja vain olla ja miksei vaikka harrastaa hiihtämistä ja laskettelua talviaikaan. Lisää Montenegron luonnosta voit lukea tästä.

Vanhat kaupungit 

Vaikka luonto on ehdottomasti Montenegron ykkösjuttu, ovat pienet vanhatkaupungit myös ehdottomasti näkemisen arvoisia. Näistä vaikuttavin on Kotorissa sijaitseva keskiajalta säilynyt muurein ympäröity keskus. Mutkittelevat kapeat kadut ja tunnelmallisen näköiset ravintolat on tuolla kaikki mitä rentoutumiseen tarvitsee. Tunnelma on aivan omanlaisensa myös Budvan pienessä tunnelmallisessa vanhassakaupungissa, jonne voi paeta muuta maailman hälinää; tosin eipä sitä hälinää siellä muurien ulkopuolellakaan ollut näin off seasonin aikaan.
Kurkkaa Kotorin fiiliksiä tästä.

Budvan vanhankaupungin paras ihastelupaikka

Kotorin kapeat kujat

Näköalapaikat

Vuorien ympäröimää maata on ollut aina hyvä puolustaa ylhäältä käsin ja näinpä yhä edelleen monen kaupungin yllä voi nähdä linnoituksen, jonne kipuamalla avautuu varsin mahtava panoraama ympäri kaupungin ja luonnon.

Kotor

Cetinje

Hintataso 

Maan valuuttana toimii Euro ja näin ollen hintojen vertailu oli varsin helppoa. Kokonaisuudessaan maa on Suomea merkittävästi edullisempi, mutta toki alueittain oli huomattavissa suuriakin eroja. Keskimaasta hinnat nousivat roimasti rannikolle tultaessa, mutta silti Budvan lomakylässä rantaravintolassa maksoin pitsasta vain 4,5 euroa ja valtavasta grilliannoksesta 8 euroa. Hyvää ja halpaa – juuri tällaisen herkkusuun makuun!

Julkisilla liikkuminen ei tehnyt poikkeusta hintojen suhteen ja bussilla kulkeminen osoittautuikin erittäin helpoksi, hyväksi ja edulliseksi tavaksi tehdä matkaa. Bussilippu Kotorista Budvaan (noin 23km) kustansi mm. 3 euroa ja sama taksilla ajettuna turistihinnalla noin 20 euroa.

Ja, jottei homma mene pelkäksi kehumiseksi näiden ylistysten vastapainoksi muutama erittäin pieni miinus – – –

Ostosmahdollisuudet

Montenegroa ei voi kutsua millään tavalla ostosparatiisiksi, mutta suuri kehitys on tässäkin asiassa jo hyvin näkyvillä. Tällä hetkellä kansainväliset liikkeet kaupunkien keskustoissa kuitenkin loistavat poissaolollaan ja niitä tähdittävät lähinnä pienet putiikit, jotka myyvät Italiasta tuotua tavaraa. Tuliaisiksi maasta kannattaakin tuoda maan omia tuotteita; viiniä, hunajaa, saippuaa ja miksei vaikka jotain somia helyjäkin.

Ei löytynyt mäkkärin kylttejä Cetinjen kävelykadulta niin kuin ei mistään muualtakaan

Hidas matkanteko ja hankala saavutettavuus

Vaikka kulkuyhteydet ympäri maata olisivat kuinka hyvät, se ei poista sitä ongelmaa, että tässä vuoristoisessa maassa ei ole (vielä) moottoritietä. Tiet mukailevat vuorien muotoja ja lyhyelläkin matkalla voi mennä tovi mutkitellessa vuorten reunoja. Noilla teillä pelokasta voi hirvittää ja matkapahoinvoinnista kärsivä olla melko huonossa hapessa. Mutta maisemia ei voi millään tasolla moittia!

Tällä hetkellä Suomesta ei pääse suoralla lennolla maan kentille ja näin ollen myös valmismatkan järjestäjät (Apollomatkat) kuljettavat lomalaisensa Kroatian puolelta Dubrovnikista. Matkaa tuolta Budvaan meni hieman alle kolme tuntia, jonka aikana ylitettiin raja, vedettiin vuorilla ja mentiin lautalla. Rajaylitys voi kesällä venyä pitkäksi ruuhkien yltyessä. Nyt ei ollut ruuhkaa nimeksikään, mutta mennessä oltiin hyvin tarkkoja ja siinä passeja ja listoja tarkastettaessa hurahti nopeasti lähemmäs tunti. Ei siis sovellu heikkohermoisille ja kanssamatkustajille haluan sanoa, että rajamuodollisuuksien vierähtämisestä on aivan turha alkaa syyttämään opasta.

Serpentiiniteitä lasketellessa voi hyvin ihailla vaikkapa auringonlaskun Budvaa

Ja näin sitten loppuun summaten ei uskoisi että maa on itsenäistynyt vasta alle 10-vuotta sitten. Maa oli kaikinpuolin siisti ja missään en tuntenut oloani turvattomaksi. Joka paikassa kävi kova tohina rakennushankkeiden suhteen ja uskoisin, että seuraavan kymmenen vuoden päästä paikkaa ei tunnista enää entiselleen. Tällä hetkellä Montenegro pitää vielä sisällään salaisia helmiä vuorten välissä, kirkkaita vesiä ja hyvin paikallista tunnelmaa ja maisemaa, jota ketjupaikat eivät ole vielä valloittaneet. Nyt jos olisi mahdollisuus lähtisin heti takaisin tutkimaan maan pohjoispuolta tarkemmin teltta kainalossa!

Vai mitäs sanotte näistä maisemista? ; )

Ig travel thursdayn ideana on postata käyttäen Instagrammissa jaettuja kuvia ja löytää näin myös uusia seurattavia ja inspiraatiota. Suomessa tempauksen johtajina toimivat Veera, Satu ja Nella! : )
Minut löytää nimellä
kaksuli

Voit seurata blogiani Bloglovinissa, Facebookissa ja Instagramissa