Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

Kroatia

Dubrovnik – Sukellus muurien sisään

Dubrovnikin vanhakaupunki ja sitä ympäröivät vahvat muurit näkyy jo kaukaa laskeutuessa vuoren seinämää pitkin kohti kaupunkia. Ensimmäistä kertaa kaupunkiin laskeutuessa en tiennyt mitä odottaa enkä voi kyllä sanoa vieläkään ajatusten olevan kovin paljon selkeämpiä.

Dubrovnik_vanhakaupunki2

Dubrovnik_vanhakaupunki1

Dubrovnikin vanhakaupunki perustettiin aikoinaan yhdistämällä kaksi kaupunkia toisiinsa. Kaupungin kehittyessä  se kasvoi, linnoitettiin ja siihen rakennettiin kaksi satamaa. Sittemmin noin 400-vuotta sitten kaupunki tuhoutui lähes kokonaan maanjäristyksessä ja se rakennettiin melkein kokonaan uudelleen. Uusimmat koettelemukset kaupunki koki vain noin 15-vuotta sitten Kroatian sodan aikana, mutta se on noussut takaisin jaloilleen elinvoimaisempana kuin koskaan. Tänä päivänä Dubrovnikin vanhakaupunki on listattuna UNESCO:n maailmanperintökohteeksi ja se on nostanut tunnettuvuuttaan muun muassa Game of Thronesin kuvauspaikkana.

Vanhaankaupunkiin on helpointa astua sisään joko Pile-portilta tai ylhäältä Boskoviceva kadulle johtavalta portilta, jolla oma tukikohtakin sijaitsi. Vanhassa kaupungissa odottaa äärimmäisen tunnelmalliset pienet kujat, jotka voivat ruuhkaisena päivänä ahdistaa, sadesäällä olla liukkaita ja kuumana päivänä olla tukalia. Viikossa pieniä katuja tallaillessa ehtii todella kokea monenmoista tunnetta ja ajatusta, mutta loppuviimein näin kotisohvalta kuviakin katsoessa (jotka on toki otettu niinä parhaimpina hetkinä) eihän sitä voi todeta kuin että onhan se kaikesta huolimatta kaunis!

Dubrovnik_vanhakaupunki3

Dubrovnik_vanhakaupunki4

Placa aamuisen autiona

Vanhaakaupunkia halkoo leveä pääkatu Placa, joka on paikka, jossa kaksi vanhaa kaupunkia yhdistyvät. Placan varrelta löytyy turistikauppojen lisäksi suurin osa Dubrovnikin ”kuumimmista” nähtävyyksistä. Pile-portin päässä voi katsella suihkulähdettä (joka kylläkin oli oman reissun aikana restauroinnin alla) ja vierailla vaikkapa Fransiskaaniluostarissa. Toisesta päästä katua löytyy Luza aukio, jonka kirkon portailla oli mukava istuskella iltaisin tuijotellen kellotornia ja Sponzan palatsia. Kun malttaa kurkata vielä kirkon toiselle puolelle mutkan taakse löytää Rehtorin palatsin ja Dubrovnikin vanhan sataman.

Dubrovnik_vanhakaupunki5 Dubrovnik_vanhakaupunki6 Dubrovnik_vanhakaupunki7

Dubrovnik_vanhakaupunki8

Vanhasta satamasta lähtee pienet purtilot lähipaikkoihin, kuten Lokrumille ja Cavtatiin, mutta muurin reunaa kävellessä eteenpäin löytyy myös todella kiva pieni niemeke, jossa istuskella ja ottaa rentoa tuijotellen oman mielensä mukaan joko satamakissaa, kaupunginmuuria, merta tai rannikon vuorimaisemaa.

Dubrovnik_vanhakaupunki9 Dubrovnik_vanhakaupunki10

Kaikkein parasta kaupungissa oli kuitenkin mun mielestä ne pienet Placalta molempiin suuntiin lähtevät pienet kujat, jotka ovat täynnä tunnelmallisen näköisiä ravintoloita, tilpehöörikauppoja ja sydäntä sulattavia yksityiskohtia. Kaupunki on hyvin säännönmukaisesti rakennettu, joten loppujen lopuksi kartalla pysyminen ja navigointi oli yllättävänkin helppoa joskaan kujille päästessä ei missään nimessä kannata tuijotella katukylttejä vaan antaa maisemien viedä just sinne missä näyttää omaan silmään nätille! Kujaseikkailut tuli suoritettua iltaisin, jolloin pienessä hämyssä ilman suurta ihmisjoukkiota kadut olivat just eikä melkein. Läpiminä seikkailuiltoina kannattaa samalla pistäytyä muurin pienten aukkojen takaa löytyvässä Buzassa lasillisella, jonne löytää aika näppärästi kylttien johdosta.

Aivan omanlaisensa kuvan vanhakaupunki antaa myös iltavalaistuksessaan kun tunnelmalliset lamput syttyvät valaisemaan katuja. Dolce Vitan edulliset makeat crepet kadun laidassa kaikilla mausteilla ja pieni puheensorina ympärillä oli jotain niin  vertaansa vailla etten voi muuta kuin suositella

Dubrovnik_vanhakaupunki_14

Dubrovnik_vanhakaupunki_15

Dubrovnik_vanhakaupunki_16

Dubrovnik_vanhakaupunki_18

Dubrovnik_vanhakaupunki_17

Vanhakaupunki ei ole iso ja sen kiertää hyvin päivässä nähden kaiken tärkeimmän. Omien kokemuksieni jälkeen päivällä mua ei kyllä saisi muurien sisään vetämälläkään ja uskon, että jos sellainen tietynlainen kaupungin todellinen aistiminen kiinnostaa vanhakaupunki kannattaa suosiolla jättää myöhäiseen iltapäivään tai kokonaan sesongin ulkopuolelle. Aikaisina aamuina ja myöhäisinä iltoina Dubrovnikin vanhakaupunki on kuitenkin ehdottomasti parhaimmillaan.

Kaikki tieto Dubrovnikista

Dubrovnik ja koko eteläinen Kroatia on noussut ehdottomaksi kärkijoukkoon mitä tulee kesän lomakohteisiin. Tänäkin kesänä lentämällä pääsee suoraan Helsingistä monena päivänä viikossa suhteellisen pienellä matkustusajalla ja kohtuullisen hintaisilla lennoilla. Tämän lisäksi lähes päivittäin jonkun yhtiön suuri purtilo saavuttaa sataman ja tuo ihmisiä tutustumaan kuvan kauniiseen vanhaankaupunkiin. Voin siis ehdottomasti omalla kokemuksellani sanoa Dubrovnikin olevan in juuri nyt ja tämän myötä ajattelin aloittaa Dubrovnik höpötykseni ihan perusinfoista mitä nyt itselläni tuli viikon sisässä vastaan, jotta siellä ruudun takana matkan suunnittelu olisi edes hitusen helpompaa.

Lentokenttäliikenne

palmtrees

Dubrovnikin lentokenttä sijaitsee etelässä aivan Cavtatin rantakaupungin edustalla noin 20 kilometrin päässä (30min) Dubrovnikin vanhastakaupungista, että etelään jäävästä Montenegron rajasta. Autonvuokraus taitaa olla näillä seuduilla hyvin suosittua, mutta jos sitä autoa ei kuitenkaan tahdo vuokrata aina on onneksi tarjolla vaihtoehtoisia kulkumalleja!

Taksi liene kallein vaihto vaikkakaan itse en osaa tarkkaa hintaa sanoa, kun jäi kokeilematta. Sen sijaan, koska mennessä lento oli suhteellisen myöhään perillä ja pimeä oli tulossa helppo ratkaisu löytyi vuokraisännältä, joka oli nimilapun kanssa vastassa ja kuljetti muurin ovelle ja saattoi huoneistolle 30 euron hintaan. Myöhemmin pisti silmään, että muutkin matkatoimistot möivät keskustassa shuttlekyytejä juurikin tuohon samaan 30 euron hintaan eli jos privaattikyyti kiinnostaa kannattaa varata shuttle taksin sijasta ja säästää suunnilleen 10 euroa.

Palatessa kaupunki oli jo tuttu, lähtö oli päivällä ja paluu lentokentälle tuli suoritettua shuttlebussilla. Lippuja kyseiseen bussiin myydään lähes joka kojulla ja se onkin suositeltavaa ostaa etukäteen, (sillä ainakaan omalla kohdalla pysäkillä ollut luukku ei ollut auki ja lipun myynnistä itse bussin sisällä en ole ollenkaan varma). Hintaa lipulla on 40 kunaa eli noin 5 euroa. Bussi saapuu lentokentältä Pile portille ja lähtee vastaavasti kaapelivaunuhissin edessä olevalta pysäkiltä vieden suoraan kentän eteen. Bussin aikataulu menee lentojen mukaan, joten ne kannattaa tarkistaa etukäteen ettei lähdön hetkellä tule ikäviä yllätyksiä! Seuraavalla kerralla käyttäisin bussia mihin aikaan vuorokaudesta tahansa sen verran kätevä oli.

Jos 5 euroakin tuntuu liian kalliilta myös joitain paikallislinjoja kulkee lentokentän ohi päätiellä, joilla voi vielä vähän säästää tuosta hinnasta. Se, miten näitä paikallisbusseja menee ja missä ne kieputtaa en osaa omalla kokemuksellani sanoa.

Majoitus

Dubrovnik

Dubro

Majoitusta on tarjolla koko Dubrovnikin alueella, mutta keskeisin hotellialue, mihin esimerkiksi suomalaiset matkanjärjestäjät tarjoaa majoitusta löytyy Lapadin niemimaalta noin 3-5 kilometrin päästä vanhastakaupungista riippuen missä päin niemimaata hotelli sijaitsee. Omalla yhden päivän kävelyn kokemuksellani Lapad itsessään vaikutti aika tylsältä ja mitäänsanomattomalta niemekkeeltä, mutta tarjoaa toki uimarantaa ja monipuolisempaa hotellitarjontaa sitä kaipaavalle. Busseja kulkee jatkuvalla syötöllä keskustaan, mutta varsinkin kesäaikaan kannattaa varautua ahtautumiseen.

Muurien sisäosista Dubrovnikin sydämestä löytyy paljon yksityisten vuokraamia huoneistoja, kuten oma nappivalinta Lucic apartments, joka oli toukokuussa vielä kaiken lisäksi mukavan edullinen (noin 50 eur yö). Toukokuussa puolet ajasta sai olla koko asunnossa aivan yksin, sai valita kauneimman kattohuoneiston ihan itse eikä melukaan kadulta ollut häiritsevä. Kesällä kuitenkin kadut voivat olla hyvinkin rauhattomia ja ilman toimivaa ilmastointia (joka Tonin kämpästä löytyi) en lähtisi edes yrittämään muurien sisälle.

Samanlaisia yksityisten vuokraamia asuntoja ja muutamia hotelleja löytyy myös pilvin pimein heti muurien ulkopuolelta kukkulalta ja pitkin rannikkoa. Muurin ulkopuolelta alle kilometrin päästä löytyy myös ranta nimeltään Banje Beach, joten jos nyt lähtisin uudelleen zuumailisin ehdottomasti majoitustarjontaa muurien ulkopuolelta jostain sopivan matkan päästä kummastakin rannasta ja vanhastakaupungista.

Hintataso

dubro_1

fish&chips

Dubrovnik on saavuttanut suuren suosion ja se näkyy valitettavasti kaupungin hinnoissa, jotka on nostettu pilviin. Kyllä meinasi itku tulla yhtenä iltana kovin nälkäisenä, kun pitsasiivustakin joutui maksamaan noin 3 euroa ja ylläolevasta ravintola-annoksesta  noin 10 euroa, joita olisi tarvittu kaksi mahani täyttämiseen. Käytännössä siis lähes kaikki on melkein Suomen hinnoissa muurien sisäpuolella ja välittömässä läheisyydessä, jonka myötä huoneistohotelli ja omat kokkaustaidot tulivat budjettilomalla tarpeeseen. Niiden parin kerran aikana ulkona syödessä ruoka oli kuitenkin tasaisen laadukasta, joten rahalla voi kuitenkin ehdottomasti odottaa saavansa vastinetta.

Ja jos ruoka oli kallista niin samoin oli kyllä niiden muutaman nähtävyydenkin hinnat vedetty pilviin. Muurilla kävelystä aikuinen sai nimittäin pulittaa 120 kunaa eli noin 17 euroa, joka on kyllä itsestäni jo melkoinen riistohinta! Itse opiskelijakorttia vilauttamalla sain lipun kuitenkin lasten ja eläkeläisten kanssa samaan hintaan 30 kunalla, joka on noin 4 euroa. Ja jos maksoi muurilla kävely niin maksoi myös kaapelihissi Srd kukkulalle, josta yhdensuuntaisesta matkasta vuoren huipulle sai pulittaa 10 euroa. Kumpikin ovat kuitenkin todellakin käymisen arvoisia paikkoja, joista kirjoittelen myöhemmin lisää.

Dubrovnikiin ei siis kannata lähteä pienimmällä budjetilla varsinkin jos haluaa edes vähän fiilistellä muurien sisässä paikallisia ruokia tai vaikkapa nauttia lasillisen salaisissa rannikkobaareissa.

Paikallisliikenne lähialueille ja kauemmas

Dubrovnik_1

Cavtat

Paikallisbusseja suhaa edes takaisin koko eteläisen rannikon pätkällä ja paikallisbussit tarjoaakin hyvän tavan lähteä katselemaan lähiseutuja. Itse kävin lentokentän kupeessa Cavtatin rantakaupungissa, jonne busseja meni tunnin välein ja yhden suuntainen lippu kustansi 25 kunaa (noin 3,5 euroa) ja oli ehdottomasti hintansa väärti. Ainakin kaapelihissin edessä olevalla pysäkillä oli hyvät aikataulut esillä busseista.

Kauemmaksi (splitiin, zagrebiin…) bussivuoroja menee vähän vuodenajasta riippuen muutamia päivässä. Nämä lähtevät pääbussiasemalta, mutta enempää en osaa sanoa, sillä itse ei näillä tullut matkustettua. Sen sijaan tuli todettua, että julkiset yhteydet naapurimaihin rajan taa ovat kaikin tavoin käsittämättömän surkeat. Katsoin itse vuoroja Trebinjeen ja Mostariin ja samalla tuli todettua ettei näihin pääse ainakaan toukokuussa millään omatoimiselle päivämatkalle.

Sesonkiaikaan kesällä laivaliikenne on myös vilkasta (riippuen toki hieman kohteesta) niin rannikkokaupunkien (esim. Cavtat ja Split), että saarten (esim. Lokrum, Korcula, Elafinitin saaret…) välillä ja tarjoaa ihan omanlaisensa perspektiivin näkymiin. Reittilaivamatkat ovat kalliimpia kuin paikallisbussit esimerkiksi Cavtatiin (40-50 kunaa suunta, mikä on noin 6 eur), mutta kesähelteillä voivat olla melkoinen pelastus. Lähisaarille järjestetään myös paljon valmiita päiväretkiä.

Päiväretkikohteita

– Lokrum

Mostar

– Mostar, Bosnia&Hertsegovina

Kotor– Kotor, Montenegro

Näitä on tullutkin tässä jo listattua kiitettävästi, mutta olkoon nyt loppuun vielä kertaus opintojen äiti. Itse yllätyin suuresti kuinka surkea lomakohde Dubrovnik onkaan omatoimisesti toteutettavien päiväretkien puolesta autottomalle ainakin vielä off seasonina toukokuussa. Näin ollen vain päiväretket Lokrumin saarelle, että pieneen lähikyliin olivat mahdollisia, kun edes lauttoja muille saarille ei kulkenut säännöllisesti vielä toukokuussa!?

Järjestettyjä retkiä myydäänkin sitten sen edestä ja kun on valmis laittamaan vähän enemmän rahaa pääsee oikeastaan minne tahansa. Suosituimpana retkitarjonnassa vilkkuivat retket naapurimaihin Montenegron Kotoriin ja Budvaan, sekä erilaiset variaatiot Bosnia ja Hertsegovinan Mostariin. Rakastuin niin kovin Montenegron maisemiin (klik postaukseni) ja lomatunnelmaan viime vuonna, että pitäisin kyllä tuota retkeä ihan ehdottomana (vaikka vielä enemmän suosittelisin kyllä suuntaamaan ihan kokonaan keulan Montenegroon ja käymään mielummin Dubrovnikissa sen päiväreissun). Mostarin reissu tuli nyt itse koettua ja oli kyllä jokaisen 45 euronsa arvoinen.

Toisena retkitarjonnassa on paljon erilaisia meri- ja saariretkiä esimerkiksi Elafinitin saarille, Korculaan ja Mljetiin, joilla pääsee katselemaan Kroatian kaunista saaristoa. Melojia näkyi myös lähivesissä ja näyttivät tekevän retkiä läheiselle Lokrumille, jos hieman aktiivisempi ote merielämään kiinnostaa. Ja Game of Thronesin faneille oli toki tarjolla itse kaupungissa vaikka minkälaista teema kaupunkikierrosta ja ohjelmaa.

Dubrovnik_2

Vaikka Dubrovnik jättikin ehkä laajempana kokonaisuutena maksuineen ja surkeine yhteyksineen itseni hieman pettyneeksi, voitte tulla seuraavissa postauksissa kuitenkin huomaamaan, että onhan se toki ihan älyttömän kaunis ja kuvauksellinen kaupunki lähiseutuineen, jota ei kannata missään nimessä jättää kokonaan välistä liikkuessa nuilla seuduilla. Toivottavasti näin alkuun näistä oli kuitenkin jotain hyötyä reissua suunnitteleville ja mielelläni täydennän tätä listausta, jos ja kun tässä kuitenkin ilmenee joitain puutteita. 😀

Lisättävää tai korjattavaa? 🙂 

Havaintoja Dubrovnikista

Terkkuja Dubrovnikista eteläisestä Kroatiasta! Loma alkaa olla puolivälissä ja täällä ailahtelevien säiden kourissa on ollut aikaa ajatella ja muodostella monenlaisia havaintoja ja mielipiteitä tästä tämän hetkisestä sanoisinko trendikohteesta.

1. Kämppä on ihana ullakkohuoneisto muurien sisäpuolella aivan Dubrovnikin ytimessä.

2. Dubrovnikin kaupunki on viihtyisä iltaisin kun päiväkävijät katoavat katukuvasta, eikä tällä hetkellä eletä minkään kunnan sesonkia

3. Vastaavasti aamu yhdeksästä lähtien meno muurien sisällä on sietämätöntä ja tämän turistirumban katsominen päivästä toiseen on päässyt latistamaan fiiliksiä vähän koko kaupungista. Sitä on tullut monet kerrat mietittyä, kuinka täyttä täällä on sitten kesän kuumimpina kuukausina.

4. Dubrovnikin viihtyisin paikka on löytynyt muurien ulkopuolelta Lovrijenacin linnoituksen juurelta, johon on pitänyt päästä fiilistelemään joka ilta muureille päin avautuvaa maisemaa.

5. Toukokuun säät voivat olla vaihtelevia. On satanut vettä, ukkostanut, heittänyt rakeita niin että aamulla pääkadulla on ollut lumikasa, myrskynnyt ja toisaalta enimmäkseen tärkeillä hetkillä on ollut tyyntä, aurinkoista ja lämmintä. Ulos lähtiessä on täytynyt varautua _kaikkeen_, sillä säät ovat vaihtuneet kuin nappia painamalla.

En oikein vielä tiedä mitä mieltä tästä kaupungista olen, mutta vielähän tässä ehtii hioa ajatuksia ja mielipiteitä. Nyt loppuloman aion kuitenkin edelleen nauttia ihan joka hetkestä ja palaan tarkemmin asialle sitten kotoa. Siihen asti reissua voi seurata parhaiten snäpistä @kaksulii ja instan kautta @kaksuli.

Porec – Unescon jäljillä Eufrasiuksen Basilikassa

Eufrasiuksen Basilikaa on vaikea olla huomaamatta käveleskellessä Porecin vanhankaupungin kapeilla kujilla. Iltapäivällä väki puuroutuu sisäänkäynnin eteen, mutta aamuvarhaisella sitä saa ihailla aivan omassa rauhassaan. Tämä Unesconkin rankkaama kokonaisuus olikin yksi suurin syy sille, miksi Porec valikoitui yöpymiskohteeksi Istriassa, sillä jos jokin paikka pääsee Unescon listoille sehän ei voi silloin olla huti.

Eufrasiuksenbasilika

Eufrasiuksenbasilika_1

Eufrasiuksenbasilika_2

Portit alueelle aukeavat jo aamumessun aikaan, mutta maksullisille alueille tutustuminen kannattaa ajoittaa aamu yhdeksään, kun lipun myyjä saapuu paikalle sitten kun kerkeää. Biljetti lähtee tiskiltä 40 kunan normaalihintaan (noin 5,50eur) ja onnekas opiskelijakortin omistaja saa pulittaa tuosta summasta vain puolet. Lipun oston jälkeen voikin pujahtaa tutkimaan paikkoja ja ottamaan selvää, miksi tämän kivikasan on UNESCOkin huomioinut.

Eufrasiuksen basilikan alue on muutakin kuin yksi kirkko, sillä kokonaisuudessaan se pitää sisällään itse kirkon lisäksi jo 500-luvulla rakennetut kastekirkon ja piispan palatsin. Kaikista sodista, maanjäristyksistä ja muista luonnonmullistumista huolimatta alue on säilynyt vallan loistavasti mosaiikkeineen ja onkin tällä hetkellä yksi parhaiten säilyneistä vanhaiskristillisistä kokonaisuuksista. Tutustuminen kannattaakin aloittaa näistä vanhimmista osista. Kirkon sisältä löytyy ne vallan kuuluistat mosaiikit, pieni kastekirkko ihmetyttää geometrisillä muodoillaan ja piispan palatsissa voi katsella patsaita ja vanhoja huonekaluja. Ei mitään häkellyttävää, mutta pääsymaksun arvoisia.

Eufrasiuksenbasilika_3

Eufrasiuksenbasilika_4

Eufrasiuksenbasilika_5

Eufrasiuksenbasilika_6

Toki alue on aikojen saatossa laajentunut ja saanut myös lisäosia osakseen ja tänä päivänä meillä onkin ihmeteltävänä myös pylväiköistä koostuva ulkopiha, sekä ne parhaat näkymät tarjoava kellotorni. Aula ja ulkopiha olivat myös ihan kivoja, mutta myönnettäköön, että koko kierroksen ajan odotin vain sitä kirkon tornia maisemineen.

Portaat olivat hyväkuntoiset ja pienen porrastreenin jälkeen huipulla oli hyvä hymyillä katsellen jokseenkin jopa hieman surullisen näköisten vanhojen kivitalojen muodostamaa maisemaa oransseine kattoineen ja alas jäävine kapeine kujineen. Aamun sateen jäljiltä oleva tumma taivas dramatisoi maisemaa entisestään ja Porec oli kyllä Kroatian kaupungeista se, jossa noin muutenkin historia oli mun mielestä eniten läsnä ja aistittavissa.

Eufrasiuksenbasilika_7

Eufrasiuksenbasilika_8

Eufrasiuksenbasilika_9

Eufrasiuksenbasilika_10

Nuo näkymät ja ylipäänsä vierailu ihmettelemässä vanhaiskristillisiä rakennuksia oli hyvä päätös pysähdykselle Porecissa ja aamu ehkä paras ajankohta ja valinta ikinä. Nuitten näkymien jälkeen oli hyvä palata autioita kujia takaisin kohti majapaikkaa ja jatkaa matkaa kohti eteläistä Istriaa.

Lisää matkojen ja arkipäivien seikkailuja löytyy Bloglovinista, BlogipolustaFacebookistaInstagrammista ja Snapchatista @kaksulii

Herkuttelijan unelmaloma Istriassa

Tattadadaa, netti pätkii ja kone on umpihidas, joten tämä hetki vaatii ulos ruuan tuoksua ja herkuttelua Istriasta. Taisi tulla jo aiemmin mainittua, että Istrian niemimaa on ruuan suhteen kova haastaja mun lemppari ruokamaalle Italialle ja tätä tuli pohdittua yhden jos toisenkin kerran päivien aikana lomaillessa ja nautiskellessa toinen toistaan herkullisempia aterioita. En oo varsinaisesti mikään kulinaristi ja tunnetut tryffelit jäi maistamatta, mutta sitäkin enemmän kunnon herkkusuu mikä tulee yksinkertaisiin makuihin, roskaruokaan ja erityisesti jäätelöön. Näin ollen Istria oli siis ihan loistava matkakohde meikäläiselle eikä ruuan suhteen tarvinnut kertaakaan pettyä.

Italia, Trieste

Pohjoisin osa Istriasta kuuluu edelleenkin tuolle rakkaalle ruokamaalle ja Triesten kolmipäiväinen olikin ladattu täyteen odotuksia täyteläisista ruokaelämyksistä pastan ja pitsan, sekä tietysti niin maailman maistuvimman gelaton parissa. Herkuttelin täydellisillä tomaatti-juusto gnoccheilla, jotka olivat täynnä aitoja makuja ja samoin raaka-ainein varustetulla pitsa margharitalla, josta valitsin vielä tottakai ”fresh tomato” version.

Gelatoa syötiin joka ilta Unita de Italian pääaukiolla katsellen laskevaa aurinkoa ja pikkuhiljaa syttyviä kaupungin valoja. Gelateria Gangemin jäätelöä on valmistettu jo reilu satavuotta ja edelleen se maistui niin hyvälle ettei tullut oikeastaan mieleenkään hakea jäätelöä mistään muualta. Kolmessa päivässä ehti hyvin maistella 12 eri makua suklaapommeista kermatoffeisiin ja kevyempiin sorbetteihin. Tämä oli kyllä jäätelötaivas.

Slovenia, Portoroz & Piran

 Sloveniassa oli aika pitää parin päivän tauko pastasta ja pitsasta ja maistella hieman Portorozin rantaravintolan tarjontaa ja Piranin vanhankaupungin grilliä. Mutta koska lomalla ei ole tarkoitus olla minkäänsortin dieetillä löytyi rannalta mukavasti kelvollista fish and chipsiä täydellisellä majoneesilla ja Piranin vanhastakaupungista koko reissun ykköseksi noussut valtavan kokoinen kalkkunan filee täydellisessä kermakastikkeessa riisin kanssa. Kermakana on kotonakin mun suosikkia, mutta harvoimpas sitä on mistään reissun päältä löytänyt.

Sloveniassa vietettiin myös reissukamun synttäreitä ja tämä tilanne vaati ehdottomasti överit jäätelöannokset. Annos oli mitä överein ja herkullisimman näköinen, mutta maku jätti toivomisen varaa. Jo ensimmäisellä lusikallisella maistoi, että Italia luonnollisine makuineen on nyt jätetty taakse ja tästä eteenpäin on parempi keskittyä syömään kakkuja.

Kroatia, Porec & Rovinj & Pula

Porecissa tuli syötyä koko reissun halvin ateria 40 kunan hintaan. Tällä noin 5,64 eurolla sai oikein maistuvaa ja täyteläistä pasta carbonaraa, jonka voimalla jaksoi hyvin kävellä koko loppupäivän. Rovinjin rantakadun listalta löytyi taas omaa unelmaani kermakanaa höystettynä ananaksilla ja voi sitä ilon määrää kun sai haukata aidossa grillissä paistettua herkkua nälkäisenä kävelyiden jälkeen. Nyt ajateltuna eipä tämäkään kermakana kyllä oikeastaan hävinnyt tippaakaan Piranin versiolle.

Pulassa vietettiin viikko, mutta syötiin ehkä heikoiten. Muutama päivä meni rannalla nauttien pikaruokaa rannan ainoasta ravintolasta. Ruoka oli ihan hyvää, mutta kallista verrattuna muuhun hintatasoon. Täältä tulikin testattua mm. hampurilainen, tomaattipasta . kanasalaatti ja pitsa kaikki noin 45 kunan hintaan, mutta minkäs teet kun muuta valikoimaa ei ole lähellä ja ruokaa on kuitenkin saatava.

Itse kaupungissa tuli syötyä varsinaista herkkupitsaa hieman syrjemmällä olevasta pitseria Neptunuksesta. Lista oli pitkä ja kinkku-ananas-rucola pitsa koko reissun paras, jopa parempi kuin se Triestessä nautittu. Samainen pulju mainosti myös gluteenittomia pohjia, joten tämä on kyllä ehdoton paikka kaikille pitsan ystäville oli sitten keliakiaa tai ei.

Toinen kaupunkiateria tuli nautittua ihan keskikaupungilla  ravintola Pompeijissa, jossa mentiin taas pasta carbonaaran voimin. Tämä(kin) oli täyttä tavaraa ja lautanen olisi suorastaan tehnyt mieli nuolla puhtaaksi. Nälkä oli tuossa vaiheessa myös niin kova, että näköjään koko annosta ei tullut edes kuvattua.

Entäs ne herkut? Kaveri maistoi yhden jäätelön taas todetakseen, että enää ei olla Italiassa, joten niinpä illat menivätkin kakkujen ja leivosten parissa. Erityisen hyvin Kroatian osissa Istriaa osattiin tehdä makeita voileivonnaisia ja piirakoita, mutta eipäs ne hyydykekakutkaan kyllä hävinneet yhtään näille perinneleivonnaisille.

Maha tuli siis täyteen joka kolkassa Istrian rannikkoa enemmän kuin hyvin ja ruokaöverit olivat enemmän kuin jokapäivää. Makean hampaiden kolotustakaan ei ollut haaste sammuttaa ja parasta olikin tämä maiden vaihtelevaisuus herkkujen suhteen niin, että kahdessa viikossa ehti aivan hyvillä mielin herkutella niin Italialaisella gelatolla kuin Kroatialaisilla leivonnaisillakin.

 Nyt valluu kuola ja suu nappasee siihen malliin, että on parempi lopettaa tämä ruokahaaveilu ja lähteä ulkoilemaan auringonpaisteeseen. Mitens muut, tuliko nälkä?

Voit seurata blogiani Bloglovinissa, BlogipolussaFacebookissa ja Instagramissa