Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

Kroatia

Keväinen loma itä-Euroopassa x5

Kevät on ihanaa aikaa Euroopassa. Se on aikaa kun Suomessa lumien alkaessa sulaa etelässä nautitaan jo vehertävästä luonnosta ja kevään ensimmäisistä lämpimistä auringon säteistä. Se on aikaa kun kaupungeissa on tilaa matkailijalle ja ilma ei ole liian kuuma pitkiin kaupunkikävelyihin. Se on myös aikaa kun sivustot ovat täynnä tarjouksia ja majoituspalvelujen hinnat oikein kutsuvat korottamaan hiukan parempaan hotelliin. Näistä ja aika monista syistä oma tie on vienyt viime vuodet lähes joka vuosi äitien päivän aikoihin alemmas Eurooppaan nauttimaan uusista maisemista. Ja niin se vie tänäkin vuonna ihan heti tämän kuukauden ja viimeisen opiskelijavapun jäädessä taakse.

Koska suuntana on taas itä-Eurooppa, listasimpas tähän viisi jo aiemmin samalla suunnalla toteutettua kevät reissun kaupunkia. Löytyisikö näistä se seuraavan kevään tai jopa tämän kesän lomakaupunki?

Karkkisen hempeä Bratislava

Slovakian pääkaupungissa paistoi viime keväänä aurinko ja kodikas vanhakaupunki hurmasi tämän tytön täysin. Bratislava on mukavan kompaktin kokoinen kaupunkikohde, jossa itäiselle Euroopalle tyypillisesti laitetun pastellinen vanha kohtaa harmaan ja julman näköisen rakennustyylin mielenkiintoisella tavalla. Bratislavan kiertää kiireellä päivässä, mutta itse kyllä varaisin tänne ainakin 3 päivää aikaa, jos fiilistely yhtään kiinnostaa. Vanhan kaupungin kujilla haahuillessa saa mukavasti kulumaan päivän, mutta oma aikansa kannattaa myös antaa Bratislavan linnalle, Tonavan rantamaisemille, sekä uuden kaupungin markkinoille.

Näköalojen Budapest

Oi ja voihan Budapest. Unkarin oma trendi pääkaupunki on nostanut suosiotaan vuosi vuodelta. Vaikka oma pää jäi täysin kylmäksi, helli Budapestin keväinen lämpö ja väljyys mukavasti matkailijan mieltä. Kevät on Budapestissä aikaa, jolloin kannattaa suunnata paikallisten tavoin Margitin saarelle piknikille ja kuntoilla linna- ja gelert kukkuloille ihailemaan maisemia. Jos keväiseen Budapestin lomaan haluaa ripauksen eksotiikkaa, pidempi tai lyhyempi risteily Tonavalla voisi olla juuri omiaan tähän tarkoitukseen.

Lue lisää Budapestistä täältä.

Kuuluisan sillan Mostar 

Lähes Oulun kokoinen Mostar Bosnia&Hertsegovinassa on noussut julkisuuteen erityisesti mielekkäänä päiväretkikohteena Kroatian rantamaisemista. Mostar oli  itsellenikin päiväretkikohde muutama kevät sitten, mutta sanonpahan vaan että kyllä täällä kannattaisi yöpyäkin. Mostar on kuuluisa karun historiasta omaavasta vanhasta kaupungistaan. Vanhaa kaupunkia halkoo turkoosina loistava Neretva-joki ja Mostarin tunnetuin nähtävyys, muslimien ja kroaattien kaupunginosat yhdistävä silta. Kaduilla on aistittavissa tuhannen ja yhden yön satujen henkeä turistimyymälineen ja korkealle kohoavine mineraatteineen. Tämän kaiken lisäksi hintataso on suhteellisen huokea, ruoka maukasta ja kovimmat ruuhkat odottavat toukokuussa vielä parasta sesonkiaan.

Lue Mostarista lisää täältä.

Fantasiamaailman Dubrovnik

Kroatian oma fantasiakaupunki Dubrovnik ei varmastikaan ruuhkatonta päivää näe. Kivinen vanhakaupunki täyttyi risteilyturisteista päivästä toiseen, mutta voi jumpe sitä tunnelmaa aamuisin ja iltaisin kun väet poistuivat takaisin laivoilleen. Keväinen Dubrovnik tarjoaa erittäin kattavan valikoiman loma-asuntoja kohtuulliseen hintaan aivan vanhan kaupungin viehättävimmillä kujilla. Ilmastoinnista ei vielä tarvinnut huolehtia eikä myöskään siitä, sattuisiko äänet kaikumaan yöaikaan pahasti asuntoomme. Sen sijaan aamun ensimmäisinä tunteina lähileipomon kautta oli uskomattoman rauhallista suunnata pienille kierroksille, sekä vierailemaan kaupungin muureilla ja yllä kohoavalla kukkulalla.

Lue Dubrovnikista lisää täällä.

Rennon letkeä Budva 

Kun Dubrovnikista rannikkoa jatkaa vielä hieman alaspäin saavuttaa Montenegron ja sen rivieran. Montenegron rivieran tunnetuin lomakaupunki on Budva. Budvassa ei ole mitään ihmeellistä sen pientä vanhaakaupunkia ja kivirantaa lukuunottamatta, mutta se toimii erittäin mallikkaana tukikohtana Montenegron lomalla. Vuoden 2015 toukokuu oli pelkkää aurinkoa ja lämpöä eikä Budvassa ollut vielä minkäänlaista elämää. Tämä oli kuitenkin erinomainen aika viettää pari rantapäivää autiolla rannalla, sekä tutustua monipuolisen Montenegron maisemiin. Ei ollut ruuhkaa myöskään Kotorin unesco kaupungissa saatika Barin satamakaupungissa tai Durmitorin vaelluspoluilla.

Lisää Budvasta täällä ja lisää Montenegron muista kohteista täällä.

Mutta minne tänä keväänä?

Tämä kevät vie tutustumaan Romaniaan ja pohjoisen Bulgarian maisemiin. Matka alkaa muutamalla päivällä pieneksi Pariisiksikin kutsutussa Bukarestissa, josta matka vie Transilvanian kautta Mustanmeren rannikolle satamakaupunki Constantaan. Mustallamerellä olisi tarkoitus rentoutua Mamaian kuuluisan lomakaupungin maisemissa, josta matkan olisi tarkoitus jatkua rannikkoa pitkin etelään aina Bulgariaan saakka. Bulgariassa olen aikatauluttanut Varnalle 1-2 päivää, jonka jälkeen lomat on lusittu ja on taas aika lentää kotiin. Tässä ajassa ei siis taida ehtiä sinne kuuluisalle Kultahietikolle.

Kaikki kohteet ovat tosiaan itselleni uusia ja Romania myös itselleni uusi maa valloitettavaksi. Olen kuitenkin kuullut paljon hyvää ja itselläni on kova usko toukokuun rauhaan, edullisiin hintoihin ja mukavan lämpimiin aurinkoisiin säihin. Mikäli sulla on kuitenkin jotain vinkkejä jonnekin tänne matkan varrelle ihan todella mielelläni niistä kyllä kuulisin.

Ja ainakin näissä blogeissa voi fiilistellä tulevian Romanian maisemia.

Bucharest: 
Adalmina’s Adventures: http://adalminasadventures.com/bukarest-viikonlopun-parhaat-palat/
Kohteena Maailma: https://kohteenamaailma.fi/eurooppa/bukarest/
Secret Wardrobe: http://www.secretwardrobe.fi/bukarest-romanian-rosoinen-paakaupunki/

Transilvania: 
Maa Quzuu: https://www.rantapallo.fi/maaquzuu/koe-ainakin-nama-romanian-transilvaniassa/
Vagabonda: https://www.vagabondablogi.fi/brasov-romania/

Tuliko nyt edes keväisen kova matkakuume!
Onkos teillä keväisiä reissusuunnitelmia?

Päiväretkelle Lokrumin saarelle

Jos Etelä-Kroatia jätti vähän kylmäksi huonoilla julkisilla yhteyksillään toukokuussa niin viimeiseen asti olen kuitenkin pihdannut oman loman parhainta retkikohdetta eli Lokrumin retkeilysaarta.

Lokrum_1

Lokrum on juuri se saari, jota voi ihailla rannalla lekotellen tai muurien päältä. Se erottuu myös maisemasta Srd kukkulalta käsin isona länttinä keskellä merta. Matka mantereen ja saaren välillä ei olekaan pitkä ja tuon parin kilometrin matkan taittaa vartissa puolen tunnein välein vanhankaupungin satamasta lähtevillä pienillä purtiloilla 40 kunan (5 euron) hintaan. Ja kun sää vihdoin yhtenä aamuna suosi ei tarvinut kauaa miettiä minne suunnata. Ja niinpä kohta löysinkin itseni purtilon kannelta kamera kädessä kuvaten taakse jäävää vanhaakaupunkia.

Retkeilysaarena Lokrum tarjoaa vähän kaikkeen makuun jotakin ja koska olen utelias ja kaikkiruokainen mitättömänä tavoitteena oli haikata koko saari päivässä päästä päähän ja nähdä muun muassa koko saaren tarjonta. Niinpä kun aamu yhdeksän purtilo rantautui uuteen satamaan oli aika aloittaa päiväkierros saaren ympäri.

Kasvitieteellinen puutarha

Lokrum_5

Aivan ensimmäisenä tuli ohitettua saaren kasvitieteellinen puutarha, joka esittelee välimerellistä kasvillisuutta. Tämä kuitenkin tuli skipattua tässä vaiheessa ja loppuviimein iltapäivällä oli jo niin kaikki nähnyt olo ettei sisällä tullut sitten edes käytyä. Puutarhaa sivuten maisemat kuitenkin helli matkalaisen mieltä kun vastaan hyppi pupuja ja riikinkukot esittelivät itseään parhaimmillaan. Vähän jäi myös epäselväksi oliko puutarhaan jokin oma pääsymaksunsa.

Linnan rauniot 

Lokrum_4

Lokrum_6

Kasvitieteellisen puutarhan reunamia kävellessä matka jatkui kuitenkin kohti saaren keskellä kohoavaa huippua loivaa ylämäkeä. Matkalla pusikot vihersivät ja aurinko porotti ensimmäistä kertaa kuumasti, mutta niinpä vain huippu saavutettiin. Huipulta löytyi vanhan linnan rauniot, mutta parasta oli kuitenkin huipulta aukeavat näkymät merelle ja kohti rannikkoa. Olipas taas tämänkin päivän kunniaksi yksi luksusristeilijä parkkeerautunut keskelle merta viettämään päivää Dubrovnikissa. Reunalla oli hyvä istuskella, antaa keväisen tuulen viilentää ja pitää pientä taukoa enne laskeutumista toiseen päähän saarta.

Luontopolut

Linnanraunioilta olikin aika astua luontopoluille ja jatkaa saaren kierrosta myötäillen rannikkoa. Rannikon poluilla ei ollut oikein mitään nähtävää, mutta ideana kait olikin nauttia luonnon tarjoamasta rauhasta ja aina välillä tilanteen salliessa kuikuilla alla kallioihin räiskyvää Välimerta.

Rannat

Lokrum_2

Lokrum_3

Monelle päivä Lokrumissa merkitsee rantapäivää uusissa maisemissa ja täytyy myöntää, että kun luonnonrauhan jälkeen kalliot avautuivat edessä olin minäkin aika mielissäni. Toukokuussa kalliot ymmärretysti loistivat tyhjyyttään ja merituuli pauhasi melko villinä, mutta pakkohan se oli pysähtyä ja tehdä varpaat onnelliseksi vilvoittavassa suolavedessä.

Kuollut meri – Mrtvo more 

Lokrum_3

Rannikkomaisemien ihailun jälkeen oli aika siirtyä pikkuhiljaa takaisin sisämaan puolelle ja kohti toista puolta rannikkoa ja satamaa. Kun paikkaan ei ollut suuremmin tullut tutustuttua etukäteen, ihme oli suuri kun yhtäkkiä pusikoiden takaa avautui aivan uskomattoman kirkkaana hohtava pieni poukama omien pienien silmien eteen.

Tarkemmin ottaen puskien takaa eteen avautui Kuollut meri, mrtvo more, joka ei nimestään huolimatta ole merta vaan kaunis pieni järvi. Vesi hohti kirkkaana vihreän sävyissä ja ihan pieni hetki meni sisäistäessä minnes sitä oltiinkaan saavuttu. Olipahan niin kaunis rapakko ja juuri sellainen, mitä on tullut vain valokuvissa ihasteltua. Loppujen lopuksi kalliolla istuskellessa heräsin pilvilinnoistani karmivaan lapsien räkytykseen ja totesin etten nauttinutkaan enää maisemasta yksin. Oli siis aika jatkaa matkaa. Kuollutta merta täytyi vielä päästä ihailemaan ylätasanteelta, jonka jälkeen matka jatkui metsiä pitkin takaisin kohti satamaa.

Lokrum_8

Kokonaisuudessaan aikaa saaren kiertämiseen meni reilu 5 tuntia kaikkine rentoilu ja kuvailutaukoineen ja vielä jäi paljon näkemättäkin. Ja täytyy näin jälkeenpäin sanoa, että kyllä olisi harmittanut jos tämä pieni saari olisi jäänyt näkemättä. Täällä jos jossain sai kävellä, hengittää, kuvata ja rentoutua eli toisinsanoen lomatunnelmaan pääseminen oli helppoa. Päiväretki Lokrumille oli siis ihan täysi kymppi ja ihana pako Dubrovnikin vanhankaupungin vilinästä.

Dubrovnik – kaapelihissillä Srd-kukkulalle

Dubrovnikin ympärillä sisämaassa kohoaa korkeat vuoret ja koska korkeat paikat saavat kirjurin lähinnä hyppimään innosta muurilta avautuvat maisemat vanhaankaupunkiin olivat vain alkusoittoa näkymien ihastelulle ylhäältä käsin. Miksi tyytyä vain vähän korkeaan kun voi tyytyä vielä korkeampaankin?

Srd_dubrovnik2

Srd_dubrovnik

Dubrovnikin takana kohoavan 412 metrisen Srd vuoren valloitukseen ei tarvitse edes olla vuorikiipeilijä, sillä huipulle hurauttaa muutamassa minuutissa kaapelihissillä, jonka asema löytyy helposti muurien ulkopuolelta Kralja Petra Kresimira nimisen päätien varrelta. Yhdensuuntainen lippu kustansi 70 kunaa eli noin 10 euroa, joka tuli ostettua suunnitelmissa kävellä vuorelta alas fiilistellen maisemia. Meno-paluun olisi saanut 140 kunalla ja näin ollen jos tietää käyttävänsä mennen tullen hissiä voi säästää 3 euroa.

Hississä ei ollut ruuhkaa toukokuussa ja matka oli oikein miellyttävä. Ylhäällä odotti kauniit maisemat, matkamuistomyymälä ja ravintola, joista itsellä tuli suunnattua heti maisemien pariin. Heti ensimmäiselle tasanteelle oli aivan pakko jäädä posettamaan ja fiilistelemään ennen kuin malttoi alkaa katsella ympärille.

Srd_dubrovnik3

Srd_dubrovnik4

Dubrovnikin kaupungista päin katsottuna Srd-vuoren oikealta puolelta löytyy näköalapaikka risteineen, jonka merkitys jäi itselleni hieman epäselväksi ja oikealla puolella levittäytyy Imperialin linnoituksen jämät, sekä kaunis puistoalue näkymineen. Linnoituksessa toimii tällä hetkellä museo, joka esittelee 1990-luvun alun sotaa. Tämä ei kuitenkaan kuulunut yhensuuntaisen lipun hintaan, joten näyttely jäi näkemättä.

Aava puistoalue oli koko lyhyen konsonanttirykelmän parasta antia! Näytti sille, että porukka tosiaan jämähti uuteen rakennukseen ihailemaan maisemia, sillä puistikossa kallionkielekkeillä sai seisoskella melkein yksinään nauttiessa kauas avautuvista maisemista. Sopivan kallion löytäessä oli pakko istuutua, hengähtää ja kerätä hieman voimia edessä siintävää laskeutumista varten ja olla vain vilpittömän onnellinen.

Srd_dubrovnik5

Srd_dubrovnik7

Srd_dubrovnik6

No mutta mitens se alasmeno? Kukkulalta lähtee alas siksakkia vetävä jyrkkä polku, jota pitkin oli tarkoitus vetää alas. Vähän aikaa polkua tuli yritettyä, mutta aika nopeaa todettua, että epätasainen kivinen polku ei sovellu sitten ollenkaan alasmenoon ellei halua taittaa nilkkaansa ja vyöryä potkupallon lailla alas. Tämä olisi selvästi kannattanut haikata ylös! Hätä ei ollut kuitenkaan sen näköinen, sillä google mapsin mukaan hieman etelään päin koukatessa pääsisi nätisti laskeutumaan kaupunkiin ja reitille tulisi matkaa 5 kilometriä. No mihinkään ei ollut kiire, joten tämä vaikutti aivan loistavalta suunnitelmalta.

Kuinkas sitten kävikään…? Rannikkoa myötäilevät maisemat paranivat jokaiselta askeleelta, mikä hidasti matkan etenemistä aivan huomattavasti. Samaa tahtia sisämaasta alkoi vyöryä tummat pilvet kaupungin ylle eikä aikaakaan kun sadehan sieltä tuli. Siinä sateessa kävellessä alaspäin serpentiinimutkan viedessä vuoren rinnettä kerroksen alaspäin, tuli todettua tien vievän vain moottoritielle, jossa ei ollut minkäänlaista jalkakäytävää saatika mahdollisuutta painua esim. portaita pitkin alaspäin. Muutaman kirosanan jälkeen sateen tihuttaessa ei voinut todeta kuin että ei auta kuin kävellä takaisin ylös ja hammasta purren ostaa uusi yksisuuntainen lippu kaapelihissillä alas.

Srd_dubrovnik8

Srd_dubrovnik

Srd_dubrovnik

Sade onneksi lakkasi ennen kuin ehti alkaakaan ja kuntoilun jälkeen Bosankan kylää sivuten vuoren huippu oli taas saavutettu. Pienen evästauon jälkeen autioilla portailla oli aika jatkaa matkaa ja vetää hissillä parissa minuutissa alas ja naurettua, kuinka helppoa olisi ollut vain suosiolla ostaa se kaksisuuntainen lippu.

Srd_dubrovnik

Srd_dubrovnik

Srd_dubrovnik

Näillä kokemuksilla suosittelen siis joko ostamaan kerralla menopaluun tai haikkamaan siksak polkua ylös ja ajamaan kaapelivaunulla alas. Vuorellehan pääsee toki myös esim. taksilla tai vuokra-autolla Bosanka nimistä tietä pitkin kääntyen sieltä surullisen kuuluisalta Jadranska Cestalta. Näkymiä ei ainakaan kannata jättää välistä!

Lentokonebongarin rantakaupunki Cavtat

Parikymmentä kilometriä Dubrovnikista eteenpäin löytyy muutaman tuhanneen asukkaan pieni niemeke nimeltään Cavtat. Hyvä että vuokraisäntä Toni oli ehtinyt lentokentältä kyytiin napata kun hän suositteli Cavtatia päiväretkikohteeksi ja sinnehän oli lähdettävä!

Bussi numero kymmenen heitti 35 kunan (noin 5 euroa) hintaan noin tunnissa Cavtatiin. Mitään karttoja ei toki ollut mukana, mutta melko nopeaa selkeni, että Cavtat on pieni ja idyllinen, jossa pärjäisi aivan hyvin ilman karttaakin.

Cavtatin sydän on ehdottomasti rantakatu, jota reunustaa purtilot ja ravintolat. Meno oli hiljaista talot ihanan pastellisia ja tunnelma sopivan kiireetöntä. Iski niin Montenegro vibat kuin vain olla ja voi ja siksi ehkä ihastuinkin tähän ihan heti. Keskikohdassa katua oli pieni aukion kokoinen viritelmä turisti kauppoineen ja päästä löytyi pieni kirkko. Ei siis oikeastaan yhtään mitään, mutta siltikin niin paljon.

cavtat_1

cavtat_2

cavtat_3

cavtat_5

Kirkolta lähti mukava retkeilypolku niemen ympäri, joka piti päästä toki kiertämään. Rannikkoa myötäilevää tietä olis ollu melko huippua päästellä menemään pyörällä, mutta tällä kertaa täytyi tyytyä vain ihan omiin jalkoihin. Salmea kiertämällä löytyi kauniita kallioisia rantapoukamia, joista heti ensimmäiselle piti toki päästä fiilistelemään ja bongailemaan lentokoneita, sillä Dubrovnikin kenttä sijaitsee, tästä kylästä vain noin 5 kilometrin päässä!

SAM_3685

Niemen kiertävä reitti vei takaisin lähtöpisteeseen eli bussiasemalle, joten seuraavaksi suunta oli kohti korkeuksia eli niitä pienellä kukkulalla sijaitsevia muutamia katuja, mistä koko kaupunki oikeastaan koostuu. Kaduilla oli aavemaisen hiljaista ja se pienikin elämä, mitä rantakadulla oli jäi rantakadulle.

Kukkulalta löytyy myös Cavtatin ainoa nähtävyys nimittäin hautamausoleumi, joka on rakennettu Cavtatin korkeimmalle kohdalle. Hautausmaissa on aina sitä jotain ulkomailla ja tämä oli kyllä niin komealle paikalle rakennettu, että ihan näkymienkin takia oli käymisen arvoinen paikka.

cavtat_6

cavtat_7

cavtat_8

Koska tämänkin jälkeen oli vielä virtaa päätettiin vielä lähteä kiertämään Cavtatin toinenkin retkeilyniemi ympäri, jossa sijaitsee Cavtatin hulppea Croatia hotelli omine rantoineen. Toiselta puolen rannikkoa näki hyvin Cavtatin siluetin ja lisää rannikkomaisemaa. Noin muuten reitti meni täysin kallioiden ja pusikoiden välissä ja tarjosi ainakin luonnonrauhaa. Toki loppuhuipennukseen kuului eksyminen hotellin tiluksille, mutta kukapa siitäkään välitti kun tällainen onneton turisti vain kamera sylissä etsi reittiä aitojen toiselle puolelle.

cavtat_9

cavtat_10

cavtat_11

Cavtatin reissu oli hyvä päättää ravintolalounaaseen merinäkymillä rantakadulla ja sopivasti iltapäivällä juuri ennen sadetta oli hyvä ottaa bussi takaisin kohti Dubrovnikia. Eihän se Toni turhaa kyläpahasta kehunut. Jos yhtään tekee mieli pois Dubrovnikin hulinoista tai hakusessa on vaikka ihan kokonaan rauhallisempi lomakaupunki niin tässä olis esimerkiksi yksi sellainen!

Dubrovnik – muurikierros ympäri kaupungin

Dubrovnikin kiertää ympäri vahva muuri ja koska muurille on mahdollisuus päästä hyppimään tilaisuuttahan ei voinut jättää käyttämättä suolaisesta hinnasta huolimatta. Muureille on kolme käyntiä ympäri kaupunkia ja hintaa lipulle tuli opiskelijana (sama hinta myös lapsille ja eläkeläisille) 30 kunaa (noin 4 euroa) ja vastaavasti aikuisen lipuke olisi kustantanut 120 kunaa eli noin 17 euroa.

Dubrovnik_citywalls1

SAM_3595

Dubrovnik_citywalls2

Muurivierailu tuli ajastettua tarkoituksella myöhäiseen iltapäivään, jotta valtavat ihmislaumat olivat ehtineet jo häipyä kaupungista ja voin sanoa, että kerrankin kannatti olla järkevä eikä tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä. Muurin kiertämiseen kannattaa varata aikaa, juotavaa, eväitä, päähinettä ja mitä ikinä, sillä voin kuvitella kuinka kesäkuumalla aurinko porottaa just eikä melkeen ja voi viedä voimat siinä aavaa muuria ja ylämäkiä kävellessä. Ihan heikko jalkaisimmille kierrosta ei voi myöskään suositella, mutta noin muuten semmosella peruskunnolla muurit on aivan täysin haltuun otettavissa.

Oma kierros tuli aloitettua Pile-portin tuntumasta, sillä olin etukäteen lukenut siinä päässä olevan raskaimman nousun ja toki halusin nousut alkuun, jottei lopussa voimat hyydy. No täytyy todeta, että nousu ei ollut yhtään minkäänlainen verrattuna moneen muuhun nyppylään, mutta suoraan pääkadulle Placalle avautuvilla näkyvillä oli hyvä aloittaa kierros.

dubrovnik_citywalls_6

Pileportilta kiertosuunnaksi oli merkattu myötäpäivään menevä kierros ja näin ollen muuri vei loivasti kohti merenrantamaisemia ja siellä sijaitsevia muutamia terassipaikkoja. Lokrumin saari erottui selvästi muuten tyynestä merimaisemasta ja lämpimämmällä säällä terassilla istahtaminen ja fiilistelyhetken pitäminen olisi ollut enemmän kuin pakollista. Muurien ulkopuolelle maisemaa  jäi koristamaan mun koko kaupungin suosikkipaikka Lovricenakin linnoituksen maisemat ja pieni rantapoukama. Tällä kertaa maisema oli kiva nähdä toisesta suunnasta katsoen.

Muurin kääntyessä mereltä horisontissa alkoi pilkottaa rannikkomaisemat, sekä Dubrovnikin pieni kaupunkisatama. Samalla löytyi myös täydellinen tasanne, jossa pitää lepotaukoa ja katsella alla kaupungissa liikkuvia ihmisiä.

dubrovnik_citywalls_7

Dubrovnik_citywalls_8

Loppukierros meni kävellessä rannikon puoleista muuria kuikuillen muurien sisälle ja katsellen kaupunkikuvaa korkeammista muureista. Tulipa samalla myös todettua katujen olevan todella niin kapeita, että oman kotikadunkin hahmottaminen oli yllättävän haastavaa.  Loppukierroksen parasta antia olikin ylhäältä ränsistyneiden talojen zuumailu symmetrisine kattoluukkuineen. Kun rauhassa tallaili menemään hiljentyneen kaupungin yllä ei jäänyt kyllä ollenkaan epäselväksi, miksi Dubrovnikia niin kovin kehutaan.

Dubrovnik_citywalls_12

Dubrovnik_citywalls_9

Dubrovnik_citywalls_10

Dubrovnik on todella kaunis kun sitä katsoo oikeasta paikasta oikeaan aikaan