Browsing Category

Iso-Britannia

Ruokamatka Manchesterissa

Manchesterista tulee varmasti monille ensimmäisenä mieleen jalkapallo ja teollisuudesta nuhjuuntunut kaupunkimaisema. Mutta kuoren alla on niin paljon muutakin. Yksi näistä asioista oli ruoka, ruokapaikat, baarit, kahvilat ja yleensäkin joka kulman takana sijaitsevat ravintolat, joissa olisi saanut mahan täyteen ja suut makeaksi. Kolmeen päivään ei tietenkään jokaista Manchesterin kuppilaa ehtinyt kiertää, mutta huolellisella taustatyöllä uskon että löysimme juurikin ainakin tälle seurueelle sopivimmat Manchesterin parhaimmat ruokapaikat ja elämykset. Tältä näytti siis ruokamatka Manchesterissa.

Aamupala – Muna-pekonia, hipsteri toastia, vegaanilättyjä vaiko lihapataa?

Aamupala on aina oma suosikkini. Kotona se on aina kaurapuuroa, mutta lomalla voi aina tehdä poikkeuksia. Kolmen päivän lomaan mahtui tietenkin siis kolme aamupalaa, jonka myötä saanen esitellä teille myös kolme vartenotettavaa aamupalapaikkaa Manchesterista. Ja koska tämä matkaseurue koostui kahdesta henkilöstä, saimme toki kokonaisuudessaan kuusi erilaista aamupala-annosta eteemme loman aikana nautittavaksi ja kokeiltavaksi.

Cafe North ja täydellinen avokado leipä

Jos minulta kysytään reissun ehdotonta suosikkia, on se ehdottomasti Cafe North, jonka avocadoleipäset sitruunalla, tuoreilla kirsikkatomaateilla ja uppomunilla oli jotain sellaista ettei ole pitkään aikaan tullut koettua. Kun tämän makukokonaisuuden huuhteli alas vielä tuorepuristetulla appelsiinimehulla, enempää en olisi voinut toivoa. Paikka itsessäänkin oli perinteisen ulkonäkönsä kätköissä oikein viihtyisä ja näkisin itseni käymässä täällä ihan kaakaokupillakin.

Lista: https://www.cafenorth.co.uk/menu

The Coffee Pot – Perinne aamiaisesta merentakaisiin lättyihin

The Coffee Pot on rankattu monen monituisissa listoissa Manchesterin parhaaksi paikaksi peri Brittiläisen aamupalan nauttimiseen. Koska tämä oli kaverille elinehto menimme toki paikan päälle katsomaan miten munat ja pekonit papuineen on lautaselle oikein aseteltu. Kaveri oli tyytyväinen ja minä olin tyytyväinen toiseen ääripäähän nimittäin makeisiin amerikkalaisiin pannukakkuihin, jotka valmistettiin vieläpä vegaanisena. Iso kasa lättyjä marjoilla, hillolla ja kruunattuna kookoslastuilla oli ihanan överi aloitus loma-aamuun. Ehdottomasti jatkoon siis. Sekä Brittilautanen, että vegelätyt.

Lista: https://www.thekoffeepot.co.uk/menus

Pot Kettle Black – Kahvila aamupala

Pot Kettle Black kahvila sijaitsee ihanassa miljöössä vanhassa rakennuksella aivan pääkadun varrella. Söin itse täällä toisen avocado leivän, joka ei enää millään vetänyt vertojaan Cafe Northin tarjoilulle. Tämä oli niin pieni, että melkein hintaan nähden alkoi itkettää. Kaveri sen sijaan tilasi jonkin sortin itämaisen jauhenlihapadan, joka oli kaikin puolin hyvin mielenkiintoinen. En tiedä pidinkö tästä itse aamupalana. Sen sijaan jälkiruoaksi tilaamamme suolakinuski brownie oli makuja räiskyvä ja niin mukavan makea, että melkein suosittelisin tätä paikkaa kahvilana makean ennemmin kuin suolaisen kera. Aamupalaa menisin ensi kerralla nauttimaan jonnekin muualle, sillä Manchesterin taso on oikeasti niin korkea.

Lista: https://www.potkettleblackltd.co.uk/barton-arcade/about/#

Sunday roastia ja kaupungin parasta illallisburgeria

Loma ja eri tasoiset illalliset kuuluvat myös kaupunkilomilla hyvin yhteen. Tällä lomalla me söimme kaksi hyvin erilaista illallista oikeastaan ihan sattumalta. Sunday Roastia vanhassa tyylitellyssä kivitalossa, sekä mehukasta burgeria baarimaisen hipsterissä ilmapiirissä.

The Refuge ja Sunday Roast

The Refugen miljöö on ihanan tyylitelty. Vanha kivitalo on täynnä kauniita yksityiskohtia kattokruunuineen ja tila on jaettu erinomaisesti erilaisiin osiin. Baaripuoli on avoinna kaikille ilman pöytävarauksia, talvipuutarhan puolella voi istuskella nauttien kasveista, mutta me halusimme tänne nimenomaan syömään illallista illallistilan puolelle. Refuge vaatii melkeinpä pöytävarauksen ainakin kiireisinä viikonloppuina. Tämän opimme kantapään kautta kun yritimme paikalle ilman, mutta päädyimme sitten tekemään varauksen seuraavalle päivälle sunnuntaille sopivasti Sunday Roastia nauttimaan. Tuo ihanan Brittiläinen annos oli suunniteltu kahdelle ja maksoi 39 puntaa. Pidimme tätä hyvin kohtuullisena sen laatuun ja koko paikan tyyliin nähden. Ihmettelen edelleen miten näin perinteisestä kotiruoasta olikin saatu aikaan näin maukas kokonaisuus. Myös palvelu täällä oli moitteetonta. Ihana paikka, josta haluan vielä joku päivä testata myös baarin puolen!

Lista: https://www.refugemcr.co.uk/menus/

Almost Famous ja mehevät burgerit

Mikään loma ei ole itsensä ilman pientä hampurilaishetkeä suussasulavine makuineen. Manchesterissa valikoimaa olisi ollut enemmänkin, mutta loppu viimein valitsimme testattavaksi Almost Famousin burgerit. Myös tänne oli viikonloppuna 45 minuutin jono, mutta päätimme odottaa sillä nämä burgerit oli saatava. Yhteisistä tiloista yläkerrasta löytyi baaritila, jonne pöydän vapautumista sai mennä odottamaan. Baari mainosti arki-iltojen happyhouereita, mutta väkeä oli kuin pipoa viikonloppuna ilman alennuksiakin. Yhtien juomien jälkeen saimmekin tekstiviestin meille valmistuneesta pöydästä ja siirryimme takaisin alakertaan itse hampurilaiskokemusten pariin.

Vaikka paikka oli aivan tupaten täynnä, palvelu oli ripeää, ruoka tuli nopeaa ja ne hampurilaiset olivat todella suussasulavia ja niin isoja. Tilasimme ristikkoperunoita, sekä perinteiset pekoni-juusto ranut kylkeen ja voin sanoa, että täältä ei voinut lähteä kuin onnellisena mahaa laahaten. Hinta oli hiukan korkea 20 puntaa ranujen ja juoman kanssa, mutta ehdottomasti koko rahan arvoinen. Ihan piti jälkikäteen miettiä, olenko koskaan aiemmin syönyt näin hyvää burgeria ja täytyi todeta että tämä kokemus meni ehdottomasti sinne kokemusten kärkikasteihin.

Lista: http://www.almostfamousburgers.com/index.html

Ja niitä muita burgerpaikkoja… Jos meillä olisi ollut aikaa olisimme halunneet testata myös Solitan ja V Rev Vegan Dinerin, joka sanoo tarjoilevansa kaiken vain ja ainoastaan vegenä.

Drinkkejä ja iltapäiväteetä kattoravintoloissa

Kattobaarit ja ravintolat kuuluvat suurkaupunkeihin ja niitä pitää päästä kurkkailemaan aina mahdollisuuden eteen tullessa. Yllättäen tämäkään ei ollut haaste Manchesterissa, joka onnistui yllättämään useilla korkeilla pilvenpiirtäjillä ja mahdollisuuksilla maisemien ihailuun. Loppujen lopuksi päädyimme käymään kahdessa eri tornissa.

Cloud 23 ja iltapäiväteetä panoraamanäkymillä

Beetham tornista Hilton hotellin yläkerrasta löytyy Cloud 23 ravintola, joka on tunnettu sekä cocktaileistaan että perinteisestä iltapäivätee kattauksestaan. Me varasimme pöydän etukäteen iltapäiväteelle auringonlaskun aikaan ja saavuimme paikalle ajallaan. Palvelussa oli kuitenkin hieman toivomisen varaa, sillä joko se oli nuori ikä ja päivän aikana rähjäytynyt ulkomuoto tai muuten vain huono organisointi, sillä jouduimme odottamaan palvelua reilun puolituntia ennen kuin pääsimme itse asiaan ja saimme vihdoin tarjoilijan. Tämän jälkeen homma alkoikin luistaa ja itse iltapäivätee oli paljon täyttävämpi ja herkullisempi kun olisimme ikinä voineet kuvitella. Kallis hinta ei kuitenkaan vastannut palvelua, joten vaikka paikka oli idyllinen ja ruoka ja tee maukasta, laski tämä sen verran pisteitä että en tiedä palaisinko toisten.

Lista: https://www.cloud23bar.com/

20 Stories – Cocktail Bar

En liioittele, jos sanon Spinningfieldsin alueelta löytyvästä 20 stories ravintola-baarista olevan Manchesterin parhaimmat ja tunnelmallisimmat näkymät. Pienet yksityiskopit, ulkona oleva rooftop puoli ja rauhalliset ravintolatilat loivat aivan uskomattoman tyylikkään tunnelmallisen kokonaisuuden, jossa oli vielä kaiken lisäksi ihanan paljon elämää viikonloppuisena alkuiltana. Ylös kivutakseen ei tarvitse pöytävarausta, eikä sinne ole myöskään minkäänlaista hissimaksua. Me ostimme juomat, istuimme alas riipputuoliin tuijottamaan tummenevaa kaupunkisiluettia ja nauttimaan loma illasta. Kuitenkin periaatteessa ylös voisi myös kivuta ihan vain maisemienkin takia, jos budjetti ei anna periksi ostaa ylhäältä yhtään mitään. Tätä voin kuitenkin suositella kaikille panoraamanäkymistä pitäville.

Lista: https://20stories.co.uk/

Herkuttelua överipirtelöillä ja joulumarkkinoilla

Tällaista mahtui siis muutamaan päivään ja pakko vielä mainita ne kaikki ihanat herkut joulutoreilla, joissa Manchester onnistui yllättämään myös positiivisesti. Näistä kokemuksista voit lukea täältä. Joulutorien lisäksi Manchesterin övereimmät pirtelöt löytyivät Black Milk Cerealista, jonka listalla komeili elämäni parhaimpiin kuuluvien pirtelöiden lisäksi varteenotettavia överivohveleita. Tämä jos joku oli hyvä tapa päättää pieni kaupunkiloma ja selättää makeannälkä pienen hetken ajaksi.

Tällaista siis Manchesterissa ja melkeimpä voin siis sanoa, että kaikille löytyy kaikkea ja edes minunlaiseni nirson tuskin tarvitsee nähdä nälkää. Hyviä ruokamatkoja Manchesterissa!

Tasapainoinen reissuvuosi 2019

Niin se vain yksi vuosi on taas päättymässä. Ja sehän toki meinaa taas vuoden yhteenvetoa täällä blogin puolella! Jos viime vuosi oli vähän turhankin lennokas, on tämä vuosi ollut mukavan tasapainoinen ja vain parantunut edetessään. Mutta vaikka elämä on alkanut ottaa balanssia, ei se ole kuitenkaan tarkoittanut mitään ultimaattista kotihiiriytymistä. Päinvastoin. Tänä vuonna on tuntunut, että aika töiden, opiskelujen, ystävien, rakkaiden ihmisten ja matkojen parissa on jakautunut juuri sillä tavalla mitä olen halunnutkin. Ja ne matkat… Tällaisia unohtumattomia seikkailuja niitä mahtui tähänkin vuoteen.

Helmikuu – Kap Verde ja Salin saari + Ylläs

Reissuvuosi käynnistyi tänä vuonna helmikuussa suuntaamalla konkurssiinkin menneen Thomas Cookin kyydillä Kap Verden Salilla nauttimaan valkoisesta hiekkarannasta ja pienen Santa Marian rennosta elämästä. Viikko Kap Verdellä oli juuri sitä mitä helmikuinen Kaksu kaipasi ja Suomeen palasi hieman elävämpi tyttö valmiina odottamaan vierasta Espanjasta saapuvaksi.

Madrileño laskeutuikin Oulunsalon lentokentälle helmikuun lopulla ja nautimme viikon verran lumimaisemista sekä Oulun seudulla, että Lapin ihmemaassa Ylläksellä. Huiputimme muuan kukkulan ja kävimme nauttimassa Husky-koirien vauhdista erämaassa. Loman kruunasi koko vuoden parhaimmat revontulet. Tämä oli ensimmäinen oikea Lappi lomani eikä varmasti viimeinen.

Lisää Kap Verden Salista täällä, klik. 
Matkakertomukseni Ylläkseltä täällä, klik. 

Toukokuu – Romania ja Bulgaria 

Seuraavaa reissua saikin odottaa kevääseen asti, kun BlueAir lennätti edullisesti Romanialaisella laadulla Bukarestiin. Romaniassa stereotypiat saivat kyytiä, kun Bukarestin pariisimainen tunnelma ja halpa hintataso ihastuttivat ja kun Transilvanian vanhat kaupungit olivat kuin suoraa satukirjoista. Sentää Romanian rannikkomaisemista Constantasta löytyi ripaisu rähjäisyyttä ja siitä olikin hyvä jatkaa rajan yli kohti Bulgariaa. Varnasta löytyi ihanan raikasta rantatunnelmaa ja todella viihtyisä suuri kaupunki. Enpä tuon pari päiväisen jälkeen ole enää ihmetellyt Kultahietikon suosiota kesälomakohteena.

Heinäkuu – Roadtrip Bretagnessa

 Kesä meni uusien työkuvioiden parissa, mutta viikon ansaitulle lomalle tuli suunnattua ystäviä tapaamaan Ranskan Bretagneen. Ja voi että se reissu oli ihana! Ystävien seura ja pienet merenrantakylät kuten St. Malo ja Dinan olivat juuri sitä mitä kesälomalta olin kaivannutkin. Samalla vierailimme Ranskan suositussa turistirysässä Mont Saint Michelissä ja päätimme reissun yhdessä Bretagnen pääkaupunkiin Rennesiin.

Kesällä tuli tehtyä myös useita lähiseudun päiväreissuja. Näistä mieleenpainuvimmaksi ajatukseksi onkin jäänyt tuo kauniiden paikkojen kirjo tässä ihan tunnin päässäkin. Katsokaa nyt esimerkiksi näitä Raahen pastellitaloja tai tätä Iin vanhaa puutalokorttelia. Ja nämä Siikajoen hiekkarannat ovatkin jo jokavuotinen perinne.

Lokakuu – Etelä-Korean Soul

Kesän työurakka kääntyi opintoihin, mutta lomalle oli kuitenkin päästävä katselemaan aina yhtä ihanaa Aasiaa. Soulissa riitti vilinää ja sää oli kuin Suomessa kesän parhaimpana aikana. Viikon aikana Soul ehti näyttää toimivuutensa, siisteytensä, uskomattomat markkinansa ja toinen toistaan erilaisempia kaupunginosia. Samalla tuli testattua myös hassu kylpylä Korean tyyliin. Voi kun pääsisi takaisin!

Marraskuu – Jälleennäkeminen Tallinna + Helsinki + Rovaniemi

Marraskuussa jos joskus oli viimeistään tunne, että elämä on juuri sellaista kuin sen pitääkin. Ei edes harmaus saanut tässä marraskuussa masennusta päälle. Vielä paremman tästä marraskuusta kuitenkin teki meksikolaisen ystäväni saapuminen Suomen maaperälle ja pieni yhteinen loma vieraillen Helsingissä, Tallinnassa ja Rovaniemellä. Toivon todella, ettei seuraavaa jälleennäkemistä tarvitse odottaa seuraavaa kolmea vuotta ja toivon myös että saisin jaettua teidänkin kanssanne enemmän noita tunnelmia tässä piakkoin!

Joulukuu – Manchester, Iso-Britannia

Viime jouluna pakenin elämääni  ystävieni luokse Wieniin ja ihastuin joulumarkkinoihin. Tänä vuonna halusin toteuttaa jotain samanlaista ja joulumarkkinakohteeksi valikoituikin Manchester. Reissu oli niin onnistunut, että vieläkin muistelen noita hetkiä hymyssä suin. Enpä olisi uskonut että keski Briteistä löytyisi jotain noin viihtyisää ja monipuolista. Ja mainitsinko vielä edes että tämä jos joku kaupunki oli herkkusuun paratiisi!

Kahdeksan maata, 32 päivää…

Tästä nopeana yhteenvetona voi laskea, että vuosi toi tullessaan kahdeksan valtiota Suomi mukaan laskien, joista kolme oli itselleni uusia. Samalla saavutin 45. maani ennen 25-vuotta tätä elämää. Näiden reissujen aikana yhdensuuntaisia lentoja tuli otettua 20 kappaletta, Tallinnassa tuli käytyä laivalla ja Ranskassa tuli puksutettua lisäksi junalla. Omituisinta tässä vuodessa oli kuitenkin se, etten astunut kertaakaan Espanjan maan kamaralle. Ensi vuonna on ehkä pakko!

Juuri niin tasapainoinen vuosi kuin vain pystyin kuvittelemaan. Toivon, että tämä sama positiivinen energia ja jonkinlainen sisäinen rauha säilyisi myös uudelle vuodellekin. Ja tottakai toivon myös, että myös seuraava vuosi tuo matkani varrelle unohtumattomia matkaelämyksiä. Ainakin se alkaa parhaalla mahdollisella tavalla jo heti tammikuussa Dominikaanisen Tasavallan auringon alla.

Ei muuta kuin ihanaa uutta vuotta teille kaikille lukijoille ja jatketaan reissailua myös ensi vuonna! 

Lue täältä muiden vuosien koonnit: 2013, 2014, 2015, 2016, 2017, 2018

Joulumarkkinoilla Manchesterissa

Joulukuu on höyryävän glögin ja piparin tuoksun aikaa. Joulukuu on myös erinomaista aikaa suunnata jonnekin Euroopan suurkaupungeista pitkälle viikonlopulle ihailemaan maailmankuuluja joulutoreja. Viime vuoden Wien oli ensikokemukseni suuren maailman joulutoreista ja koska reissu oli ihan nappi surkeasta säästä huolimatta, halusin tänä vuonna kokea jotain samanlaista.

Tänä vuonna joulumarkkinoita valloitettiin siis kolmen päivän ajan Ison-Britannian keskiosissa Manchesterin kaupungissa. Ja vaikka kohde valikoituikin tänä vuonna lähinnä halpojen ja lähikentältä lähtevien lentojen perusteella, ei se olisi voinut mennä markkinoiden osalta enempää nappiin. Eikä ihmekään, sillä tietoa markkinoista etsiessä, joka puolella tulee vastaan lause ”Brittien paras”.  Ja sen verran laajat ja hyvät ne olikin, että jos vielä joulumarkkinoille tekee mieli niin miten olisi kliseisten keski-Euroopan kohteiden sijasta esimerkiksi nämä markkinat Manchesterissa?

Historialliset joulumarkkinat Corn Exchangella ja lasten aktiviteetteja katedraalilla

Corn exchangen aukio löytyy Manchesterin keskustan pohjoisosista läheltä suuria ostoskeskuksia ja esimerkiksi jalkapallomuseota.  Meidän hotellimme (roomzzz corn exchange) sattui sijaitsemaan juuri tämän aukion edessä, joten luonnollisesti myös markkinat eivät jääneet yhtenäkään päivänä näkemättä. Jos täällä valmistettiin aikoinaan maissia maailmalle, tänä päivänä Corn Exchangelta sai oikeastaan kaikkea. Käsitöinä täällä myytiin pipoja, lapasia ja muita talven lämmikkeitä. Pieni food court hurmasi glögipisteillään, suurella bratwurst kojulla, sekä intialaisilla tortilloilla.

Corn exchangen markkinat jatkuivat mukavasti myös alas katedraalille, jossa pienten markkinoiden lisäksi tarjolla olisi ollut jääbaaria, luistelukenttää ja lapsille joulupukin taloa missä vierailla. Nämä markkinat osoittautuivatkin omasta mielestäni kaikkein lapsiystävällisimmiksi jo ihan sivuaktiviteettiensa ansiosta.

Albert Square joulujuomien ystäville

Albert Squaren markkinat olivat suuret ja ruuhkaiset. Ehdottomasti ruuhkaisimmat koko Manchesterissa. Se kertonee myös näiden markkinoiden koosta ja laadusta ja ehkä myös Brittien tapaan laajasta juomatarjonnasta. Tältä aukiolta löytyi nimittäin juomakojuja yhden käytävällisen verran ihan edes mainitsematta tuulimyllyn malliseen taloon muotoiltua joulubaaria. Mutta vaikka juoma ja aikuisten huvit näyttivät selvästi olevan täällä se pääjuttu, löytyi täältä myös pikkupurtavaa, kuten herkullisia juustoja, makkaroita, pannukakkuja, macaronsseja ja kaikkea siltä väliltä.

New Cathedral street / Exchange street / St. Ann’s square

New Cathedral street, Exchange street ja St. Ann’s squarein joulumarkkinat muodostivat yhdessä pitkän markkinoiden ketjun. Kaikki näistä markkinakaduista olivat hyvin samanlaisia, vaikka opaskirja antoikin näille omia teemojaan. St. Ann’s:n piti olla erikoistunut saksalaisiin herkkuihin samalla kuin New Cathedralin ja Exchange streetin piti olla täynnä lahjaideoita. Oli teemat mitä tahansa, minusta näistä kaikista löytyi kaikkea ihanaa lahjoista ruokakojuihin ja glögivaunuihin. Lahjojakin olisi löytynyt jos sellaisille olisi ollut tarvetta.

Piccadilly Gardens ja valtava joulupukki

Piccadillyn aukio on yksi Manchesterin pääaukioista ja yksi ehdottomasti näyttävimmistä suihkulähteineen. Näin joulun kunniaksi aukio oli saanut koristeekseen valtavan joulupukkivalopatsaan ja keijuja. Näillä eväin Piccadilly veikin ehdottomasti voiton koristeellisuudessaan ja tunnelmassaan. Itse joulumarkkinakojuissa täällä olikin keskitytty lähinnä katuruokaan ja vain muutamaan kojuun, mikä oli joidenkin ruuhkien jälkeen ihan vain tervetullutta. Tänne minä voisin tulla myös lasten kanssa sen rennon tunnelman saattelemana.

Joulumarkkinoita ostoskatu Market Streetillä

Jopa Manchesterin kuumimmalta ostoskadulta löytyi joulukojuja luomaan tunnelmaa. Vaikka kojuja oli vain muutamia, täällä olisi ollut helppoa yhdistää joulumarkkinatarjonnan katsominen myös muutenkin vaihtoehtoisen muodin ja lahjaostosten tekemisen kanssa yhteen.

King street, Brazennose street ja lista vain jatkuu…

Lisää joulumarkkinatunnelmia löytyi vielä ainakin King Streetiltä, jossa vierailimme pariinkin otteeseen. Näiden markkinoiden teemana oli Italia ja Ranska, joten tarjolla oli herkullista pitsaa, perunoita, ja esimerkiksi Marseillen saippuaa. Mutta kuten muuallakin, ei täälläkään markkinat jumiutuneet vain teeman ympärille. Niinpä mekin löysimme itsemme kuitenkin syömästä halloumi ranuja kreikkalaisesta kojusta. Brazennose on vastaavasti hieman pienempi ja rauhallisempi markkinakatu ja hurmaava sellainen varsinkin Albertin aukion järkyttävien ruuhkien jälkeen.

Muuta huomioitavaa markkinoilta

Kuten varmasti tuli jo selväksi, Manchester on täynnä joulumarkkinoita, joista saa parhaiten irti ilman suunnitelmia ihan vain kaupunkikävelyiden aikana. Keskusta on kompakti, joten välimatkat ovat helppoa taittaa jalan ilman suurempia suunnitelmia. Markkinat ovat auki joka päivä noin ilta yhdeksään ja luonnollisesti viikonloppuisin väkeä on joka paikassa kuin pipoa ja meno vain vilkastuu iltoja kohden. Jos siis markkinoista haluaa nauttia väljemmin, esimerkiksi tiistai aamupäivä voisi olla melko hyvä ajankohta. Toisaalta lauantai ilta tarjoaa sitä aitoa brittitunnelmaa ihan joka puolella.

Hintataso markkinoilla oli kohtuullinen riippuen täysin tuotteista. Glögimuki maksoi paikasta riippuen noin 3 puntaa (4 euroa) ja kuten markkinnoilla yleensä, tämän lisäksi asiakkaan tuli maksaa 3-4 punnan deposit maksu saamastaan mukista. Joka vuosi kaupungilla on kaksi teemamukia, jotka voi joko palauttaa saamalla tuon depositin takaisin, tai sitten sen voi pitää mukavana muistona matkasta tai joulumarkkinoista. Isoja suklaasuukkoja lähti punnalla (1,20 eur), käsintehtyä fudgepatukkaa kolmella (4 euroa) ja katuruoka oli 7-12 punnan arvoista (9-14 eur).

Tämän parempaa joulutunnelmaa kaupungissa ei olisi kuitenkaan voinut saada ja ne kuuluisat tuliaisetkin tarttuivat helposti käteen kävellessä muiden herkkujen ohessa. Olin yllättynyt kuinka herkullisia ja laadukkaita leivonnaisia ja jälkiruokia alueella oli tarjolla ja kuinka ihan joulukrääsän rakastajallekin olisi ollut joulupalloja ja blingblinggiä mistä valita.

Tämän myötä ei voi kyllä muuta sanoa kuin että Manchesterille kaupunkina ja erityisesti joulukaupunkina suuri suositus!

Cornwallia pyöräillen Camel Traililla

Jo ennen Brittireissua olin päättänyt, että Cornwallin osuudella haluan a) nähdä mahdollisimman paljon rannikkomaisemaa b) nähdä myös sisämaan nummia c) käydä edes yhdessä pienessä kyläpahasessa ja d) suorittaa jonkun pienen vaelluksen. Koska rannikkomaisemissa tuli hyörittyä jo Newquayssa ja St. Ivesissa päätin yhdistää loput haaveeni samaan pakettiin ja siihen löytyikin varsin mahtava ratkaisu nimeltään Camel Trail Pohjois-Cornwallin nummi- ja jokimaisemissa.

Kotona luin, että Camel Trail on hieman alle 30 kilometriä pitkä ulkoilureitti meren rannalla sijaitsevasta Padstowsta sisämaan Wenfordbridgeen. Pettymyksekseni nimestä huolimatta tiellä ei suinkaan ollut odotettavissa kameleita vaan lähinnä hevosia, kävelijöitä, pyöräilijöitä ja kaikkea siltä väliltä. Myöhemmin itselleni kuitenkin selvisi, että hienolla nimellä on kuitenkin tarkoitus, sillä reitti mukailee Camel joen rantaa ja käytöstä poistettua rautatietä.

Wadebridge

Päivässä itselläni ei ollut todellakaan aikaa lenkkeillä 30 kilometriä suuntaansa, joten kun paikan päällä selvittelin yhteyksiä päätin hurauttaa bussilla pohjoisrannikolle Padstowiin, ottaa kyläpahasessa pyörän alleni ja päristellä jokimaisemissa sisämaahan noin 10 kilometrin päähän Wadebridgeen.Ja siinähän sitä olikin suunnitelmaa kerrakseen!

Kovin oli taas bussilla kulkeminen hurauttamisesta kaukana, sillä nämä maalaisbussit saivat 30 minuutin matkaankin kulumaan puolitoistatuntia. Kaiken lisäksi bussit kulkevat vain reilun tunnin välein 7-17 välillä maanantaista lauantaihin ja sunnuntaisin välillä on tarjolla kokonaiset kolme vuoroa. Kyyti kustansi 5 puntaa mennen tullen ja matkalla sai ihastella koko ajan edestä niitä odottamiani maalais- ja nummimaisemia.

Padstow

Padstow

Padstow_1

Padstow_2

Padstow_3

Padstow näyttäytyi kirkkaana ja hurmaavana pienenä kylänä. Tilastot väittävät kylässä asuvan yli 4000 ihmistä, mutta rantaa pitkin satamaan ja pieneen keskustaan kävellessä tunnelma oli niin kauniin kylämäinen, että epäilen lukua ihan kunnolla. Padstown keskusta koostuukin satamaa myötäilevästä rantakadusta, sekä ihan vain muutamasta kapeasta sivukadusta, jotka täyttyvät ruoka-aikaan täydellisistä tuoksuista, sekä take away fisusipsejä kantavista ihmisistä. Laitoinkin merkille, että aurinkoisen ja lämpimän päivän kunniaksi eläkeläiset olivat kokoontuneet sataman penkeille evästämään ja vaihtamaan kuulumisia oikein toden teolla. Havainnointihetkien jälkeen noudin itselleni matkainfosta kartan, suuntasin kohti pyörävuokraamoja, vuokrasin itselleni 15 dollarilla kulkupelin ja suuntasin kohti Camel trailia ja sisämaata!

8 kilometrin matka kohti Wadebridgeä sujahti laskuveden ja nummien muokkaamissa luonnonmaisemissa ja koska olin päättänyt tehdä kuvauspysähdykset vasta paluumatkalla saavutin kyläsen pyörällä päästellen noin 30 minuutissa. Vaikka Wadebridge on vain muutamaa tuhatta asukasta isompi kuin Padstow, sain jo heti porteille päästyäni mielikuvan paljon vilkkaammasta keskittymästä ja pienen jokikierroksen jälkeen päätinkin jättää pyörän keskusaukiolle parkkiin ja tutustua kylään jalan.

Wadebridge

Wadebridge_1

Wadebridge2

Wadebridge4

Iso ei ole Wadebridgenkään keskusta, mutta sitäkin viihtyisämpi. Kaukana olivat kaikki kansainväliset liikkeet ja katujen varret olivat täyttäneet paikalliset överi kermaiset leipomot ja pikkuputiikit, joissa näyteikkuna oli mietitty sitten viimeisen päälle. Täältä kuitenkin puuttui sellainen samanlainen elämänmeno kuin lähtöpisteestä Padstowsta, joten pienen kävelykierroksen jälkeen nappasin eväitä paluumatkaani varten ja suuntasin takaisin pyörälle.

Camel trail

Paluumatkassa kuluikin huomattavasti enemmän aikaa pysähdellessä nauttimaan hiljaisuudesta vihreänä loistavissa nummi- ja jokimaisemissa. Kävin hyppimässä laskuveden jokimaisemissa, kiipesin kukkulalle evästauolle ja kävin tirkistelemässä sopivan etäisyyden päästä lampaita. Tää oli juuri sitä mitä olin odottanutkin ja taisin paikan päältä snäpätäkkin, että nuo on niitä hetkiä, milloin sitä tajuaa, että jokainen sijoitettu penni on ollut rahansa arvoinen. Näin jälkeenpäin ainoa harmi on se, ettei aika riittänyt vetämään koko Camel trailia.

Wadebridge7

Padstowssa palautin pyöräni, hyppelin hymy korvissa bussipysäkille ja saavuin juuri sopivasti auringonlaskuille Newquayn merimaisemiin. Pääsimpäs taas toteuttamaan kaikki reissupyräystä koskevat haaveeni!

Sky garden – Budjettimatkaajan näköalapaikka Lontoossa

Kun reissuun tuli lähdettyä Flybeen rajoituksista johtuen pelkällä ”käsilaukulla” ja matkabudjetti oli samanveroinen, ei tällä kertaa Lontoon matkasuunnitelmiinkaan mahtunut mitään maksullista aktiviteettia. Onneksi Lontoossa riittää koluttavaa myös ilman kalliita museoita ja näköalapaikkakin valikoitui jo kotona kiitos Lauran ja Inkan  suositusten Sky Gardenista.

Varauksen tekeminen Sky Gardeniin on pakollinen mikäli näkymiä meinaa lähteä ihastelemaan, mutta onneksi helppoa ja vaivatonta. Haluttu vierailupäivämäärä avautui noin 2 viikkoa ennen H-hetkeä ja minähän tottakai olin kärppänä varaamassa sopivaa ajankohtaa. Ajaksi kartasta valikoitui toisen reissupäivän iltapäivä, mikä näin jälkeenpäin oli ihan nappivalinta ottaen huomioon Suomesta lentäneen kaverin lentosekoilut ja päivää lyhyemmän loman. Näillä asetuksilla painoin siis varaa nappia ja liput sujahtivat sähköpostiin ihan ILMAISEKSI.

Sky Garden_1

Sky Garden löytyy Fenchurch Streetiltä aivan kivenheiton päästä London Bridgeltä ja Monumentin metroasemalta. Rakennuksen paikantamisen jälkeen ulkoapäin oli aika astua sisälle, vilauttaa passia ja varauslipuketta, käydä turvatarkastuksessa ja hurauttaa hissillä korkeuksiin aina 155 metriin saakka. Eikä kauaakaan kun hissin ovet aukesivat korkeuksissa sijaitsevaan puutarhamaiseen lasipalatsiin.

Sky Garden_4

Sky Garden_2

Sky Garden_3

Sky Garden_9

Kerrankin tuuri oli läsnä ja Lontoo näyttäytyi aivan kirkkaana, mikä takasi sen että tällä kertaa oli jopa mahdollisuus nähdä niitä maisemiakin! Sky Gardenin aatelia on ehdottomasti joen puolella sijaitseva ulkoilmatasanne. Eipä tarvinut täällä taistella saatika jonottaa omaa vuoroaan maisemien ääreen, vaan kaiteisiin nojaten pystyi täysin rentoutumaan ja katselemaan alla vilkkuvaa suurkaupunkia. Auringonpaisteesta huolimatta saastesumu verotti  osansa näkyvyydestä, mutta täytyy olla onnellinen sillä tämän kirkkaampana Lontoota tuskin on mahdollisuutta nähdä.

Näköalatasanteen lisäksi Lontoon kaupunkikuvaa voi ihailla myös sisältä käsin palmujen katveesta aina 360 asteen verran, mikä tarjosi tälle näkymien bongarille kyllä iloa koko rahan edestä! Mikäli näkymien lisäksi kaipaa vielä pientä virkistäytymistä, janoisille on tarjolla kahvilapalvelut skumppineen ja pikkusuolaisineen luultavasti Lontoon parhaimmissa maisemissa ja nälkäiset voivat tehdä pöytävarauksen jo ennen vierailua ylhäällä sijaitsevaan näköalaravintolaan.

Sky Garden_2

Sky Garden_5

Sky Garden_6

Sky Garden_7

Näin oman kokemukseni nojalla ja kirkkaan sään sattuessa kohdalle voin kyllä sanoa, että tämä oli koko Lontoon reissun kohokohta. Mene ja tiedä sitten voittiko tämä kuitenkaan viime vierailullani kokemaa Shardia, joka tarjoaa näkymät puolet korkeampaa 244 metristä, mutta hinnassa verrattuna Sky Garden tarjosi ilmaisena kuitenkin paljon enemmän rahalle vastinetta!.

Mikä? 155 metrin korkeudesta löytyvä näköalapaikka Sky Garden
Missä? 20 Fenchurch Street, kivenheiton päässä Monumentin metropysäkiltä
Maksut ja varaus: Näköalapaikka on täysin ilmainen, mutta se vaatii etukäteisvarauksen Sky Gardenin nettisivuilta.