Päiväreissuillu sai jatkoa Toledolla, jonka piti alunperin olla rento reissu itseni kanssa. Loppujen lopuksi mukaan päätyi lähtemään kuitenkin 2 tsekkien edustajaa, sekä espanjalainen ja tanskalainen. Deitit oli sovittu aamulle Plaza Eliptican bussiasemalle, josta tarkoitus oli startata Toledoon klo 10:30 lähtevällä bussilla. Suomalainen ja skandinaavi oli toki puoltatuntia ennen sovittua aikaa paikalla ja ihmettelemässä jonon pituutta Toledoon. ”Va faan” siinä pääsi suusta itse kullakin ja niinpä me sitten päätettiin mennä jonon jatkoksi, jotta etelänkasvatit voivat vain kiilata ja liittyä seuraan saapuessaan.
Suunnitelma oli kympin arvoinen, mutta ei sitten kuitenkaan ihan toiminut, sillä kaikesta jonotuksesta ja odotuksesta huolimatta muu seurue ei ehtinyt paikalle ennen kuin pohjoisen kasvatit oli jo jonon kärjessä ja valmiina nousemaan seuraavaan bussiin. Koska pohjoisen ihmiset on myös rehellisiä, niinpä me jätettiin meidän paikkamme puolen tunnin jonotuksen jälkeen ja tyydyttiin kohtaloon, että jonotus on edessä uudemman kerran kunhan muut saapuu paikalle. Ja kun loppurykelmä saapui vihdoin muodikkaasti sovitusta myöhässä oli aika mennä jonoon uudelleen, purra hampaita yhteen ja miettiä mielessä pitikö sitä taas mennä avaamaan suunsa ja kertoa reissuideasta muille. Puolisen tuntia sovitusta myöhässä piippautimme kuitenkin matkakorttimme lukijaan kuin tavallisessa paikallisbussissa ja aloitimme tunnin kestävän bussimatkan etelään.
85 000 asukkaan Toledossa odotti puolipilvinen lämmin sää, mikä sopi paremmin kuin hyvin hienoon suunnitelmaamme haikata joen mutkan sisälle jäävä kaupunki ensin ulkoapäin ympäri 4 kilometrin pituisella näköalareitillä. Koko reitin kiertämisen ajan Toledon kaupunki vilkkui ylväänä joen toisella puolella ja mitä korkeammalle itse nousimme sitä vaikuttavammaksi näkymä kaupunkiin kuin myös alas laaksoon muuttui. Matkan varrelle jäi siltamaisemia, yksi hylätty rakennus ja monia näköalapaikkoja. Parasta oli kuitenkin läheisen kukkulan valloitus näkymineen, joka voitti ehdottomasti tunnetun Mirador del Vallen näkymät heittämällä.
Vihdoin 3 tunnin ja aika monen paikallisen Potnapekan ohiajon jälkeen saavuimme mekin vihdoin San Martinin sillalle ja oltiin aika just eikä melkein valmiita astumaan vihdoin porteista sisään keskiaikaiseen kaupunkiin. Ensimmäisenä tervetulleeksi toivotti Toledon oma köysirata, jolla ihmiset nauttivat liidosta rotkon yli. Toiseksi Unescon maailmanperinnön kujat toivottivat tervetulleeksi haahuilun pariin ja voiko näistä kujista nyt olla tykkäämättä.
Aikaa itse kaupungille jäi aivan liian vähän, mutta ulkopuolelta kävimme bongailemassa kaikki tunnetuimmat kivikasat. Ensimmäisenä vastaan tuli San Juan Reyesin luostari. Tästä matka jatkui antiikkisia katuja pitkin kohti synagogia ja juutalaista osaa. Samalla oli aikaa ihailla näkymiä puistosta kaupungin puolelta kohti laaksoa, jossa juuri muutama tunti sitten olimme kävelleet. Täytyy sanoa, että maisemat oli ehdottomasti paremmat toiselta puolelta. Viimeisenä matka vei Toledon goottilaiselle Katedraalille, sekä reilu 1400-vuotta vanhalle linnoitukselle.
Tämän kierroksen jälkeen aurinko alkoikin laskea ja me otettiin takaisin suunnaksi bussiasema. Taas kerran bussiin sai jonottaa, mutta minkäs teet kun ilmaisia vaihtoehtoja on tasan yksi. Loppujen lopuksi Madrid saavutettiin kuitenkin hyvissä ajoin ennen viimeisten lähijunien menemistä vielä takaisin kotiinkin.
Toledo oli kaikin puolin kaunis ja itse vanhaankaupunkiin täytyy tehdä uusi reissu as soon as possible. Tämän reissun parasta antia oli kuitenkin kaupungin ympäri menevä haikki. Ensi kerralla keskittymispiste on vanhankaupungin rakennuksissa! Ehdottoman sopiva mahdollisuus päiväretkikohteeksi Madridista ja mikä parasta joukkoliikenteen kortin omistamalla ja omat eväät mukaan ottamalla hintaa tälle reissulle voi tulla tasan 0 euroa.
Toledon saavuttaa junalla (Atocha) puoleen tuntiin ja noin 10 eur yhdensuuntaiseen hintaan. Bussimatka (Plaza de Elíptica) kestää noin tunnin ja maksaa noin 5 eur suuntaansa. Hoksaa, että Madridin joukkoliikenteen kuukausikortilla matkan bussilla voi taittaa ”ILMAISEKSI”.