Olen saanut paljon kysymyksiä opiskelusta Madridista. Millainen on taso, miltä siellä tuntuu asua ja toimiiko hommat eri tavalla… Koko opiskeluvaihto on vaatinut asioiden pureksimista ja nyt tunnen, että olen valmis alleviivaamaan ja luonnostelemaan jotakin myös teidän iloksenne. Toivottavasti tästä on hyötyä myös tulevaisuudessa vaihtoon hakeville tai mikä jottei ihan koko tutkinnon tekemisestä Espanjassa haaveilevillekin. Oma alla oleva kokemukseni perustuu Madridin autonomiseen yliopistoon, jossa opiskelin maantiedettä.
Omat taustat
Opiskelen siis maantiedettä pääasiallisesti Oulun yliopistossa. Lue lisää opinnoista tästä. Ennen Madridin vaihtoa sain kirjoitettua kandin pois alta ja paperit jäi 10 pistettä vaille. Näin ollen taustallani oli siis 2,5 vuotta opiskeluja ja lähes kaikki kandin kurssit takana päin. Espanjan kieltä olen opiskellut koulussa lukiosta lähtien. Jatkoin opintoja yliopistossa, mutta tuntui etten saanut mitään uutta jatkokursseilta irti. Oma kieleni on lähes aina perustunut kuultuun ja puhuttuun kieleen, mikä näkyi ja näkyy edelleen kielioppiasioissa. En osaa kirjoittaa saatika puhua puhtaasti ja tämä kielen hiominen oli syy, miksi ehdottomasti halusin Espanjaan vaihtoon. Kun pidemmälle meneviä kursseja ei enää tarjota, mikä olisikaan parempi tapa prepata kieltä kuin lähteä Madridiin.
Reippaasti hakemaan
Kirjoittelin ennen lähtöä hakuprosessistani, josta voi lukea enemmän täältä. Lyhyesti sanottuna Erasmus haku on helppoa. Ainakin meillä Oulun yliopistolla on omat kiintiöpaikat jokaisella opintoalalla tiettyihin kohteisiin. Mantsalla oli siis tällainen suora kiintiöpaikka Madridiin, joten tätä pääsyä ei oikeastaan tarvinut edes omasta puolestani jännätä. Kiintiö toimii molempiin suuntiin ja yleensä paikkoja on pari kappaletta jokaiselle lukukaudelle.
Madridiin hakusuosituksena oli B1 tason espanja, joka tarkoittaa vahvaa peruskielitaitoa.Tämä sen takia että vaihtoyliopistossa (Universidad Autonoma de Madrid) ei ollut tarjolla ainuttakaan maantieteen kurssia englanniksi. Vähän kyllä siis sanoisin, että turha tuonne on ummikkona edes yrittää lähteä. Voi olla että jää kokemus aika köykäiseksi, varsinkin kun 75 % kursseista on otettava ”kotikunnasta”.
Sisäänkirjautumisprosessi ja asettuminen
Universidad Autonoma de Madridista eli UAMsta tuli ensimmäinen viesti vasta 3 viikkoa ennen tervetulotilaisuutta ja kurssien alkua. En netistä myöskään aiemmin löytänyt tietoa, milloinkas yliopisto aloittaa lukukautensa, joten ostin jo etukäteen lennot varalta tammikuun alulle. Yliopisto alkoi kuitenkin siis vasta helmikuun alussa, joten olipahan aikaa matkustaa ja asettua rauhassa. Tämä lukukauden alkamisaika vaihtelee kuitenkin huomattavasti yliopistottain ja opiskelualoittain, ei kannata siis kokemukseni perusteella tuudittautua, että hommat alkaa vasta helmikuussa.
UAM sijaitsee keskellä maaseutua, 20 kilometrin päässä Madridin keskustasta. Paikalle pääsee kuitenkin helposti Cercaniaksella C4 keskustasta 20 minuutissa. Tässä vaiheessa kannattaakin miettiä kumpi on tärkeämpää yliopiston vai keskustan sijainti asuntoa etsiessä. Itse valitsin asuntolan opiston vierestä, sen esittely löytyy tästä. Muuten tuo yliopisto osoittautui yhtä vanhaksi ja laatikkomaiseksi laitokseksi kuin Oulun vastaavakin. Mitään linnaa ei siis kannata odottaa paikalle päästyä. Toki kampuksen sisältä löytyi monta patiota pienille kaljatauoille, pari ruokalaa, apteekki ja opintotoimistoja.
Tervetulotilaisuudet pidettiin espanjaksi. Paikalla oli kaikki Filosofia y Letras tiedekunnan vaihtarit ja kovin ihmettelin jo tässä vaiheessa kielivalintaa. Ei ollut ongelma minulle, mutta monille muille tämä aiheutti ongelmia, sillä kaikki se tärkeä informaatio jäi sisäistämättä. Tervetulotilaisuuden jälkeen saatiin siis aikataulut ja ohjeet papereiden pyörittämiseen. Opiskelijakorttihakemus tuli täyttää netissä, jonka jälkeen täytyi marssia opiston Santander pankkiin painattamaan kortti. Muihin papereihin tuli täyttää muun muassa valittuja kurssitietoja, pyytää omalta kotiyliopistolta allekirjoituksia ja vielä UAMn opintotoimistoon leimattavaksi. Myöhemmin nuo kurssit varmistettiin vielä netissä. Loppujen lopuksi tämä paperityö kävi hyvin kivuttomasti.
Mitä opiskelin?
Erasmus-vaihdon minimi on ottaa kolme kurssia. Koska en varsinaisesti lähtenyt opiskelemaan ahkerasti otin tuon minimin. 75 % kursseista tulee valita oman opintosuuntauksen alta. Minun tapauksessani tämä siis tarkoitti, että sain ottaa yhden kurssin muualta ja halusin toki tämän tilaisuuden käyttää. Samoin tarkoitukseni oli ottaa näiden lisäksi vaihtareille järjestetty espanjan (maksullinen 70 eur) kurssi, mutta en sitten koskaan tajunnut ilmoittautumis ja maksuprosessia ja se jäi ajatuksen tasolle.
Maantieteen kurssit
Maantieteestä halusin kuitenkin heti ensin valita jotain, josta olisi edes vähän hyötyä opintoihini ja joka sattuisi kiinnostamaan. UAMssa tämä maantieteen kandin arvoinen tutkinto on nelivuotinen ja toimii nimellä Grado en Geografía y Ordenación del Territorio. Mikä hommassa eroaa Suomesta on se, että koko tutkinto on todella tiukkaan niputettu ja sellainen akateeminen vapaus puuttuu. Näin ollen jos siis koko tutkinnon aloittaa, voi olla varma että heittää samojen ihmisten kanssa lähes koko nelivuotisen samoilla kursseilla.
Kurssilistaa katsoessa näki hyvin, että hommat tässä yliopistossa lähtee hyvin perusteista. Oli Euroopan maantieteen kurssia, jossa käydään karttaa läpi pääkaupunkeineen ja vuoristoineen ja samanlaista Espanjasta. Luonnonmaantieteen puolella oli omat peruskurssinsa eri maailman kehille vedelle, eliöille ja mille nyt vaan voi toivoakaan. Alasta kiinnostuneille tässä on tarkempi vuosi ja kurssilista. Jotain muuta kuitenkin halusin opiskella ja alla on omat kurssivalintani.
Fundamentos de Ordenación del Territorio 6op
Territorioiden hallinnan perusteissa lähdettiin todella perusteista. Käsiteltiin mikä on territorio, miten ne muodostuu ja lopulta mentiin siihen kuinka niitä analysoidaan. Luennoista eittämättä yli puolet peruuntuivat ilman mitään etukäteisilmoitusta, mutta kyllähän tuo nyt yhdelle Erasmuslaiselle kelpasi. Kurssiin kuului myös kenttämatka Madridin maaseudulle Patonesin kauniisiin maisemiin, jossa kävimme 5 eri näköalapaikalla analysoimassa ja ihailemassa maisemaa ja tutustumassa yhteen nousevaan maaseutumatkailua edustavaan kylään. Patonesin reissusta kirjoitin aiemmin täällä.
Tällä kurssilla lisäkseni oli kaksi muuta vaihto-opiskelijaa, toinen Irlannista ja toinen Australiasta. Opettaja kurssilla oli suhteemme ymmärtäväinen ja antoi tehdä harjoitustyön yhdessä. Harjoitustyön tehtävä oli analysoida itse valitsema alue ja sen toimintakomponentin vähän sellaiseen yläaste/lukio tyyliin. Missä sijaitsee, paljonko ihmisiä, luontotyypit, eläimet, ilmasto jne… Toisin kuin muut, meidän ei tarvinut kirjoittaa pitkää analyysia vaan me saimme tehdä kauniin powerpointin, johon vain listasimme asiat ranskalaisin viivoin. Muiden sijaan me saimme myös valita alueet omasta maastamme. Itse valitsin Ylläksen. Näitä töitä ei koskaan esitetty…
Tentti pidettiin puolivälissä kurssia hyvin yläaste tyyliin. Se piti sisällään 10 pientä kysymystä oikeastaan kaikesta kurssin aiheista. Ei siis pitkiä esseitä eikä ahdistusta etteikö osaisi tankero espanjalla vastata. Lopputenttiä ei koskaan pidetty, vaikka aika, luokka ja kaikki oli merkitty hyvin opintokalenteriin… Tästä kurssista sain numeron 7 asteikolla 0-10. Suomeen tämä korvattiin kolmosella.
Planificación y Politicas Urbanas 6op
Suunnittelu ja urbaani politiikka oli sellainen hätävarakurssi. Olin alunperin valinnut kulttuurimaantieteen perusteet, sillä olisin halunnut mennä sieltä mistä aita on matalin. Ensimmäinen luento tuota kurssia oli kuitenkin tarpeeksi. Vanha mies istui penkkiin ja alkoi puhua ilman minkäänlaista johdatusta tai esitystä… Voin sanoa, että oli ihan pikkuisen liikaa suomalaiselle.
Selasin siis pikaisesti kalenteria ja löysin urbaanin politiikan kurssin, joka osoittautui ihan todella mielenkiintoiseksi! Kurssin pääpaino oli Madridissa. Homma alkoi perusteista, käytiin läpi yleisesti kaupunkien kehittymistä ja rakenteita, josta sitten siirryttiin siihen miten Madrid on kehittynyt ja mitä projekteja kaupungissa on tällä hetkellä menossa. Jotenkin koko kurssi antoi kaupungista niin paljon kaupunginosa kaupunginosalta, että vaikka tunsin itseni yksinäiseksi ja hyljityksi kurssilla tämä oli ehdottomasti käymisen arvoinen kurssi!
Niin, kurssilla olin tosiaan ainoa vaihtari. Muuten kurssilaiset ei oikein lämmenneet ulkomaalaiselle ja näytti, että opettajakin oli vähän peloissaan muukalaisesta. Kurssi sisälsi vain lopputentin ja satunnaisia pikapistareita luentojen aikana. Pistareista olin aina kauhuissani ja varsinkin opettajan tyylistä käydä meidän vastauksia ääneen läpi tyyliin ”Pablo, kerrohan meille miksi ihmeessä sinä vastasin näin”. Jotenkin suomalaiselle omat vastaukset on niin henkilökohtaisia, että sellainen toisten lyttääminen opettajan kautta tuntuu älyttömän pahalta. Onneksi opettajalla oli sen verran älyä, ettei alkanut minun vastauksiani nimellä luokan edessä arvostelemaan.
Tenttiin sain puolituntia enemmän aikaa kuin muut. Opettaja halusi, että ehdin kunnolla muotoilla vastauksiani ja pohtia myös sisällön lisäksi kielirakenteita. No lisäaika ei olisi suuresti ollut tarpeen, sillä sama tenttirakenne jatkui täälläkin. 4 melko lyhkäistä kysymystä oli aika nopeaa tehty. Tästä kurssista sain numeron 6 samalla asteikolla ja myös tämä korvattiin Suomeen kolmosella.
Antropologia
Koska kotisuomessakin opiskelen sosiologiaa sivuaineena, osui UAM:n antropologian todella mielenkiintoisen näköiset kurssit heti silmääni. Täytyy sanoa, että valinnanvaikeus siinä iski, mutta päädyin lopulta maahanmuuttoa käsittelevälle kurssille.
Antropología de las migraciones 6op
No oliko odottamisen arvoinen kurssi sitten? Voin sanoa koko sydämestäni, että ei ollut. Jotenkin maahanmuuttoon liittyvältä kurssilta Espanjassa odotin mielenkiintoista pohdintaa rajapolitiikasta ja Afrikan ja Euroopan välisestä liikenteestä. Kurssi oli kuitenkin kokonaisuudessaan täyttä emotionaalista huttua.
Kävimme läpi Espanjaan Etelä-Amerikasta saapuneiden siirtolaisten traagisia tarinoita. Samanlainen tarina täytyi tuottaa itse joltain maahan saapuneelta. Tässä vaiheessa ne muutama muu ulkomaalainen jätti kurssin kesken. Itse en tuntenut ketään Espanjasta, joten käytin omaa oikeuttani ja pyysin Suomessa asuvaa lattarikaveriani kirjoittamaan tarinansa suoraan espanjaksi.Tarina ei ollut tarpeeksi, sillä ryhmätyönä tarinoista piti vielä kirjoittaa väh. 10 sivun seminaarityö. Tässä olin taas saman ongelman edessä, sillä ryhmiä muodostaessa kaikkien ryhmät olivat jostain syystä jo ”täynnä”. Siinä sitä sai taas tuntea itsensä niin hyljityksi ja erilaiseksi, että oksat pois. Opettaja oli samaa kastia muiden opiskelijoiden kanssa, sillä kun ryhmää ei itselleni herunut, opettajan vastauksena ongelmaani oli äkäinen ”tee siten yksin”…
Monta kertaa tuli mietittyä, miksi en jättänyt vain muidenkin jättäessä kesken. Vaan Suomalaisella sisulla kirjoitin elämäni ensimmäisen espanjan kielisen seminaarityön yksin, luin lähes jokaisen kurssille vaadittavan artikkelin (9/11) ja osallistuin jokaiselle luennolle. Lopputentissä täytyi analysoida yhtä artikkelia ja tottakai opettaja oli valinnut juuri yhden niistä artikkeleista, joita en ehtinyt lukea. Materiaali sai olla mukana, mutta 2 tuntia oli liian vähän sisäistää espanjan kielinen artikkeli ja kirjoittaa siitä vielä 2-4 sivua jotain järkevää. Parhaani yritin, mutta läpi ei opettaja päästänyt. Uusintaan en koskaan mennyt ja edelleen tunnen, että työmäärään nähden opettaja oli hyvin kohtuuton ulkomaalaiselle. Ainakin sain kokemusta kirjoittamisesta, sillä neljän hengen työ yksin espanjaksi tehtynä ei syntynyt ihan päivässä! Olisihan tästä toki ollut kiva edes jotain palautetta saada… No ainakin toivon, että tälle opettajalle kantautuisi palaute Erasmus palautteeni kautta. 
Loppu paperityöt ja kurssien hyväksiluku
Viimeiset paperityöt oli toimistosta toiseen juoksemista. Ensin täytyi tulostella papereita ja leimauttaa ne Suomessa. Sen jälkeen täytyi käydä kahdessa eri toimistossa hakemassa näihin papereihin allekirjoituksia ja lähettää ne takaisin Suomeen. Kun homman tajusi, tämä hoitui kuitenkin ihan muutamassa päivässä. Suomessa nuo kaksi maantieteen kurssia korvautui maisterin tutkintooni aluekehityksen ja kulttuurimaantieteen erityisopintoihin 5 opintopisteen laajuisina.
Loppupureskelut
Täytyy myöntää, että tämä opiskeluvaihe Madridissa ei ollut ollenkaan oma juttuni. Se että hommat ei toimi ja ihmiset käyttäyvät kuin yläasteella tuntui vain aivan liian vieraalle. Aasialaisille ystävilleni oli naureskeltu heidän pitäessä esitelmää omanlaisella aksentillaan ja vaikka itse en sentään näin pahaan tilanteeseen joutunut, en kokenut itseäni kovinkaan tervetulleeksi luennoillani. Kuitenkin kokemuksena en vaihtaisi tätä mihinkään. Se, että pääsin testaamaan espanjan kykyjäni tositoimissa ja näkemään kuinka eri tavalla asioita voidaan yliopistossa opettaa oli suuri onni ja rikkaus itsessään. Kaikki muu yliopistoa lukuunottamatta kun vaihdossa oli enemmän kuin kultaa.
Sen verran haluan vielä mainita, että Madridia monipuolisempaa vaihtokaupunkia on taatusti hankala löytää. Jokaiselle viikolla on niin paljon muutakin aktiviteettia kuin opiskelu ja tekemistä olisi enemmän kuin aikaa riittää. Siihen vielä yliopiston ulkopuoliset ihmiset ja aika täydellinen erasmus paketti oli valmis. Suurin oppiminen tapahtui siis ehdottomasti UAM:n ulkopuolella. Sain paljon uusia ystäviä ympäri maailmaa, sain rohkeutta uusiin epämiellyttäviin tilanteisiin ja mikä parasta se kielitaito, jota lähdin hakemaan todella kehittyi! Tällä hetkellä suuni kääntyy aina vienoon hymyyn jutellessa espanjan kielisten kanssa ja heidän kehuessa espanjan aksenttiani. Madrid ja Erasmus, en voi kuin suositella kokemuksena. <3
Vaihtoa, Madridia ja kaikkea koskien otan mielelläni vastaan lisäkysymyksiä. Heitä siis kommenttia tai laita sähköpostia, jos kaipaat mitä tahansa lisätietoa!
