Mitä seuraa siitä, kun laittaa yhteen pari skandinaavia, pari tsekkiä ja yhden espanjalaisen, joka haluaa elää toisen Erasmuksen omassa kotimaassaan. No tietenkin autoreissu Espanjalaisen kotikylään Cuéllariin halki Segovian maakunnan! Tsekkityttö halusi kokeilla autolla ajoa Espanjassa, Espanjan edustaja hommasi auton ja me muut vain mentiin siivellä ja nautittiin reissusta. Ja niinpä me siis viime perjantaina suuntasimme kolmen päivän tiereissulle. Sää pisti parastaan ja puolen päivän aikaan lähtiessä liikennettä ei ollut nimeksikään. Ei muuta kuin poppi soimaan meidän valkoiseen renukkaan ja keula kohti pohjoista.
Pitkin Madridin lähiöitä kohti maaseutua reitiksi valikoitui Madridin vuoristoreitti maisemien takia. Vuorille mennä hurauttaa Madridista sellaisessa 40 minuutissa, jossa luonto on aivan eri luokkaa kuin alhaalla kirkon kylillä. Navacerradan laskettelukeskus oli vielä auki. Siellä ne vaan ihmiset kulki lumilautoinensa kun me huristeltiin autolla kylän läpi kohti evästelypaikkaamme Boca del Asnoa. Onneksi tie ei ollut enää jäinen, sillä kelläpä etelässä ajellessa olisi mitään talvirenkaita.
Boca del Asno oli täydellinen eväspaikka. Pieni vuoristopuro virtasi metsän läpi ja metsä itsessään oli niin kotoisaa kaiken kaupunkielämän jälkeen. Pieni kävely retkeilypolkua ruuan päälle luonnonhelmassa sai hymyn huulille ja vakuutti yhä enemmän siitä, että vuorille on palattava keväämmällä kun lumisesonki on kunnolla ohi.
Seuraava pysähdyspaikka löytyi vain vartin huristelun jälkeen La Granja de San Ildefonson pienestä kyläpahasesta. Alueen asukasluku kohoaa vain noin 5000 ihmiseen ja aluetta ei toki hallitsekaan taajaman talot vaan sellainen jo kauaksi erottuva pikkukylän oma Versailles. Kuninkaanpalatsi oli vaikuttava ulospäin, mutta niin oli myös äärettömyyksiin jatkuva puisto ja sen takana näkyvät vuoret. Luonto ei vielä antanut parastaan, mutta ainakin näin off seasonina puistossa sai vaellella ihan ilmaiseksi! Sisälle palatsiin olisi pitänyt opiskelijana maksaa 4 euroa, mutta tähän ei nyt tällä kertaa aika riittänyt.
La Granjasta matka jatkuikin etevästi määränpäähämme Cuéllariin, joka on noin 10 000 asukkaallaan Segovian maakunnan toiseksi suurin keskittymä. Perillä paikallinen perhe otti poikansa kavereineen poskisuukkojen kera vastaan ja heti illallisen muodossa päästiin käsiksi espanjalaiseen perhearkeen. Ruokaa riitti kolmen lajin voimin ja kyllä siinä tuli täyteen itse kukakin. Huoneetkin löytyi kaikille vierailijoille, eikä mennyt kauaakaan kun reissulaiset oli unien mailla. Seuraavana päivänä alkoi seikkailut Cuéllarissa, mutta koska alueella tuli tallailtua enemmänkin ansaitsee se myöhemmin kokonaan oman postauksensa. Kivaa meillä kuitenkin oli!
Sunnuntaina oli aika sanoa heipat maaseudun rauhalle. Jostain syystä edellisen illan 20 helteet oli vaihtunut lähes nollakeliin ja pilviin, mutta se ei meitä haitannut nimittäin tiet veivät uudemman kerran tutkimaan Segoviaa. Kiitin onneani, että kaupunki oli itselleni jo ennestään tuttu, sillä kylmä viima ja pilvisyys vaihtui kaupungissa sateeksi ja loppusuoralla sade vaihtui jäätäväksi raekuuroksi. Hieman kuumotti yhtä kyytiläistä kuskin lisäksi lähteä ajelemaan jääsateessa ja siinä vaiheessa kun vuorille noustessa jääsade muuttui sankaksi lumisateeksi serpentiiniteillä täytyi siinä muutaman kerran vetää syvään henkeä. Eipä siinä vaiheessa vielä kukaan tiennyt, että pahin olikin vasta edessä. Tulipas todettua, että sunnuntai illan paluuliikenne motarilla ja keskustan kaduilla Madridissa on jotakin niin järkyttävää ettei ole ennen koettu. Kun kartturi oli vähän hukassa ja kuski suorastaan itki autojen suhahdellessa Nuevos Ministerioksella miten sattuu oltiin me kaikki onnellisia kun vihdoin löydettiin sopiva parkkipaikka ja saatiin palautettua auto hengissä ilman kolhuja.
Kokonaisuudessaan tämä kolmen päivän autoreissu tuli maksamaan jokaiselta 22,50 euroa (auto + bensat), sekä tietenkin eväät, jotka jokainen osti erikseen. Majoitus oli onneksi tässä tapauksessa ilmainen ja oli ihan mahtavaa päästä kokemaan paikallista elämää paikallisessa kylässä, johon tuskin koskaan muuten olisi eksynyt. Liikenne Madridissa oli kaamea lopetus muuten ihan täydelliselle reissulle, joten saa nähdä toteutuuko tällä porukalla suunniteltu toinen autoreissu tämän lukukauden aikana. Kaikki peukut pystyyn että toteutuu. Parempaa mentori ryhmää en olisi voinut itselleni toivoa!
